Tuore kysely saattaa piirtää hämmästyttävän tarkan kuvan puolueiden presidentti­ehdokkaista

Jos Sanna Marin tulisi valittua presidentiksi ja istuisi kaksi kautta, hän olisi kausiensa päätyttyä vasta 50-vuotias, kirjoittaa kommentissaan Marko Junkkari.

Olli Rehn, Sanna Marin ja Mika Aaltola menestyivät Ilta-Sanomien tuoreessa presidenttikyselyssä.

27.5. 13:15

Viestimien tekemät presidenttikyselyt ovat tässä vaiheessa lähinnä viihdettä. Näin olen tavannut ajatella. Seuraaviin presidenttivaaleihin on vielä yli puolitoista vuotta aikaa, joten kansalaisten iso enemmistö ei ole vielä uhrannut pienintäkään ajatusta sille, ketä he tosipaikan tullen äänestyskopissa voisivat äänestää.

Yhdenkään puolueen ehdokasta ei ole vielä nimetty.

Ilta-Sanomat julkaisi perjantaiaamuna oman presidenttikyselynsä. Ryhdyin katsomaan sitä kyynisesti, että mitähän kysely oikeastaan kertoo yhtään mistään.

Ilta-Sanomien kysymyksen muotoilu oli lavea. Vastaajilta nimittäin kysyttiin, keitä puolueiden mahdollisista presidenttiehdokkaista he voisivat kuvitella äänestävänsä vuoden 2024 presidentinvaaleissa. Näin ollen vastaajilla on mahdollisuus valita tarjotusta nimilistasta useita ehdokkaita.

IS:n kysely kertoo siis ehdokkaiden tunnettuudesta.

Presidenttiehdokkaan pitää tietysti olla tunnettu – eihän muuten presidentiksi voi päästäkään. Tarvitaanhan viimeistään vaalin toisella kierroksella yli 50 prosenttia äänistä eli yli 1,5 miljoonaa ääntä.

Mutta pelkkä tunnettuus ei riitä – muutenhan Suomen presidentiksi nousisi Kimi Räikkönen. Kansalaiset suhtautuvat presidentinvaaleihin syvällä vakavuudella. Näin ollen ehdokkaan ulkopoliittisella ja muulla osaamisella on myös iso merkitys.

Katseltuani tarkemmin Ilta-Sanomien kyselyn tuloksia kyynisyyteni hälveni. Nimilista on itse asiassa erittäin kiinnostava ja saattaa kertoa hyvinkin paljon siitä, ketkä lopulta ovat kunkin puolueen ehdokkaina presidentinvaaleissa.

Jos ottaa IS:n kyselyn tuloksista kunkin puolueen eniten kannatusta saaneen ehdokkaan, ehdokaslista näyttäisi tältä:

Keskusta: Olli Rehn (kyselyssä sijalla 1).

Vihreät: Pekka Haavisto (kyselyssä sijalla 2).

Sdp: Sanna Marin (sijalla 3).

Kokoomus: Alexander Stubb (sijalla 4).

Vasemmistoliitto: Li Andersson (sijalla 7).

Perussuomalaiset: Jussi Halla-aho (sijalla 10).

Rkp: Anna-Maja Henriksson (sijalla 11).

KD: Sari Essayah (sijalla 12).

Liike Nyt: Harry Harkimo (sijalla 19).

Nämä nimet saattavat hyvinkin olla puolueiden ehdokkaita. Itse asiassa on hyvinkin todennäköistä, että tuosta listasta toteutuu vähintään valtaosa.

Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn on hyvin todennäköisesti keskustan ehdokas. Oikeastaan ainoa, joka voi uhata Rehnin ehdokkuutta on puolustusministeri Antti Kaikkonen (sijalla 14 kyselyssä).

Myös ulkoministeri Pekka Haavisto näyttää vahvasti pyrkivän jo kolmannen kerran presidenttiehdokkaaksi.

Pääministeri Sanna Marinin mahdollisesta presidenttiehdokkuudesta on spekuloitu viime viikkoina ahkerasti. Marin on profiloitunut vahvasti Ukrainan sodan ja Suomen Nato-jäsenyysprosessin aikana.

Kannatuskyselyiden mukaan näyttää siltä, että Sdp ei olisi kevään 2023 eduskuntavaaleissa suurin puolue. Istuvan pääministerin voi olla hankala olla seuraavassa hallituksessa joku muu ministeri. Niinpä Marin saattaa ministerisalkun sijaan päätyä vaalien jälkeen eduskunnan puhemiehistöön.

Tässä tilanteessa Marinilla voisi hyvinkin olla kiinnostusta ryhtyä Sdp:n presidenttiehdokkaaksi. Sdp nimeää presidenttiehdokkaansa vasta eduskuntavaalien jälkeen alkusyksystä 2023.

Jos Sanna Marin tulisi valituksi presidentiksi, hän olisi tuolloin 38-vuotiaana Suomen historian nuorin presidentti. Ajatusleikkinä voi pohtia, että jos Marin istuisi kaksi kautta presidenttinä, hän olisi kausiensa päättyessä vuonna 2036 vasta 50-vuotias.

Kausiensa päättyessä 50-vuotias eläkeläispresidentti Marin olisi edelleen Suomen historian toiseksi nuorin presidentti. Vain Lauri Kristian Relander on ollut presidenttinä häntä nuorempi. Relander oli kautensa alussa vuonna 1925 41-vuotias.

Marinin presidenttihaluista on vaikea sanoa mitään varmaa. Jos Marin ei pyri presidentiksi, Ilta-Sanomien kyselyssä toiseksi suosituin demari on Jutta Urpilainen (sijalla 8).

Ilta-Sanomien presidenttikyselyn suurin uutinen oli se, että viidenneltä sijalta löytyi todellinen yllätysnimi, Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola.

Aaltola on Ukrainan sodan aikana ollut julkisuudessa hyvin näkyvä kommentaattori. Jossain vaiheessa keväällä tuntui, että Aaltola oli muuttanut asumaan Ylen A-studioon.

Aaltolalla ei ole minkään puolueen jäsenkirjaa. Ja siksi hänen ehdokkuuttaan voi pitää hyvin epätodennäköisenä.

Vaikka Martti Ahtisaari tuli vuoden 1994 presidentinvaaleihin Sdp:n ehdokkaaksi päivän politiikan ulkopuolelta, hän oli kuitenkin vuosikymmeniä ollut puolueen jäsen ja tunnettu hahmo puolueessa.

Aaltolalla ei ole mihinkään puolueeseen näin selvää kytköstä.

Presidentinvaali on henkilövaali. Mutta samalla se on puolueille laajempi profiloitumisen paikka, jonka avulla yritetään saada nostetta koko puolueelle.

Toisiko Mika Aaltolan kaltainen sitoutumaton ehdokas esimerkiksi Sdp:lle tai kokoomukselle tällaisen nosteen?

Ei välttämättä.

Presidentinvaaleissa puolueet tarvitsevat ihmisiä talkootöihin kampanjoimaan ehdokkaan puolesta. Samalla saadaan väkeä aktivoitua ja sitoutettua puolueeseen. Puolueväkeä voi olla vaikea houkutella uurastamaan ulkopuolisen eteen.

Pidänkin hyvin epätodennäköisenä, että Mika Aaltola nähdään ehdokkaana. Mutta mistäpä sen tietää.

Olinhan väärässä myös presidenttikyselyiden kiinnostavuuden suhteen.

Oikaisu 27.5.2022 kello 13.27: Tekstissä luki virheellisesti, että presidentti Relander oli kautensa alussa vuonna 2025 41-vuotias. Hän aloitti kautensa vuonna 1925. Lisäksi tarkennettu sitä, että IS:n kyselyssä vastaajat valitsivat heille tarjotusta nimilistasta henkilöt joita he voisivat kuvitella äänestävänsä.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?