Veikkauksen tuloskatsauksesta löytyy iso yllätys: Rahapeliyhtiö haluaisi purkaa oman monopolinsa – mikä on itse asiassa hätähuuto

Veikkauksen toimitusjohtajan Olli Sarekosken mukaan yhtiö ei pysty omin keinoin kääntämään laskevaa markkinaosuustrendiä digitaalisessa peli­markkinassa. Siksi olisi syytä pohtia lisenssimalliin siirtymistä.

Veikkauksen toimitusjohtaja Olli Sarekoski Palloliiton, Veikkausliigan ja Veikkauksen yhteistyösopimuksen julkistustilaisuudessa Helsingissä 12. huhtikuuta.

30.8. 17:02

Rahapeliyhtiö Veikkaus julkisti maanantaina tammi–kesäkuun osavuosi­katsauksensa. Luvuissa ei ollut sinänsä mitään tavatonta. Veikkauksen pelikate oli alkuvuonna 519 miljoonaa euroa, joka oli noin kaksi prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Eikä osavuosikatsaus herättänytkään maanantaina julkisuudessa sen kummempaa huomiota. Ei herättänyt, vaikka katsaukseen oli piilotettu uutispommi.

Kyseinen uutinen löytyy hyvin piilotettuna Veikkauksen toimitusjohtajan Olli Sarekosken esipuheen puolivälistä.

Veikkauksen markkinaosuus digitaalisesta markkinasta on laskenut viime vuoden vastaavasta vertailuajankohdasta viisi prosenttiyksikköä ja lähestyy kriittisenä pidettyä 50 prosentin rajaa. Mikäli tuota voimakkaasti laskevaa trendiä ei saada pysäytettyä, pitää Suomessa alkaa pohtia kaiken rahapelaamisen saattamista saman sääntelyn piiriin, Sarekoski kirjoittaa.

Oho!

Suomeksi ilmaisten “saattaminen saman sääntelyn piiriin” tarkoittaa nimittäin sitä, että Veikkaus on valmis monopoliasemansa purkamiseen ja lisenssimalliin siirtymiseen.

Se on täyskäännös Veikkauksen linjassa.

Tähän asti kansallinen peliyhtiö on nimittäin yrittänyt pitää yksinoikeudestaan kynsin hampain kiinni. Lisenssijärjestelmään siirtymisestä on toki puhuttu, mutta koskaan ennen Veikkaus ei ole näin suoraan liputtanut sen puolesta.

Linjanmuutoksen syy on yksinkertainen: raha.

Sarekoski ei toki näin suoraan asiaa ilmaise. Sen sijaan hän kirjoittaa, että lisenssi­järjestelmään siirtyminen “voisi palvella nykyistä paremmin pelihaittojen ehkäisyä kokonaisuudessaan, yhtiön tulevaisuutta ja sitä kautta Suomen ja suomalaisten etua”.

Veikkauksen asema on muuttunut todella nopeasti ja dramaattisesti. Muutos on tapahtunut ennen kaikkea digitaalisella pelimarkkinalla, joka tarkoittaa netissä tapahtuvaa urheiluvedonlyöntiä ja kasinoita.

Veikkaus on jäämässä siellä pahasti ulkomaisten kilpailijoiden jalkoihin.

Pelimarkkinaennusteita tekevä H2 Gambling Capital arvioi, että Suomen digitaalinen rahapelimarkkina oli tammi–kesäkuussa noin 520 miljoonaa euroa. Tästä Veikkauksen osuus oli 260 miljoonaa. Toinen puolikas meni ulkomaisille peliyhtiöille.

Osavuosikatsauksen mukaan Veikkauksen osuus digitaalisen rahapelimarkkinan pelikatteesta oli noin 51 prosenttia. Se on viisi prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuosi sitten.

“Jos trendi jatkuu, Veikkauksen markkinaosuus laskee ensi vuonna alle 50 prosentin”, toimitusjohtaja Olli Sarekoski sanoo puhelimessa.

Tuo 50 prosentin raja on Sarekosken mukaan kriittinen, sillä sen rikkoutuessa monissa muissa maissa on ryhdytty tekemään järjestelmämuutoksia eli siirrytty rahapeli­monopolista lisenssijärjestelmään.

Lisenssimallissa ulkomainen rahapeliyritys joutuisi hankkimaan luvan toiminnalleen Suomessa. Näin ollen se maksaisi verot Suomeen ja olisi myös suomalaisten viranomaisten valvonnassa.

Veikkauksen kannalta nykytilanne on hankala.

Rahapelimarkkinan ainoa kasvava osa-alue on digitaalinen pelaaminen. Tällä sektorilla kasvu kuitenkin menee tällä hetkellä käytännössä yksinomaan ulkomaisille peli­yrityksille, ei Veikkaukselle.

“Koko kasvu menee järjestelmän ulkopuolelle. Veikkauksen osalta kasvu on flätti [nolla]”, Sarekoski sanoo.

Hänen mukaansa ulkomaisten urheiluvedonlyöntiä ja nettikasinoita tarjoavien yritysten kasvu johtuu osin siitä, että Veikkaus on viime vuosina ottanut käyttöön erinäisiä peli­haittoja vähentäviä rajoituksia, kuten totaalitappiorajan.

“Kun Veikkaus ottaa rajoituksia käyttöön, se siirtää pelaamista järjestelmän ulko­puolelle.”

Ja samaan hengenvetoon Sarekoski korostaa sitä, että tutkimusten mukaan pelihaitat ovat viime vuosina lisääntyneet ja keskittyneet nimenomaan ulkomaisten peliyhtiöiden tarjoamassa digitaalisessa pelaamisessa.

Pelihaittojen ohella Sarekosken toinen argumentti lisenssimalliin siirtymisen puolesta koskee valtiontaloutta. Arvioiden mukaan suomalaiset häviävät tänä vuonna ulkomaisten yhtiöiden peleissä 500 miljoonaa euroa. Jos Suomessa olisi lisenssi­järjestelmä, valtio pääsisi verottamaan näitä ulkomaisten yhtiöiden voittoja.

“Suomi menettää verotuloja sata miljoonaa euroa vuodessa”, Sarekoski laskee.

Kolmas argumentti lähtee Veikkauksen omasta liiketoiminnasta.

“Meitä koskevat pelisäännöt ovat niin erilaiset kuin järjestelmän ulkopuolisten yhtiöiden, joten pidän käytännössä mahdottomana, että Veikkaus pystyisi omilla toimenpiteillään kääntämään laskevan trendin”, Sarekoski sanoo.

Veikkauksen markkinaosuus digitaalisessa pelaamisessa tulee todennäköisesti laskemaan lähivuosina entisestään. Mitä kauemmin siirtyminen lisenssijärjestelmään kestää, sitä heikommasta markkina-asemasta Veikkaus joutuu sinne jossain vaiheessa siirtymään.

Ruotsissa on jo vuosia ollut lisenssijärjestelmä. Siellä Veikkausta vastaava Svenska Spel -yhtiö on kuitenkin onnistunut säilyttämään vahvan asemansa, koska sen markkinaosuus oli lisenssimalliin siirryttäessä vielä korkea.

Siksi Sarekoski toivoo, että Suomessa ryhdyttäisiin nyt saman tien vakavasti pohtimaan lisenssimalliin siirtymistä. Keskustelu on hänen mukaansa syytä aloittaa pikaisesti, koska siirtymä kestää joka tapauksessa vuosia.

“Kyseessä on tietysti poliittinen päätös.”

Voisi veikata, että eräs syy Veikkauksen ulostulon ajankohtaan liittyy politiikan kalenteriin. Suomessa on ensi keväänä eduskuntavaalit – ja Veikkaus toivoo, että lisenssimalliin siirtyminen kirjattaisiin seuraavan hallituksen ohjelmaan.

Todennäköisesti malli olisi sellainen, että Veikkaus edelleen säilyttäisi isolta osin monopolinsa. Rahapeliautomaatit ja hitaat arvontapelit, kuten Lotto, olisivat edelleen sen yksinoikeuden piirissä. Kilpailu avattaisiin vain digitaalisissa rahapeleissä.

Nykyisen Sanna Marinin (sd) hallituksen ohjelmaan on kirjattu, että Veikkaus säilyttää yksinoikeutensa. Koska tämä peruslähtökohta on niitattu kiinni, esimerkiksi viime vuonna arpajaislain uudistuksessa ei edes pohdittu lisenssimalliin siirtymistä.

Tästä vaihtoehtojen etukäteisestä rajaamisesta Lainsäädännön arviointineuvosto moitti hallitusta kommentoidessaan arpajaislain valmistelua.

Viime kuukausien kannatuskyselyissä kärkipaikkoja ovat pitäneet kokoomus ja Sdp. Niillä molemmilla on paljon kiinnostusta monopoleihin – etenkin Alkoon ja Veikkaukseen.

Kokoomus haluaisi purkaa Alkon monopolia tuomalla viinit ruokakauppoihin. Sdp puolestaan on perinteisesti puolustanut tiukasti Veikkauksen yksinoikeutta rahapelien tarjoamiseen.

Jos kokoomus ja Sdp ovat seuraavissa hallitusneuvotteluissa, niille saattaa tulla haluja koplata nämä kaksi asiaa yhteen. Esimerkiksi niin, että kokoomus saa viinit kauppoihin, jos demarit saavat pitää Veikkauksen monopolin. Tai jos Veikkauksen yksinoikeus puretaan, Sdp saa jotain muuta haluamaansa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?