Marin ja Saarikko tylyttivät Petteri Orpoa Ylen A-talkissa – tällä voi olla laajemmatkin vaikutukset

Puoluejohtajat varovat yleensä kertomasta konkreettisia säästökohteita. Kokoomuksen Orpo teki tässä torstaina poikkeuksen ja sai täyslaidallisen, kirjoittaa HS:n politiikan toimittaja Marko Junkkari.

Sanna Marin (sd), Petteri Orpo (kok) ja Annika Saarikko (kesk) kuntavaalien tuloslähetyksessä Ylellä kesäkuussa vuonna 2021.

2.9. 13:47 | Päivitetty 2.9. 14:20

Harvemmin poliitikkojen väittelyssä näkee sellaista täystyrmäystä kuin eilen torstaina Ylen A-talkissa.

Petteri Orpo, pystyt parempaan”, valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk) tokaisi. Heti perään pääministeri Sanna Marin (sd) kutsui Orpon hetkeä aiemmin antamaa kommenttia “huvittavaksi” ja vähän myöhemmin vielä “lystikkääksi”.

Hallituspuolueiden vyörytystä täydensi oppositiopuolue perus­suomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra, joka ihmetteli, että kokoomus puhuu miljardin veronalennuksista kertomatta, miten ne katetaan.

No, keskusteluita tulee ja menee. Eikä Orpon kokemalla ryöpytyksellä välttämättä ole sen kummempaa vaikutusta kokoomuksen kannatukseen. Siitä huolimatta torstain keskustelulla saattoi olla kauaskantoisempaakin merkitystä.

Marin ja Saarikko ottivat Orpon vastauksesta kaiken ilon irti.

A-talkissa oli aiheena hallituksen torstaina julkistama ensi vuoden budjettiesitys, joka on yli kahdeksan miljardia euroa alijäämäinen.

Kuten arvata saattoi, oppositiopuolueet kritisoivat tiukasti valtion velkaantumista.

Petteri Orpo toisti A-talkissa moneen otteeseen, että hallituksen olisi pitänyt edes yrittää löytää joitain säästökohteita. Orpo sanoi, että hallituksen olisi kannattanut käydä budjettiesitys momentti momentilta läpi ja katsoa, mistä voisi löytyä nipistettävää.

Tämän jälkeen Orpolta penättiin konkretiaa – eli mistä tarkkaan ottaen kokoomus olisi valmis leikkaamaan.

Konkreettisten leikkauskohteiden nimeäminen on vaalikeskusteluiden peruskauraa. Itsekin olen kymmeniä kertoja vaalitenteissä vaatinut puheenjohtajia kertomaan, miten he aikovat rahoittaa menolisäyksiään ja mistä he olisivat valmiita vastaavasti leikkaamaan.

Harvemmin tähän kysymykseen kukaan on oikeastaan vastannut.

Puheenjohtajat sanovat tenteissä jotain yleistä yritystukien leikkaamisesta ja hallinnon tehostamisesta, mutta konkreettisia säästökohteita on yleensä turha odottaa, vaikka miten jankuttaisi.

Orpo teki torstain A-talkissa kuitenkin poikkeuksen. Hän nimittäin meni nimeämään muutaman konkreettisen kohteen.

Orpo sanoi, että hallitus olisi voinut hakea säästöjä esimerkiksi soten hallintokuluista, kaasuautojen tuesta, kosteikko­viljelytuesta sekä poliittisten avustajien määrästä.

Konkretiaa, hyvä!

Mutta samalla Orpon vastaus kieltämättä kuulosti hassulta. Jos budjetissa on kahdeksan miljardin alijäämä, sitä ei jollain kosteikko­viljelytuen leikkaamisella paikata.

Orpon kokemalla tyrmäyksellä voi olla vaikutuksia ensi kevään eduskuntavaalikampanjaan.

Sanna Marin ja Annika Saarikko ottivat Orpon vastauksesta kaiken ilon irti.

“Onhan tämä nyt huvittavaa, että Petteri Orpo nostaa tässä esille avustajakustannukset tästä isosta budjetista. Ja samaan aikaan te esitätte miljardin veronkevennyksiä. Onhan tämä nyt lystikästä kuunnella teitä”, Sanna Marin sanoi.

Ei auttanut, vaikka Orpo oli tarkoittanut sitä, että valtion budjettia pitäisi käydä momentti momentilta läpi ja etsiä säästökohteita kaikkialta. Ja hän oli yrittänyt vain mainita joitain esimerkkejä näistä. Kuulijan mieleen jäivät kosteikkoviljelyn tuki ja Orpon suhteellisuudentajun puute.

Se oli kieltämättä lystikästä. Mutta samalla vähän murheellista.

Valtion budjetin läpikäynti momentti momentilta on haastava urakka.

Orpon kokemalla tyrmäyksellä voi nimittäin olla vaikutuksia ensi kevään eduskuntavaalikampanjaan. Hän nimittäin tuskin enää toistamiseen puhuu kosteikkoviljelyn tukien leikkaamisesta tai mistään muustakaan konkreettisesta leikkauskohteesta.

Kokoomus on viime kuukaudet ollut kannatuskyselyiden kärkipaikalla, mikä on kesän mittaan näkynyt kokoomuksen ulostuloissa. Niitä on nimittäin ollut kovin niukasti.

Kokoomus pidättää hengitystään ja toivoo, että kyselyiden ykköspaikka säilyisi vaaleihin asti. Ongelmana on kuitenkin se, että vaaleihin on vielä seitsemän kuukautta – mikä on pitkä aika pidättää hengitystä.

Vaikka monet äänestäjät yleisellä tasolla ovat huolissaan valtiontalouden velkaantumisesta ja toivovat kulukuria, harva kuitenkaan on valmis luopumaan omista eduistaan.

Tämän vuoksi säästöistä puhuminen konkretian tasolla on puolueelle riski, sillä leikkaukset osuvat aina johonkin äänestäjäryhmään. Kosteikkoviljelyn tuki on tärkeä kosteikkoviljelijöille.

Ja koska kokoomus varoo ottamasta riskejä, Orpo tuskin tulee jatkossa yhtä innokkaasti listaamaan konkreettisia säästökohteita. Näin voisi veikata.

Seuraava hallitus joutuu vääjäämättä aloittamaan valtiontalouden tasapainottamisen. Kansanvallan kannalta on surkeaa, jos kansalaisille selviää vasta vaalien ja hallitusneuvotteluiden jälkeen, mitä se tasapainottaminen budjetin momenttien tasolla todella tarkoittaa.

Siksi puoluejohtajia on juuri nyt syytä kannustaa puhumaan konkreettisesti – vaikka se kuulostaisi miten lystikkäältä.

Luitko jo nämä?