Huomisesta välikysymys­keskustelusta on tulossa raju

Ennallistamisasetuksesta on täysin mahdotonta saada aikaiseksi ymmärrettävää poliittista debattia. Siksi välikysymys­keskustelussa todennäköisesti puhutaankin aidan sijaan aidanseipäistä, kirjoittaa HS:n politiikan toimittaja Marko Junkkari.

Pääministeri Sanna Marin (sd) eduskunnan suullisella kyselytunnilla Helsingissä 27. lokakuuta 2022.

8.11. 19:35 | Päivitetty 8.11. 20:30

Keskiviikkona hallitus pääsee vastaamaan opposition välikysymykseen EU:n ennallistamis­asetuksesta. Tiedossa on rapsakka keskustelu, sillä hallituksen rivit ovat täysin sekaisin.

Sekava huomisesta keskustelustakin taitaa tulla – johtuen siitä, että EU:n ennallistamisasetus on ehkä maailman monimutkaisin asia. Astrofysiikasta, sosiaaliturvakomitean muistioista tai rakkaudesta voi löytyä jotain liki yhtä vaikeaa. Mutta uskallan väittää, että ennallistamisasetus on kaikkein monimutkaisin.

Komission 80-sivuinen ennallistamis­asetusesitys on nimittäin koukeroista lakikieltä, joka pursuaa kummallisia kirjainlyhenteitä, luontotyyppejä, termejä ja laskelmia. Niistä on hyvin vaikea saada mitään tolkkua.

Ennallistamisasetuksesta onkin täysin mahdotonta saada aikaiseksi ymmärrettävää poliittista debattia. Siksi välikysymys­keskustelussa todennäköisesti puhutaankin aidan sijaan aidanseipäistä.

Puhutaan toissijaisuus­huomautuksesta. Tai siis siitä, että hallitus ei tehnyt sitä ajoissa.

Metsäpolitiikka on alue, jota ei ole määritelty kuuluvaksi EU:n toimivaltaan. Unionilla on kuitenkin sanomista metsiin liittyviin asioihin ympäristö- ja ilmastopolitiikan kautta.

Niin sanotun toissijaisuus­periaatteen mukaan EU voi toimia myös sellaisilla alueilla, joissa sillä ei ole yksinomaista toimivaltaa – jos jäsenmaat eivät itsekseen pysty saavuttamaan kyseisessä asiassa toiminnan tavoitteita.

Komissio katsoo, että jäsenmaat eivät yksin pysty estämään luontokatoa sillä tavalla kuin EU:ssa on sovittu, esimerkiksi vuonna 2020 julkaistussa biodiversiteetti­strategiassa. Siksi EU tulkitsee, että sillä on oikeus säätää ennallistamis­asetus, jossa puututaan jäsenmaiden kansalliseen metsäpolitiikkaan.

Opposition välikysymyksen keskeinen pointti on se, että Sanna Marinin (sd) hallituksen olisi pitänyt jättää ennallistamis­asetuksesta toissijaisuus­huomautus, jossa olisi todettu komission ehdotuksen menevän liian pitkälle kansallisen päätösvallan piiriin kuuluvan metsäpolitiikan puolelle. Niin Ruotsikin teki. Mutta Suomi ei.

Lue lisää: Hallituksen syksyn suurin riita syntyi luonnon ennallistamisesta – Tästä on kyse

Lue lisää: Hallituspuolueiden kansan­edustajat moittivat pääministeri Marinia: Sanat eivät vastaa tekoja

Kokoomuksen Sanni Grahn-Laasosen ensimmäisenä allekirjoittamassa välikysymyksessä kysytäänkin hallitukselta heti alkuun:

Miksi hallitus ei vastustanut sitä, että jäsenmaiden kansalliseen päätösvaltaan kuuluvaan metsäpolitiikkaan laaditaan näin yksityiskohtaisia velvoitteita määräävää EU-lainsäädäntöä? Miksi Suomi ei ottanut Ruotsin tavoin heti alkuun kielteistä kantaa EU-komission esitykseen ennallistamisasetuksesta?

Ne ovat hyviä kysymyksiä. Etenkin kun hallitus sai oman kantansa ennallistamis­asetukseen valmiiksi vasta niin myöhään alkusyksystä, että toissijaisuus­huomautuksen takaraja oli jo umpeutunut.

Mikä merkitys on sillä, että Suomi ei jättänyt alkusyksyllä toissijaisuus­huomautusta?

Toissijaisuushuomautuksen tekeminen on kuitenkin eduskunnan asia.

Eduskunnan suuren valiokunnan puheenjohtaja Satu Hassi (vihr) muistutti tiistaina Twitterissä, että ennallistamisasetusta käsiteltiin ensimmäisen kerran suuressa valiokunnassa 29. kesäkuuta – joten kokoomuksella olisi halutessaan ollut hyvin aikaa aloittaa huomauksen valmistelu komissiolle.

Grahn-Laasonen puolestaan viittasi suuren valiokunnan vuonna 2010 antamaan lausuntoon, jonka mukaan eduskunnan tulisi valmistella mahdolliset kannanottonsa toissijaisuus­asioissa yhdessä valtioneuvoston kanssa. Koska hallituksen kanta myöhästyi Grahn-Laasosen mukaan 12 viikkoa, tällaista huomautusta ei voitu yhdessä tehdä.

“Suomi myöhästyi toissijaisuus­huomautuksen jättämisestä hallituksen sisäisten ristiriitojen, viivyttelyn, kesälomailun (?) ja EU-politiikan johtamisen selkeiden laiminlyöntien takia”, Grahn-Laasonen kirjoitti Twitterissä.

Ei mennä nyt sen syvemmälle siihen, myöhästyikö hallitus vai ei. Siitä kuullaan keskiviikon välikysymys­keskustelussa varmasti ihan riittävästi jankkausta.

Kysytään sen sijaan, mikä merkitys on sillä, että Suomi ei jättänyt alkusyksyllä toissijaisuus­huomautusta.

Lue lisää: Oppositio syyttää hallitusta viivyttelystä luonnon ennallistamis­asetuksessa: ”Ei Suomea voi näin johtaa”

Lue lisää: Hallituksen kohtalo on nyt keskustan eduskun­taryhmän käsissä: Välikysymys­riidassa alustava sopu, mutta ryhmä ei ole hyväksynyt

Lopputulokseen se ei todennäköisesti juurikaan vaikuta.

Käytännössä komissiolla on nimittäin takanaan vahva poliittinen ja juridinen tuki sille, että luontopolitiikkaa pitäisi voida hoitaa unionissa yhteisesti. Ruotsin huomautus ei tätä asiaa muuta. Eikä lopputulosta olisi muuttanut sekään, jos Suomi olisi tehnyt samanlaisen.

Komissio pystyy siis määrittämään ennallistamisasetuksen yhteistä lainsäädäntöä vaativaksi.

Onkin hyvin todennäköistä, että ennallistamis­asetus etenee ja hyväksytään. Näin ollen se tulee myös Suomen lainsäädännöksi. Suomen kannalta olennaista onkin se, miten asetusehdotusta pystytään muuttamaan ennen kuin jäsenmaat sen hyväksyvät.

Suomen vaikuttamis­mahdollisuuksia saattaa lisätä se, että Suomi ei sanonut asetukselle Ruotsin tapaan etukäteen kategorisesti ei. Tai ainakin tämän argumentin hallitus varmaankin huomenna esittää välikysymys­keskustelussa.

Joka tapauksessa Suomen vaikuttamisen todellinen paikka on vasta edessä. Ja jos Suomen kohtuuttomilta tuntuvat kustannukset eivät laske, silloin on todenteolla syytä kritisoida hallitusta.

Tosin poliittinen vastuu ei välttämättä ulotu ennallistamis­asetuksen hyväksymiseen asti, sillä nykyisen hallituksen kausi loppuu ennen sitä kevään eduskuntavaalien jälkeen.

Vihreät on nostanut metsäteollisuuden “lobbauskoneiston” yhdeksi pääpiruksi kokoomuksen rinnalle ennallistamiskiistassa. Vihreiden puheenjohtajan Maria Ohisalon mukaan Metsäteollisuus on harjoittanut ”aivan käsittämätöntä pelottelua” asiassa.

Lue lisää: Maria Ohisalo syyttää Suomen metsä­teollisuutta ”käsittämättömästä pelottelusta”

Metsäteollisuus ry ei kuitenkaan omassa kannanotossaan nostanut lainkaan esille toissijaisuus­huomautusta.

Metsäteollisuuden metsäjohtajan Karoliina Niemen mukaan Suomen ja Ruotsin yhteistyö ennallistamisasetusta koskevassa edunvalvonnassa on sinänsä ensiarvoisen tärkeää. Hänestä olisi siis ollut hyvä, että Suomi olisi toiminut ajoissa ja jättänyt toisen metsäisen maan Ruotsin rinnalla toissijaisuus­huomautuksen.

”Ennen kaikkea se olisi ollut yhteinen toimi, Suomi ja Ruotsi yhdessä”, hän muotoilee.

Toissijaisuushuomautus on Niemen mukaan osoitus kansallisen metsäpolitiikan puolustamisesta, mutta se ei hänen mielestään kuitenkaan sellaisenaan riitä. On tartuttava myös asetuksen yksityiskohtiin.

Niemen mukaan toissijaisuus on myös osin haasteellinen, koska komissiolla on niin vahva yhteisen ympäristöpolitiikan tuki.

Hän kertoo keskustelleensa asiasta erään komission virkamiehen kanssa.

”Joo, joo, kyllä metsäpolitiikka on kansallista. Mutta lahopuu on yhteistä luontopolitiikkaa”, virkamies oli Niemen mukaan todennut.

Tämä nimettömän virkamiehen lausunto tiivistää asetelmat hyvin. Vaikka Ruotsi ja Suomi miten puolustavat kansallista metsäpolitiikkaansa, komissio tarkastelee asiaa eri kulmasta, luontokadon vinkkelistä.

Metsäteollisuuden keskeinen pointti on se, että nykyinen komissio on historiallisen vihreä.

Päätin itsekin antautua Metsäteollisuuden lobbauskoneiston pelottelun kohteeksi, joten menin Karoliina Niemen kanssa lounaalle.

Hän esitteli Powerpoint-kalvoja, joiden otsikossa puhutaan ”metsää koskevien EU-aloitteiden tsunamista”.

Metsäteollisuuden keskeinen pointti onkin se, että nykyinen komissio on historiallisen vihreä. Ja että se on jättänyt historiallisen paljon – siis kuin tsunami – metsiä koskevia aloitteita. Ennallistamisasetus on vain yksi monien joukossa.

Nykyinen komissio julkaisi vuonna 2020 biodiversiteetti­strategian, jossa esitetään EU:n maa-alueesta suojeltavaksi 30 prosenttia. Vuonna 2021 komissiolta tuli uusi metsästrategia.

Näiden strategisten sateenvarjojen alla komissiolta on tullut lukuisia esityksiä: Maatalouspolitiikan CAP-ohjelma, uusiutuvan energian direktiivi, maankäyttöä, maankäytön muutosta ja metsätaloutta koskeva LULUCF-asetus, kestävää rahoitusta koskeva taksonomia-luokittelu­järjestelmä, metsäkatoa koskeva asetus ja ennallistamisasetus. Nykyisen komission kaudella on tulossa vielä lainsäädäntöesityksiä metsien monitoroinnista ja maaperän terveydestä.

Välikysymyskeskustelussa tullaan kuitenkin todennäköisesti keskittymään pitkälti ennallistamis­asetuksen toissijaisuus­huomauksen puuttumiseen.

Siksi se tuntuu aidanseipäältä.

Vaikka toki on syytä kiinnittää huomiota hallituksen EU-vaikuttamisen tasoon, siitä olisi syytä puhua laajemminkin kuin vain yhden puuttuvan toissijaisuus­huomautuksen kautta.

Karoliina Niemi kysyi perjantaina Twitterissä maa- ja metsätalousministeri Antti Kurviselta (kesk) ja ympäristöministeri Maria Ohisalolta, onko tulossa jonkinlainen kokonaisarvio kaikkien EU:n metsälinjausten yhteisvaikutuksista Suomen metsiin. Kansallinen metsäneuvosto oli esittänyt tällaisen tekemistä kesällä 2021.

Kumpikaan ministeri ei vastannut Niemelle.

Oikaisu 9.11. kello 9.30: Tarkennettu muotoilua siitä, että metsäpolitiikkaa ei ole määritelty kuuluvaksi EU:n toimivaltaan. Aiemmin kirjoituksessa todettiin, että EU:lla ei ole mitään sanomista metsäpolitiikassa. Nyt siihen on tarkennettu, että EU voi kuitenkin vaikuttaa metsiin liittyviin asioihin ilmasto- ja ympäristöpolitiikan kautta.

Lue lisää: Luonnon ennallistamisen ison kustannus­arvion takana ovat osin Suomen omat laimin­lyönnit

Lue lisää: Ohisalon olisi ”hyvä katsoa peiliin”, MTK:n puheen­johtaja vastaa ministerin pelottelu­syytöksiin

Lue lisää: Sdp:n edustajat lipesivät hallituksen linjasta luonnon ennallistamisessa – näin vara­puheenjohtaja Niina Malm selittää

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita