Kevään eduskunta­vaalit voivat yllättää

Perussuomalaiset haluaa nyt tosissaan valtaa, mutta riittääkö se? kysyy HS:n politiikan toimittaja Marko Junkkari.

Riikka Purra politiikan toimittajien järjestämässä keskustelutilaisuudessa Helsingissä 13. joulukuuta.

5.1. 12:39 | Päivitetty 5.1. 13:35

Me haluamme valtaa.

Näin kirjoitti perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra Twitterissä torstaina hehkuttaessaan puolueensa nousua kakkospaikalle Sdp:n ohi Ylen kannatuskyselyssä.

Sinänsä vallan hamuaminen on itsestään selvää – sitähän puolueet pyrkivät saamaan, jotta voisivat ajaa tavoitteitaan yhteiskunnassa. Harvemmin puheenjohtajat kuitenkaan ilmaisevat asiaa näin suorasukaisesti.

Moni mieluummin verhoilee vallanhalun kiertoilmaisuihin ja toteaa puolueensa olevan valmis vastuunkantoon tai jotain muuta ympäripyöreää.

Purra kuitenkin sanoo suoraan: me haluamme valtaa.

Se kertoo siitä, että kyselyn tulos taisi olla Purralle melkoinen helpotus.

Yksittäisestä kyselystä ei pidä tehdä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä, minkä Ylen kysely ihan konkreettisesti taas kerran näytti.

Tuoreessa kyselyssä esimerkiksi kristillisdemokraattien kannatus laski 1,1 prosenttiyksikköä, mikä on pienpuolueelle käsittämättömän suuri kannatusmuutos. Toisaalta kristillisten kannatus nousi edellisessä kuukausi sitten samaiset 1,1 prosenttiyksikköä, joten kyseessä oli mitä ilmeisimmin virhe.

Yksittäisten kyselyiden kannatusmuutosten sijaan kyselyissä kannattaakin katsoa trendiä.

”Perussuomalaisista on tullut selvästi näkyvin ja ärhäkin oppositiopuolue.”

Perussuomalaisten trendi on ollut viime keväästä lähtien nouseva. Huhtikuussa 2022 sen kannatus oli Ylen kyselyssä 13,6 prosenttia. Nyt se on liki kuusi prosenttiyksikköä korkeampi.

Sitä ei voi kuitata virhemarginaaleilla.

Perussuomalaisten nousua Ylen kyselyn kakkospaikalle Sdp:n ohi ei voi pitää kovin yllättävänä. Sitä on povattu pitkin syksyä.

Onhan aika ollut protesti- ja populistipuolueelle otollista. Energian hinta on noussut ja kansalaisten ostovoima heikentynyt.

Koska kannatuskyselyitä johtava kokoomus on viime kuukausina ollut korostetun varovainen, perussuomalaisista on tullut selvästi näkyvin ja ärhäkin oppositiopuolue, joka on haastanut hallitusta milloin mistäkin. Viimeksi ennen joulua hallitus pääsi vastaamaan perussuomalaisten välikysymykseen katu- ja jengiväkivallasta.

Purra on ollut puheenjohtajana ahkera – sitä ei varmasti kukaan kiistä. Hän kiertää todella paljon Suomea. Purran johdolla perussuomalaiset on myös tehnyt ohjelmatyötä enemmän kuin koskaan – tai näin voi ainakin päätellä siitä, että se on julkaissut uusi ohjelmapapereita harva se viikko pitkin syksyä.

Riikka Purra on nyt johtanut perussuomalaisia noin puolitoista vuotta. Alku oli hänelle hankala, sillä hän seurasi tehtävässään Jussi Halla-ahoa, jolla on puolueessa messiasmainen asema.

Purran johdolla puolueen kannatus laski syksyn 2021 ja aluevaalitkin menivät enemmän tai vähemmän penkin alle alkuvuodesta 2022. Ja vaikka puolueen kannatus onkin noussut loppukeväästä lähtien, niin nousu on ollut aika hidasta – etenkin kun ottaa huomioon suotuisat ulkoiset tekijät.

Siksi voisi veikata, että tämänpäiväinen Ylen kannatuskysely on Purralle todellakin melkoinen helpotus. Puheenjohtajakauden alkua leimannut puolueen sisäinen kitinä alkaa hiljetä ja samalla hyvät kannatuskyselytulokset innostavat porukkaa vaalikentillä.

Perussuomalaiset on poikkeuksellinen puolue siinä, että vaikka sen kannatus kyselyissä heittelehtii rajustikin, sen eduskuntavaalitulokset ovat olleet hämmästyttävän tasaiset – itse asiassa tasaisemmat kuin millään muulla suurella puolueella.

Vuoden 2011 eduskuntavaaleissa perussuomalaiset sai 560 075 ääntä. Vuonna 2015 se sai 524 054 ääntä ja viime vaaleissa 538 805 ääntä.

Näin ollen perussuomalaiset voivat lähteä suhteellisen luottavaisina huhtikuun eduskuntavaaleihin.

Samaan aikaan pitää kuitenkin muistaa, että vaalit eivät ole veljiä keskenään.

Kuluva vaalikausi on ollut monella tavalla hyvin poikkeuksellinen, sillä kriisit ovat seuranneet toistaan.

Jos katsoo Ylen kannatuskyselyn kehitystä pidemmällä tähtäimellä, se kertoo, että kriisit eivät tee perussuomalaisten kannatukselle hyvää. Puolueen kannatus kääntyi jyrkkään laskuun helmikuun 2020 jälkeen, kun koronapandemia puhkesi. Kannatus laski myös reippaasti alkukeväästä 2022, kun Venäjä aloitti suurhyökkäyksen Ukrainaan.

Tästä voisi päätellä, että kriisin hetkellä kansalaiset kääntyvät herkästi vakiintuneempien valtionhoitajapuolueiden suuntaan.

Tämä saattaa olla perussuomalaisille ongelma huhtikuun 2023 vaaleissa, sillä kumpikaan kriisi – Ukrainan sota ja koronapandemia – ei ole missään nimessä vielä ohi.

Moni äänestäjä on huolissaan tulevaisuudestaan. Eikä kukaan ei vielä tiedä, miten yleinen pelon ja huolen ilmapiiri vaikuttaa ihmisiin äänestyskopissa.

Tällaisessa poikkeuksellisessa tilanteessa ei välttämättä riitä pelkkä vallan haluaminen vaan puolueiden pitää pystyä tarjoamaan myös turvaa ja ratkaisuja.

Kevään eduskuntavaalit voivat olla hyvin yllätykselliset.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?