Kaupunki

Voisiko espoolainen liittää tonttinsa Kauniaisiin pienemmän veroprosentin perässä – ei onnistu, virkamies sanoo

Rajalla olevia kiinteistöjä siirtyy kunnasta toiseen. Pala Vihtiä on jo liittynyt Espooseen, pala Sipoota on siirtymässä Vantaalle. Asukkaat ovat perustelleet muutosta palveluiden etäisyydellä.

Suuria kuntaliitoksia Helsingin seudulla ei ole nähty, mutta kuntien rajat näyttävät silti muuttuvan pienin nitkahduksin.

Seuraava muutos voi tulla Vantaan ja Sipoon väliseen rajaan. Sipoolaisen pariskunnan toive siitä, että heidän 4 236 neliömetrin kokoinen tonttinsa liitettäisiin Vantaaseen, nytkähti maanantaina askeleen eteenpäin, kun Vantaan kaupunginvaltuusto hyväksyi osaltaan anomuksen kuntarajan siirtämisestä.

Lasse ja Eeva Riutamaa ovat asuneet 21 vuotta Sipoossa tontilla, joka on kiinni kuntarajassa Vantaan Nikinmäen kupeessa. Ainoa kulkutie pariskunnan talolle on Vantaan Siikatien kautta, ja kiinteistö on liitetty Vantaan sähkö- ja viemäriverkkoihin.

Riutamaat pistivät kuntarajamuutoksen vireille viime syksynä, kun Sipoon rakennusvalvonta oli viestittänyt, että lisärakentamiselle ei heruisi lupia. Pariskunnalla on neljä perheellistä lasta, joista kaksi on suunnitellut oman talon rakentamista samalle tontille vanhempiensa talon kanssa.

Riutamaiden kotia lähimmät palvelut, kuten terveyskeskus, löytyy Vantaalta. Kotikunnassa Sipoossa vastaavat palvelut ovat 13 kilometrin päästä Nikkilän kuntakeskuksessa.

Neuvotteleva virkamies Anu Hernesmaa valtiovarainministeriön kunta- ja aluehallinto-osastolta kertoo, että yksittäiset kuntalaiset perustelevat anomustaan kuntarajan siirtämisestä yleensä juuri palveluiden saatavuudella ja etäisyyksillä.

”Varmasti ne ovat ne kaksi perustetta, joilla eniten esitetään siirtoa”, Hernesmaa sanoo.

Pienikin kuntarajan rukkaus on osaliitos, jota säätelee kuntarakennelaki. Reilusti Riutamaiden tonttia suurempi pala Sipoota muuttui naapurikunnaksi, kun Lounais-Sipoo liitettiin Helsinkiin vuonna 2009. Liitokset ovat mittakaavaerosta huolimatta rinnastettavissa.

”Prosessi on samankaltainen riippumatta siitä, onko kysymyksessä pieni alue vai suurempi alue. Tietyt lain edellyttämät vaiheet täytyy käydä läpi”, Hernesmaa kertoo.

Suomessa tehtiin valtiovarainministeriön tilaston mukaan vuosina 2004–2015 kaikkiaan 84 osaliitosesitystä. Esityksistä 46 oli asukkaiden tekemiä, ja myös muun muassa kunnat itse sekä maanmittaustoimistot tekivät niitä.

Osaliitostilaston tilastovuosi alkaa heinäkuusta ja päättyy seuraavan vuoden kesäkuun loppuun. Heinäkuusta 2014 vuoden 2015 kesäkuun loppuun ulottuvalla ajanjaksolla tehdyistä seitsemästä osaliitosesityksestä kaksi hyväksyttiin. Kolmena edellisvuonna ei mennyt läpi yhtään anomusta.

Vuodesta 2004 lähtien on hyväksytty kaikkiaan 27 kuntarajan siirtämiseen liittyvää anomusta.

Vaikka osaliitoksia tehdäänkin, kotikunnan muutos onnistuu edelleen huomattavasti helpommin perinteisin keinoin – eli yksinkertaisesti muuttamalla.

Kuntarajan siirtoa haluavan kuntalaisen tai kaupunkilaisen on nimittäin ensin tehtävä asiasta esitys oman kunnan kaupunginhallitukselle, joka puolestaan hankkii kaikkien asianomaisten kunnanvaltuustojen lausunnot. Lopullisesti osaliitoksesta päättää joko valtiovarainministeriö tai valtioneuvosto.

”Pääsääntöisesti kaikista kuntarakennemuutoksista päätetään valtioneuvostossa. Kuitenkin silloin, jos mikään kunta ei vastusta osaliitosta, voidaan muutos hyväksyä myös valtiovarainministeriön päätöksellä”, Hernesmaa kertoo.

Välillä kaikki asianosaiset kunnat vastustavat osaliitosta, mutta liitos toteutuu siitä huolimatta. Näin kävi esimerkiksi viime vuonna, kun Espoon rajalla Vihdissä asuvan perheen tontti liitettiin valtioneuvoston päätöksellä Espooseen.

”Lain mukaan edellytykset muutoksen hyväksymiselle ovat tiukemmat, mikäli toinen kunta vastustaa muutosta. Muutos on helpompi tehdä, jos kunnat ovat yksimielisesti osaliitosesityksen takana.”

Kuntarakennelaki määrää perussävelet, joiden mukaan anomus kuntarajan siirtämisestä joko hyväksytään tai hylätään. Päätöksenteko kysyy Hernesmaan mukaan kuitenkin aina myös tapauskohtaista harkintaa.

Kun kuntarajoja kuitenkin muutetaan kuntalaisten aloitteesta ja pienin nitkauksin, voisiko ihminen alkaa noukkia rusinat kuntien pullasta?

Kun on mukava, omiin mieltymyksiin valitettavan väärällä puolella kuntarajaa sijaitseva tontti, voisiko kuntarajaa siirtämällä hyötyä esimerkiksi rahallisesti?

Voisiko esimerkiksi Kauniaisten rajalla asuva espoolainen perustella osaliitosta sillä, että maksaa mieluummin Kauniaisille 16,5 prosentin kuntaveroa kuin Espooseen 18 prosentin veroa. Säästäisihän siinä esimerkiksi 3 500 euroa tienaava veroissa runsaat 50 euroa kuukaudessa.

”Se ei kyllä ole lainmukainen peruste muuttaa kuntarajoja”, Hernesmaa toteaa.

”Liitos ei varmaankaan veroperusteisesti onnistuisi, vaan pitäisi olla muitakin syitä”, arvelee myös Kauniaisten kaupunginjohtaja Christoffer Masar.

Vasta muutaman kuukauden kunnanjohtajan virassa ollut Masar kertoo, ettei tällä hetkellä ole vireillä mitään sellaista, mikä voisi siirtää Espoon ja Kauniaisten välistä rajaa. Hän ei muista kuulleensa aiemminkaan osaliitospyrkimyksistä.

Rajalla voisi kuitenkin teoriassa olla myllerrystä, sillä kaikki tontit eivät välttämättä ole edes yhdessä kaupungissa.

”Ainakin yksi tontti on osittain Espoon puolella, osittain Kauniaisten puolella”, Masar kertoo.

Kauniaisten pinta-alan paisuminen Espoon keskellä ei siis ole realistinen tulevaisuudenkuva. Eikä kaupungilla itselläänkään ole Masarin mukaan tarvetta valloittaa alueita Espoolta.

”Tämä on ihan sopiva koko.”

Kuntajakoa voidaan kuntarakennelain veivata uusiksi muun muassa silloin, jos muutos parantaa alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita, alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia tai alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta.

Jo nyt vantaalaisiksi itsensä tuntevat Riutamaat ovat toiveikkaita sen suhteen, että heistä tulee vielä virallisesti vantaalaisia.

”Meillä on aika hyvät perustelut. Jää vielä nähtäväksi, minkälaisia argumentteja Sipoolla on pitää meidät sipoolaisina”, Lasse Riutamaa sanoo.

Riutamaan näkemyksen mukaan kuntarajojen hienosäätöä voisi tehdä nykyistä järkevämmällä ja jouhevammalla tavalla. Hänen mielestään byrokratia on tällaisenaan turhan jäykkää.

HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Vantaa
  • Sipoo
  • Raja

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Kuvia Suomesta, osa 27: Mikko Suutarinen valokuvasi kuljettajia, jotka muistuttavat ajoneuvojaan

    2. 2

      Suomi on Euroopan syrjivimpiä maita, osoittaa tuore EU-raportti – ”Tulos on selvä vahvistus siitä, että Suomessa on paljon rasismia”, sanoo yhdenvertaisuus­valtuutettu

    3. 3

      Turvallisuus­kysymyksissä kuuluu Venäjältä kummia: ”Tilanne Itämerellä on lauennut ja eniten tilanteeseen on vaikuttanut Suomen ja Ruotsin kanta”, julistaa valtion radiokanava

    4. 4

      Riisitauti ei ole historian mörkö, vaan se vaanii sinua ja lastasi – d-vitamiinin laiminlyönti altistaa kohtalokkaille sairauksille, mutta ylärajatkin täytyy tuntea

      Tilaajille
    5. 5

      Alpakkatapahtuman järjestäjien pieni vale oli iso isku luottamukselle – On ankeaa, kun joutuu epäilemään motiiveja pörröisten eläinten paijaamisen taustalla

    6. 6

      Brexit-äänestäjille luvatut säästöt muuttuivat jo suuriksi kuluiksi, koska reaalitalous kärsii

      Tilaajille
    7. 7

      Alma on julkaissut musiikkia vain vajaat 17 minuuttia – Onko hän todella kansain­välisesti menestynein suomalainen artisti?

      Tilaajille
    8. 8

      Pyöräilykypärä pakolliseksi vai ei? Yhdysvaltalaistutkijan mukaan kysymykseen on vain yksi oikea vastaus

      Tilaajille
    9. 9

      New York Times: Trump herää puoli kuudelta katsomaan televisiota ja katsoo sitä neljästä kahdeksaan tuntia päivässä

    10. 10

      Olga Romanoffista kaavailtiin prinssi Charlesin puolisoa – Tsaarin jälkeläinen ja suomalaista sukua oleva ruhtinatar esittelee nyt kotinsa ja sanoo: ”Kukaan ei välitä titteleistä pätkääkään!”

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kuvia Suomesta, osa 27: Mikko Suutarinen valokuvasi kuljettajia, jotka muistuttavat ajoneuvojaan

    2. 2

      Olga Romanoffista kaavailtiin prinssi Charlesin puolisoa – Tsaarin jälkeläinen ja suomalaista sukua oleva ruhtinatar esittelee nyt kotinsa ja sanoo: ”Kukaan ei välitä titteleistä pätkääkään!”

      Tilaajille
    3. 3

      Näin sotesta tuli sekundaa, ja isot yritykset voittavat – professori Heikki Hiilamo kirjoittaa puheenvuorossaan, että Suomeen on tulossa nykyistä huonompi terveydenhoito

      Tilaajille
    4. 4

      Alpakkatapahtuman järjestäjien pieni vale oli iso isku luottamukselle – On ankeaa, kun joutuu epäilemään motiiveja pörröisten eläinten paijaamisen taustalla

    5. 5

      New York Times: Trump herää puoli kuudelta katsomaan televisiota ja katsoo sitä neljästä kahdeksaan tuntia päivässä

    6. 6

      Washingtonissa ei nykyään keskustella kuin yhdestä asiasta, kuinka kauan tämä voi jatkua? – Presidentti Trumpille on kuitenkin vaikeaa antaa potkut

    7. 7

      Alma on julkaissut musiikkia vain vajaat 17 minuuttia – Onko hän todella kansain­välisesti menestynein suomalainen artisti?

      Tilaajille
    8. 8

      ”Osakas laittoi kätensä hameeni alle” – Juristialan naiset kertovat kourimisesta, vähättelystä sekä syrjinnästä, ja vaativat häirinnälle loppua

    9. 9

      Suomi on Euroopan syrjivimpiä maita, osoittaa tuore EU-raportti – ”Tulos on selvä vahvistus siitä, että Suomessa on paljon rasismia”, sanoo yhdenvertaisuus­valtuutettu

    10. 10

      Maailmalla leviää ”sydäntäsärkevä” video nälkään sulalla maalla nääntyvästä jääkarhusta – National Geographicin kuvaaja kertoo itkeneensä kuvatessaan eläimen kärsimystä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Helsinkiläis­nainen otti kuvan pyörä­tielle pysäköidystä paketti­autosta – autosta tuli poliisi ja vei ilman henkilöllisyys­todistusta liikkeellä olleen naisen putkaan

    2. 2

      Toimittaja kyykkäsi viikon ajan: asennon vaikeus ja kivistys yllättivät, muiden kummastelu ja muotikin haittasivat – lopulta käteen jäi uusi, terveellinen tapa

      Tilaajille
    3. 3

      Kuvia Suomesta, osa 27: Mikko Suutarinen valokuvasi kuljettajia, jotka muistuttavat ajoneuvojaan

    4. 4

      Tämä kysymys kysytään lähes jokaisessa työhaastattelussa, sillä se paljastaa työntekijästä paljon – Näin vastaat siihen oikein

      Tilaajille
    5. 5

      Alma on julkaissut musiikkia vain vajaat 17 minuuttia – Onko hän todella kansain­välisesti menestynein suomalainen artisti?

      Tilaajille
    6. 6

      Onko tässä Linnan juhlien hervottomin kuva – Oletko koskaan nähnyt Timo Soinia yhtä onnellisena?

    7. 7

      Kyykky on tämän hetken kovin hitti – Tätä Mariah Careyn kyykkyasentoa on vaikea päihittää, ja siksi fanit rakastavat sitä

    8. 8

      HS:n lukijat äänestivät suosikkinsa Linnan juhlien näyttävimmistä puvuista – kärki­viisikossa säihkyviä paljetteja, upeita laahuksia ja Suomen leijonalla koristeltu housupuku

    9. 9

      Kummelin Heikki Silvennoinen on ymmällään ja otettu sketsinsä maailmanlaajuisesta suosiosta: ”Pääasia, että ihmiset nauravat”

    10. 10

      Suomalaismies otti kuvaa Schwarzenegger-seinämaalauksesta, kun tämä ilmestyikin paikalle – Kuva julkaistiin Redditissä, aiheutti raivoa ja lopulta Arska itse ilmestyi nettiin kertomaan, mistä on kyse

    11. Näytä lisää