Kaupunki

Heitteille jätettyä Merihakaa odottaa kasvojenkohotus – ”Tämä on Helsingin helmiä”

Parjatun asuinalueen eteen halutaan rivi kerrostaloja ja Turun Aurajoen rannan kaltainen oleskelualue.

Hyvästi yksitotinen kivetys, hyvästi paraatipaikalle rakennettu parkkipaikka, hyvästi maisemaa dominoiva siltakolossi. Heitteille jätettyjä Merihakaa ja Hakaniemenrantaa odottaa työläs mutta tuloksekas kasvojenkohotus. Tai niin Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastossa ainakin kaavaillaan.

”Tämä on Helsingin helmiä”, Metallityöväenliiton talon vieressä seisova kaupunkisuunnitteluviraston arkkitehti Perttu Pulkka sanoo ja katsoo Hakaniemenrantaa pitkin Merihakaan.

Kaupunkiaktivisti, kaupunkisuunnittelulautakunnan varajäsen Mikko Särelä (vihr) ja Merihaassa kaksikymmentä vuotta asunut Marjatta Saari-Musakka nyökyttelevät. HS on kutsunut kolmikon Hakaniemenrantaan miettimään, miten alueesta tulisi koko kaupungille rakas.

”Tästä voitaisiin saada samanlainen kuin Turun Aurajoenrannasta. Paikka, jossa ihmiset viettävät aikaa ja viihtyvät”, Särelä sanoo.

Se on hyvin erisävyistä puhetta, mitä Merihaan betoniutopiasta on totuttu kuulemaan.

Merihakaa halutaan muuttaa ennen kaikkea kolmesta syystä.

Ensimmäinen syy on väestönkasvu. Helsinki varautuu siihen, että kaupunki kasvaa vuoteen 2050 mennessä 250 000 asukkaalla ja noin kolmannes väestönkasvun vaatimista uusista asunnoista on tarkoitus pystyttää täydennysrakentamalla taloja nykyisten väleihin. Hakaniemeen asuntoja on tulossa noin 2 000 ihmiselle.

Toinen syy on Hakaniemensillan rapistuminen. Silta pitää remontoida viimeistään vuonna 2025 ja samalla sitä varten rakennetut, tilaa vievät eritasoliittymät aiotaan purkaa.

Kolmas syy on se, että Kruunuvuorenrannasta lähtevien Kruunusiltojen päätepistettä suunnitellaan Merihakaan. Siltojen mukana Merihakaan tulisi myös pikaraitiotie, jota on ehdotettu kulkemaan pitkin Hakaniemenrantaa.

Marjatta Saari-Musakka ha­luaisi, että raitiotie vedettäisiiin mieluummin Merihaan pohjoisosan kautta. Muuten muutokset ovat hänen mukaansa Merihaalle mahdollisuuksia.

”Täällä on paljon tuollaisia siivottomia katvealueita”, Saari-Musakka sanoo ja osoittaa Hakaniemen sillan varjoihin.

Kaupunkisuunnitteluviraston suunnitelmat Merihaan ja Hakaniemenrannan muokkaamiseksi ovat vasta aivan alussa. Tällä hetkellä näyttää kuitenkin siltä, että Hakaniemenranta olisi saamassa eteensä uuden, noin kahdeksankerroksisen talorivistön.

Se rakennettaisiin ainakin osin Siltavuorensalmeen kipatulle täyttömaalle. Loput uusista taloista rakennettaisiin sisemmäksi Sörnäisten rantatien molemmille puolille.

Muille kuin merihakalaisille tärkein muutos taitaisi kuitenkin olla juuri Hakaniemenranta. Ilta-aurinkoon päin katsova ranta-alue on kehnosta suunnittelustaan johtuen tällä hetkellä hyvin vähäisellä käytöllä.

Keskeinen sijainti ei auta, kun rannassa ei näy penkkejä, kahviloita, lasten leikkitelineitä tai ylipäätään mitään, mikä saisi ihmiset pysähtymään.

”Veden tasoon pitäisi rakentaa laituri niin, että siinä istuskellessaan voisi vaikka koskea vettä”, Mikko Särelä sanoo.

Kaupunkisuunnitteluaktiivien suosiman Lisää kaupunkia Helsinkiin -Facebook-ryhmän perustanut Särelä on laatinut aktiivien kanssa Hakaniemenrannalle oman suunnitelmansakin.

Se on pääpiirteittäin hyvin samanlainen kaupunkisuunnitteluviraston teettämän suunnitelman kanssa, mutta ehdottaa myös, että Siltavuorensalmen yli rakennettaisiin pyöräily- ja kävelysiltoja. Ne yhdistäisivät Hakaniemen ja Kruununhaan sekä lännemmässä Siltasaarenrannan ja Kaisaniemen.

Perttu Pulkka kertoo, ettei tällaisia siltoja ainakaan vielä ole kaupungin suunnitelmissa.

”Ei se mahdoton ajatus kuitenkaan ole”, Pulkka sanoo.

Uusien rantaan rakennettavien kerrostalojen kivijalkoihin kaupunkisuunnitteluvirasto havittelee kahviloita ja pieniä kauppoja, joiden asiakkaat pitäisivät rannan vilkkaana. Mutta niinhän virasto aina uusia alueita suunnitellessaan havittelee.

Onko Hakaniemenranta yrittäjille tarpeeksi houkutteleva?

”Kyllä, uskon niin”, Pulkka sanoo.

Sitten vastaan tupsahtaa Merihaan kaakkoiskärkeen vuonna 2013 rakennetun Kulttuurisaunan perustaja arkkitehti Tuomas Toivonen, merihakalaisia hänkin. Toivonen vakuuttaa Marjatta Saari-Musakan lailla, että parjattu Merihaka on asukkailleen edelleen hyvin rakas.

”Merihaka on aito aikansa tuote, 1970-luvun hyvinvointiyhteiskunnan monumentti. Sen arkkitehtuuri on ankaraa ja uljasta, mutta se tarjoaa asukkailleen ainutlaatuisen yhdistelmän tehokasta asumiskonetta ja rauhallista rantapuistoa”, Toivonen sanoo.

Hän toivoo, että täydennysrakentaminen ei veisi Merihaalta sen ominaispiirteitä, esimerkiksi ”saarekemaista luonnetta”.

”Toivoisin, että nyt osattaisiin jo arvostaa Merihakaa eheänä kokonaisuutena ja poikkeuksellisena asuinympäristönä.”

HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

Uudistusten aika

 Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto haluaa uudistaa Merihakaa ja

Hakaniemenrantaa.

 Hakaniemenranta olisi saamassa eteensä uuden, noin kahdeksankerroksisen talorivistön.

 Kerrostalojen kivijalkoihin havitellaan kahviloita ja pieniä kauppoja.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Hakaniemi
  • Merihaka
  • Kaupunkisuunnittelu
  • Rakentaminen
  • viihtyminen

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Usea suomalaisyritys harkitsee yhteistyön lopettamista uusnatsien kanssa toimineen Juha Kärkkäisen tavarataloissa

    2. 2

      Jengi murhasi 28 ihmistä Belgiassa 80-luvulla ja katosi – Entisen poliisin kuolinvuoteella tekemä tunnustus saattaa nyt ratkaista mysteerin

    3. 3

      Juha Kärkkäinen palasi Yhdysvalloista muuttuneena miehenä – näin halpahallipatruuna radikalisoitui, ryhtyi yhteistyöhön uusnatsien kanssa ja rakensi ympärilleen vaikenemisen muurin

      Tilaajille
    4. 4

      Influenssakausi lähestyy, mutta kannattaako perusterveen hankkia rokote? Nämä asiat sinun tulee tietää, jos harkitset influenssarokotetta

      Tilaajille
    5. 5

      Latviassa Suomi on ikuisesti cool

    6. 6

      Suomen talous voimistuu rajusti, mutta suuria ongelmia on ainakin kaksi – ”Pitäisi olla malttia antaa tilaa luovalle tuholle”

      Tilaajille
    7. 7

      Erosta, surusta ja potkuista selviää helpommin, kun ei juokse karkuun – pakeneminen voi pahentaa oloa, sanoo psykoterapeutti

    8. 8

      Ajatusleikki paljastaa, mitä tapahtuisi jos metsästys lopetettaisiin: Hirvien ja hirvikolarien määrä kolminkertaistuisi, ja susilaumat saattaisivat tulla myös pääkaupunkiseudulle

    9. 9

      Ravintolan henkilökunta kieltäytyi tarjoilemasta romaneille Malmilla – hovioikeus tuomitsi syrjinnästä ja määräsi maksamaan 800 euron kärsimyskorvaukset

    10. 10

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Usea suomalaisyritys harkitsee yhteistyön lopettamista uusnatsien kanssa toimineen Juha Kärkkäisen tavarataloissa

    2. 2

      Suomalaisten työpukeutuminen on nyt enemmän hukassa kuin 80-luvulla, väittävät asiantuntijat – ”On harhaa luulla, etteivät muut kiinnitä ulkonäköösi huomiota”

    3. 3

      Juha Kärkkäinen palasi Yhdysvalloista muuttuneena miehenä – näin halpahallipatruuna radikalisoitui, ryhtyi yhteistyöhön uusnatsien kanssa ja rakensi ympärilleen vaikenemisen muurin

      Tilaajille
    4. 4

      Punavuorelaiset eivät astuisi jalallaankaan itäkeskuslaiseen esikouluun – esiopetuksen resurssit Helsingissä on jaettu epätasaisesti

    5. 5

      Tukholman eliitin alakoulussa luokkahuoneilla on kuninkaallisten nimet ja oppilailla MacBookit – Ulos jääneiden vanhemmat juoksevat rehtoria kiinni kaupungilla ja itkevät

      Tilaajille
    6. 6

      Suomalainen Maria käynnisti twiitillään ketjureaktion – Twitter täyttyi tv-sarjojen pilatuista nimistä, näin mahtavia ne ovat

    7. 7

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    8. 8

      Masennus ei ole yksi vaan 12 eri sairautta – kaikki ne vaativat myös erilaiset hoidot, sanovat suomalaistutkijat

      Tilaajille
    9. 9

      Länsimetron kuitit haluttiin perata läpi erityistilintarkastuksessa, virkamiehet tilasivat yleisen selvityksen – Maria Guzenina: ”Mistä tässä on nyt kysymys?”

    10. 10

      Toimittaja nukkui kolme viikkoa unimittareiden kanssa, tämä kaikki tapahtui: alkoholi tuhosi levon, lyhyetkin unet virkistivät – ja motivaatio mennä aikaisemmin nukkumaan löytyi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    2. 2

      Juha Kärkkäinen palasi Yhdysvalloista muuttuneena miehenä – näin halpahallipatruuna radikalisoitui, ryhtyi yhteistyöhön uusnatsien kanssa ja rakensi ympärilleen vaikenemisen muurin

      Tilaajille
    3. 3

      Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

    4. 4

      ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

    5. 5

      ”Ota poikasi kainaloon” – Jos haluat kasvattaa pojan, joka ei ahdistele, yksi keino on lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan ylitse muiden

    6. 6

      Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

    7. 7

      Kuura Maula ei kutsu lastaan pojaksi, Maisa Leppänen antoi poikansa pukeutua mekkoon – Näin toimii vanhempi, joka haluaa kasvattaa lapsensa feministisesti

      Tilaajille
    8. 8

      Luokka oli villi, vaikea ja välitunneilla jopa tapeltiin – sitten opettaja kyllästyi häiriköiviin oppilaisiin ja teki keksinnön

      Tilaajille
    9. 9

      Usea suomalaisyritys harkitsee yhteistyön lopettamista uusnatsien kanssa toimineen Juha Kärkkäisen tavarataloissa

    10. 10

      Olimme lukiossa keskiverto-opiskelijoita – meistä tuli tutkija­tohtoreita valinta­kokeen ansiosta

    11. Näytä lisää