Kaupunki

Miksi remontit menevät pieleen? – Asiantuntijat: Pilaantuneet koulut voisi korjata

Moni sisäilmaremontti menee pieleen turhaan. Asiantuntijoiden mukaan kunnat säästävät tutkimuksissa, eikä oikeita asioita koskaan korjata.

Pitkä ja kallis kouluremontti, mutta mikään ei parane. Epäonnistuneita sisäilmakorjauksia on nähty lukuisia pääkaupunkiseudulla. Mutta miksi remontit menevät pieleen?

HS:n haastattelemien asiantuntijoiden mielestä heppoiset tutkimukset ja minimaaliset korjaukset ovat suora tie kouluremontin epäonnistumiseen. Ihmisten oireet jatkuvat, ja koulu saa maineen tuhoon tuomittuna korjauskohteena.

Liian pienet panokset kielivät yleensä kuntien rahapulasta. Toivotaan, että koulu saadaan kuntoon vähemmälläkin vaivalla.

Valtakunnallisten hometalkoiden entinen ohjelmapäällikkö Juhani Pirinen myöntää, että ison koulun oikein tehty tutkimus voi maksaa jopa 30–50 000 euroa. Ympäristöministeriön vetämät hometalkoot päättyivät viime vuonna. Pirinen työskentelee nyt toimialajohtajana Kuntaliiton omistaman konsulttitoimisto FCG:n rakennusterveys- ja sisäilmaosastolla.

”Suomessa on ollut tapana tilata erilaisia sisäilmamittauksia, jotka eivät oikeastaan kerro, mikä koulussa on vikana. Haittojen lähteet ovat jääneet selvittämättä, ja siksi korjauksiin on jäänyt paljon vikoja”, Pirinen sanoo.

Samanlaisesta nuukailuista on kokemuksia myös Vahanen Rakennusfysiikka Oy:n yksikönpäällikkö Sami Niemellä. Hänen mielestään tutkimuksesta karsiminen on lyhytnäköistä, koska ongelman laajuus ei paljastu tilaajalle.

”On valitettavan yleistä, että palkataan vain suunnittelija suunnittelemaan, mitä vaihdetaan ja mikä saa jäädä paikalleen. Sitten rahat onkin jo käytetty, ja korjattu sisäilman kannalta ehkä juuri ne merkityksettömät asiat”, Niemi sanoo.

Peruskorjausten onnistumisprosentteja ei kukaan ole tilastoinut, mutta Niemi arvioi, että ensimmäisellä korjauskerralla sisäilmaremonteista onnistuu vain vähemmistö.

Professori Mirja Salkinoja-Salonen kritisoi puutteellisesti teetettyjen tutkimusten lisäksi myös rakennesuunnittelijoiden taitoja.

”Uusilta rakennesuunnittelijoilta puuttuu perustieteiden osaaminen. Ei tunneta kemian, fysiikan, sähkön eikä termodynamiikan perusteita”, Salkinoja-Salonen arvioi.

Nämä taidot ovat äärimmäisen tarpeellisia, koska rakennusala elää jatkuvassa mullistuksessa. Uusia aineita, tuotteita, tekniikoita ja säädöksiä syntyy nyt enemmän kuin koskaan. Pelkästään kemikaalien hallinta tuottaa vaikeuksia.

Katkera esimerkki haitallisten yhdisteiden lipsahtamisesta markkinoille on phmg-kemikaalien käyttö desinfioinnissa ja homeenestoaineena myös suomalaisissa kouluissa. Jo vuonna 2011 Eurooppaan kiiri tieto siitä, että Etelä-Koreassa joukko äitejä ja lapsia oli kuollut kemikaalia hengitettyään. Kesti kaksi vuotta ennen kuin EU kielsi phmg:n käytön.

Yksi parannus ongelmien estämisessä on lupaviranomaisten tiukentunut linja urakkakohteiden kosteudenhallinnassa. Teltan alla rakennetaan ja remontoidaan kouluja ja päiväkoteja.

Esimerkiksi Helsingin rakennusvalvonta alkoi viime vuonna jo lupavaiheessa vaatia täsmällistä selostusta, miten rakenteet saadaan kuiviksi eri työvaiheissa. Telttakatos ei ole ainoa autuaaksi tekevä ratkaisu.

”Ensimmäisissä lupahakemuksissa selostukset olivat aika yleisluontoisia ja maalailevia, mutta hakijat ovat oppineet. Kaikki ymmärtävät, ettei kosteutta voi hallita hyvällä tuurilla”, sanoo yksikönpäällikkö Risto Levanto rakennusvalvonnasta.

Monet pitävät koneellista ilmanvaihtoa todellisena sisäilmapeikkona. Sami Niemi on tyytyväinen, että ilmanvaihdon säädöissä pyritään pois alipaineisista huoneista kohti tasapainoa ulkoilman ja sisäilman välillä.

Epäpuhtauksia ei enää kiskota voimalla rakenteista sisäilmaan. Rakenteiden tiivistyksiä on opittu tekemään paremmin.

Juhani Pirinen muistuttaa, ettei ympäristöministeriö suoranaisesti pakota käyttämään ilmanvaihtokoneita.

Koneetonta eli painovoimaista ilmastointia ei ole tehostettu, koska kukaan ei ole keksinyt, miten sillä tehdään bisnestä.

Sisäilmakorjauksissa tuoreimmat viestit ovat Niemen mukaan hyvin rohkaisevia.

Helsingissä järjestetyssä sisäilmastoseminaarissa maaliskuussa selvisi, että onnistuneiden korjausten määrä on kasvussa. Seminaariin osallistui 1 300 alan asiantuntijaa.

Mikä avuksi sairastuneille?

Sisäilmasta sairastunutta ei osata vielä parantaa, mutta oireita voidaan hoitaa. Oleellisinta olisi päästä nopeasti terveisiin tiloihin.

Diagnoosi perustuu oireisiin. Toksiinipitoisuutta verestä selvittävää testiä tutkitaan, mutta valmista ei vielä ole. Siksi monet joutuvat todistelemaan sairastumistaan työnantajalle ja toimeentulon turvaaminen on haaste.

Kunnat tekevät laajempia kyselyitä oireista ammattilaisille ja lasten vanhemmille usein vasta, kun ongelmia jo epäillään.

Tutkimustietoon perustuvia arvioita sairastuneiden määrästä on, tarkkaa tietoa kunnittain tai kouluittain aina ei. Usein tieto tulee liian myöhään.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kehittää parhaillaan kyselyä oireista koululaisille itselleen – tuloksia voidaan myöhemmin yhdistää ihmisten terveystietoihin aikuisena. Kysely on helmikuussa lähetetty noin seitsemälletuhannelle Etelä- ja Keski-Helsingissä, ensimmäisiä tuloksia odotellaan syksyllä.

Espoossa ja Helsingissä on meneillään myös esimerkiksi Tiedon kokeilu kuudessa lukiossa. Lukioissa mitataan hiilidioksidin määrää, valoisuutta, melutasoa, ilman kosteutta, lämpötilaa ja hiukkaspitoisuuksia. Näitä tietoja yhdistetään oppilaiden nimettömiin terveystietoihin ja oppimistuloksiin.

Lastenlääkäri Tiina Tuomela kertoo, että erilaiset ilmanpuhdistimet ja vahva lääkitys vaikka astmaan voivat olla hätäapu, mutta mikään pysyvä ratkaisu ne eivät ole.

”Pitää löytää koulu, jossa lapsi ei oireile,” hän sanoo. Jos lapsen elimistö on niin vakavasti herkistynyt, että kouluun ei ole asiaa, opetus pitäisi sitten järjestää esimerkiksi Skypen välityksellä tai vaikka niin, että opettaja tulee kotiin käymään välillä. Tässä kuntien pitäisi etsiä yksilöllisiä ratkaisuja ja toimia nopeasti, niin että ne eivät enää ainakaan lisäisi perheiden epävarmuutta.

”Lapsen ottaminen kotiopetukseen on hänelle itselleen iso stressitekijä jo yksinään. Kunnilta toivoisi tässä avoimuutta ja yhteistyöhalua”

Helsingissä haaveillaan myös uuden, varmasti turvallisen ja terveen yksityiskoulun rakentamisesta. Suomen Hyvinvointikoulu on sisäilmasta huolestuneiden ja sairastuneiden vanhempien perustama yhdistys.

Alkuun eli käytännössä ensi syksynä koulu toimisi esimerkiksi vuoroviikoin oppilaiden kotona.

Seuraavana tavoitteena on uusi koulurakennus Helsinkiin, päiväkodista yhdeksänteen luokkaan asti noin 400 sadalle lapselle.

Tontista Jätkäsaaressa on alustavasti sovittu kaupungin kanssa, opettajakin koululle jo on. Seuraavaksi aletaan etsiä rahoitusta.

HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Koulu
  • Sisäilman ongelmat

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      New Yorkissa siskoni sopeutui hyvin joukkoon – Suomessa moni katsoo häntä kuin hänessä olisi jotain vikaa, ja se tuntuu pahalta

    2. 2

      Hallitusneuvottelujen katkeaminen vei Saksan poliittiseen kriisiin – Angela Merkelin aika voi olla ohi

    3. 3

      Maailma teki uskomattoman tempun ja torjui happosateet ja otsonikadon – nyt 15 000 tutkijaa vetoaa ihmiskunnan selviämisen puolesta, mutta suurimpaan ongelmaan ei löydy ratkaisua

    4. 4

      Hyväosaiset omistavat yhteiskunnan, joka myötäilee heidän etuaan – siihen on yksi syy ylitse muiden

      Tilaajille
    5. 5

      Maapallon pyöriminen hidastuu, tutkijat ennustavat ensi vuodeksi rajuja maanjäristyksiä – Helsingin yliopiston apulaisprofessori: ”Edelleenkään emme voi ennustaa, missä järisee”

    6. 6

      Tuntuuko, että kaikki muuttuu vaarallisemmaksi? Olet oikeassa, ja on terveellistä tunnustaa se

    7. 7

      Jouko Turkan perintö puhuttaa jälleen, kun raiskausharjoitteet ovat otsikoissa – Professorit Elina Knihtilä ja Hannu-Pekka Björkman kertovat, kuinka erilaista Teatterikorkeakoulussa nykyään on

    8. 8

      Donald Trump hermostui Kiinasta pelastetun koripalloilijan isän kommenteista – ”Olisi pitänyt jättää heidät vankilaan”

    9. 9

      Niina Hartikainen ei ole pelkkä mies tai pelkkä nainen vaan muunsukupuolinen – Voiko hänestä pian tulla Niina Tero Hartikainen?

      Tilaajille
    10. 10

      Hygieniasta löytyy huomautettavaa sadoissa ravintoloissa Helsingissä – Katso hakukoneella, miten on kotikulmiesi ravintoloiden laita

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Hygieniasta löytyy huomautettavaa sadoissa ravintoloissa Helsingissä – Katso hakukoneella, miten on kotikulmiesi ravintoloiden laita

    2. 2

      Niina Hartikainen ei ole pelkkä mies tai pelkkä nainen vaan muunsukupuolinen – Voiko hänestä pian tulla Niina Tero Hartikainen?

      Tilaajille
    3. 3

      Suvi Haimi kypsyi muovijätteen määrään kylpyhuoneessaan – syntyi uraauurtava keksintö, joka kiinnostaa jo kansainvälisiä kosmetiikkabrändejä

    4. 4

      Maapallon pyöriminen hidastuu, tutkijat ennustavat ensi vuodeksi rajuja maanjäristyksiä – Helsingin yliopiston apulaisprofessori: ”Edelleenkään emme voi ennustaa, missä järisee”

    5. 5

      Sdp:n kannatus lähestyy kokoomuksen suosiota – keskusta ja vihreät loivassa alamäessä

    6. 6

      Husin toimitusjohtaja HS:n mielipidepalstalla: ”En ole koskaan nähnyt Suomen terveyspolitiikkaa niin sekaisin kuin nyt”

    7. 7

      Salakirjoittaja ja piirtävä upseeri – sota toi yhteen suomalaisen pariskunnan, ja nyt heidän jäljiltään löytyi salaisuus: mitä vaitelias joukko upotti savolaiseen järveen?

      Tilaajille
    8. 8

      Jalkainfarkti tunnetaan huonosti, silti tuhannet ovat vaarassa saada sen ja joutua jopa amputaatioon

    9. 9

      Himoliikkuminen on maailmassa vain harvan oikeus – Suomessakin on ihmisiä, jotka eivät liiku lainkaan, erot tyttöjen ja poikien välillä näkyvät jo 3-vuotiaana

    10. 10

      Kaksion saa jo lähes yksiön hinnalla pääkaupunkiseudulla – Katso, mitä pienet asunnot maksavat omalla alueellasi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Hätähuuto ihmiskunnan tulevaisuuden puolesta, 15 000 tieteentekijää varoittaa joukkotuhosta – ”Pitkään jatkunut nopea väestönkasvu on syy moniin ekologisiin ja jopa yhteiskunnallisiin uhkiin”

    2. 2

      ”Kukaan älykäs ja kaunis nainen ei halua seurustella työttömän, kouluttamattoman miehen kanssa” – 28-vuotias Valtteri ja 26-vuotias Kharouf kertovat tarinansa syrjäytymisestä

      Tilaajille
    3. 3

      Kolmevuotiaan lapsensa puukotuksesta epäillyn isän kuulustelut alkavat tiistaina, miehellä aiempaa rikostaustaa – Poliisi henkirikoksesta: ”Tapahtumia, joita ihmismieli ei meinaa käsittää”

    4. 4

      Suvi Haimi kypsyi muovijätteen määrään kylpyhuoneessaan – syntyi uraauurtava keksintö, joka kiinnostaa jo kansainvälisiä kosmetiikkabrändejä

    5. 5

      Varaslähtö länsi­metroon: astu kyytiin ja kiidä tunnelissa 36 kilometriä idästä länteen – verkko­retki kuvaa reitin kuljettajan silmin ja esittelee jokaisen aseman 360-kuvalla

    6. 6

      Mies vei Saphira-koiransa hoitoon Lohjalle – kun hän meni myöhemmin katsomaan koiraa, löytyi vain tyhjä talo, josta oli lämpöpatteritkin viety

    7. 7

      Tuhat vuotta sitten valtava viikinkiarmeija vyöryi Suomeen ja sai selkäänsä hämäläisiltä – Näin kertoo taru, mutta mitä oikeasti tapahtui?

      Tilaajille
    8. 8

      Husin toimitusjohtaja HS:n mielipidepalstalla: ”En ole koskaan nähnyt Suomen terveyspolitiikkaa niin sekaisin kuin nyt”

    9. 9

      Turvapaikkapäätöstä odottava Sharif Qaderi potkaistiin ulos ryhmäkodista kun hän täytti 18 vuotta – Sitten itähelsinkiläinen lapsiperhe otti hänet luokseen asumaan

    10. 10

      Parisuhde tuhon partaalla – asiantuntija ja HS:n lukijat kertovat, millaiset syyt ajavat parit harkitsemaan eroa ja mikä lopulta sai pysymään yhdessä

      Tilaajille
    11. Näytä lisää