Kaupunki

Espoolaiset valittavat muuta Suomea useammin asemakaavoista – ”Ehkä tänne on tultu, koska arvostetaan väljyyttä”

Helsingissä ja Vantaalla ei tehdä yhtä paljon kaavavalituksia. Espoo rakentaa nyt paljon, ja kaupungin tiivistyminen herättää vastustusta.

Suomen toiseksi suurimmalla kaupungilla Espoolla on rahan­arvoinen ongelma: valituksiin usein törmäävät asemakaavat.

Espoossa on valitettu vuosien 2001–2015 aikana lähes joka viidennestä asemakaavasta. Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi tuona aikana yhteensä vajaat 550 asemakaavaa, ja niistä 18,5 prosenttia on johtanut hallinto-oikeusvalituksiin.

Espoolaisten valitusliipaisin on huomattavasti herkemmässä kuin muualla maassa. Suomessa vuosittain tehtävistä noin 1 000–1 300 asemakaavapäätöksestä noin joka kymmenes asemakaava johtaa valituksiin.

”Valitukset hidastavat rakentamista ja vaikeuttavat hankkeiden yhteensovittamista. Valitusten takia esimerkiksi jokin hyvä suhdannevaihe saattaa mennä ohi, eikä hankkeita päästä rakentamaan samanaikaisesti”, sanoo Espoon teknistä toimea eli käytännössä kaavoitusta johtava Olli Isotalo.

Asemakaavavalitusten keskimääräinen käsittelyaika Helsingin hallinto-oikeudessa oli viime vuonna 9,5 kuukautta.

Yksi valittajista on Soukka-seura eli Espoon Soukan kaupunginosayhdistys. Sitä huolettavat Finnoon alueelle suunnitteilla olevat koulukeskus ja asuin­alue.

Yhdistyksen puheenjohtajan Matti Viikarin mukaan päähuolenaiheena on alueen tulvariski.

”Suurin osa alueesta on noin kaksi metriä merenpinnan yläpuolella. Alaville alueille rakentaminen on ongelmallista. Tulee kalliiksi, jos talot jäävät veden alle”, Viikari perustelee asemakaavasta tehtyä valitusta.

Kiinnostavaa on, että espoolaiset valittavat kaavoista selvästi useammin kuin esimerkiksi helsinkiläiset ja vantaalaiset, vaikka etenkin Helsingissä rakennetaan vuosittain paljon ja valmiiseen kaupunkiympäristöön.

”Helsinki on satsannut viestintään ja vuoropuheluun asukkaiden kanssa kaavaprosessin aikana. Espookin tekee sitä, mutta ei ehkä yhtä määrätietoisesti”, sanoo Helsingin asemakaavapäällikkö Olavi Veltheim.

Yksi valitusten määrää selittävä tekijä voi löytyä myös kaupunkien asukkaista. Espoolaiset ovat keskimäärin helsinkiläisiä ja vantaalaisia parempipalkkaisia ja korkeammin koulutettuja.

”Se on stereotyyppistä, mutta kyllä koulutustaso ja koulutustasoon liittyvä taipumus kyseenalaistaa muiden päätöksiä voi vaikuttaa asiaan”, Veltheim sanoo.

Finnoon myllättyä maisemaa tarkkaileva Viikari arvelee yhden syyn valitusintoon löytyvän Espoon voimakkaista muutoksista.

”Asukkaat valittavat herkästi, kun heidän tärkeiksi katsomiaan vetovoimatekijöitä tuhotaan näillä muutoksilla”, Viikari sanoo. Espoolaisille tärkeiksi asioik­si hän luettelee muun ­muassa väljyyden, merellisyyden ja luonnonläheisyyden.

Espoon kaavoitusta johtava Isotalo on samoilla linjoilla.

”Kysymys on varmasti myös siitä, millaisilla arvoilla Espooseen on tultu. Ehkä tänne on tultu siksi, että arvostetaan väljyyttä ja lähiluontoa. Ja sitten kun lähiympäristöä ruvetaan tiivistämään, niin se herättää vastustusta”, Isotalo sanoo.

Yksi Espoossa paljon valituksia poikinut hanke on elokuussa aloittava länsimetro. Hanke on osin kaavavalitusten takia vuosia myöhässä aikataulustaan.

Rakennusteollisuus haluaisi rajoittaa valitusoikeutta. Tavoitteena on, että kaavoista valittaminen ei olisi nykyisenkaltainen kuntalaisen perusoikeus vaan valitusoikeus annettaisiin ai­noastaan niille, jotka esimerkiksi asuvat kaavahankkeen naapurissa.

”Nykyisin valitusoikeus on politiikanteon väline. Valitusoikeus pitää rajoittaa niihin asianosaisiin, jotka sillä alueella elävät ja asuvat tai joiden olosuhteisiin se todella vaikuttaa. Toivottavasti hallitus saa rajattua myös ely-keskusten valitusoikeuden pois. On kohtuullisen erikoinen tilanne, että viranomainen voi jarruttaa demokraattisesti valittujen päätöksentekijöiden toimintaa”, sanoo Rakennusteollisuus ry:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti.

Pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallitusohjelmassa halutaan vähentää kaavavalituksia esimerkiksi karsimalla ely-keskusten valitusoikeutta ja siirtymällä hallintovalitukseen.

Kaavavalituksia tutkinut Vaasan yliopiston julkisoikeuden professori Eija Mäkinen sanoo, ettei hallintovalitukseen siirtyminen vähentäisi valituksia. Tästä on viitteitä esimerkiksi Ruotsista, jossa on käytössä vastaava järjestelmä.

Ruotsissa valitettiin vuosina 2008–2013 keskimäärin useammasta kuin joka viidennestä kaavasta. Valitusherkkyys on siis kaksinkertainen Suomeen verrattuna.

”Tutkimusten valossa näyttää siltä, että ihmiset valittavat sellaisista asioista, jotka koskettavat heidän omaa elin­piiriänsä”, Mäkinen sanoo.

”Jos katsot asiaa rakennuttajan tai maanomistajan näkökulmasta, niin totta kai valitukset näyttävät kiusanteolta, mutta valitukset ovat vain harvoin sellaisia, että niiden ainoa motiivi on hankkeen hidastaminen.”

Fin­noon kaavasta valittanut Viikari tyrmää valittamisen rajoitukset.

”Valtaosa valituksista on varmasti ihan aiheellisia. Rajoitukset huonontavat asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia”, hän sanoo.

Mäkinen ymmärtää hallituksen tavoitetta nopeuttaa rakennushankkeiden valmistumista. Valitusoikeuden rajaaminen on hänen mielestään kuitenkin väärä keino ratkoa ongelmaa.

HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

Kaavavalitus on suomalaisen perusoikeus

 Jokainen suomalainen voi valittaa kotikuntansa hyväksymästä kaavasta. Valittaa voivat myös esimerkiksi yhdistykset, yritykset ja viranomaiset.

 75 prosenttia kaikista kaavavalituksista on yksityisten ihmisten tekemiä, ely-keskusten valitusten osuus on ainoastaan 4,1 prosenttia kaikista kaavavalituksista.

 Ely-keskusten valituksista neljä viidestä hyväksyttiin hallinto-oikeuksissa, yksityisten ihmisten kohdalla osuus oli alle viidennes.

 Suomi korotti hallinto-oikeuksien oikeudenkäyntimaksuja vuoden alussa. Nykyisin hallinto-oikeuden oikeudenkäyntimaksu on 250 euroa ja korkeimman hallinto-oikeuden 500 euroa.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Raimo Peltonen kuuli työterveydessä olevansa terve, seuraavana päivänä hänet haki ambulanssi – suolistosyöpä muhii pitkään mutta antaa vain vähän merkkejä

    2. 2

      Mies huijasi muistisairaalta vanhukselta asunnon itselleen Vantaalla – myi sen heti eteenpäin yli 100 000 eurolla

    3. 3

      Seksistä on vaikea puhua, koska termit ovat kiusallisia, kökköjä tai perverssejä – hyviä seksisanoja on vain yksi

    4. 4

      Usea suomalaisyritys harkitsee yhteistyön lopettamista uusnatsien kanssa toimineen Juha Kärkkäisen tavarataloissa

    5. 5

      Aktivistit kuvasivat salaa eläinten hakkaamista kepillä ja aurausmerkillä – teurastamon toimitusjohtajalle ja työntekijöille vaaditaan eläintenpitokieltoja

    6. 6

      Pikkupojat surmasivat 4-vuotiaan leikkitoverinsa, väitti Ruotsin poliisi vuonna 1998 – ”Tapaus Kevinin” esitutkinta-aineisto tuli vihdoin julki, ja lähes kaikki siinä viittaa veljesten syyttömyyteen

      Tilaajille
    7. 7

      Influenssakausi lähestyy, mutta kannattaako perusterveen hankkia rokote? Nämä asiat sinun tulee tietää, jos harkitset influenssarokotetta

      Tilaajille
    8. 8

      Ajatusleikki paljastaa, mitä tapahtuisi jos metsästys lopetettaisiin: Hirvikolarien määrä kolminkertaistuisi, ja susilaumat saattaisivat tulla myös pääkaupunkiseudulle

    9. 9

      ”10 neuvoa kannabiksen turvallisempaan käyttöön” – THL julkaisi ensi kertaa ohjeistuksen, sillä asenteet pössyttelyä kohtaan lievenevät Suomessa

    10. 10

      Jaguar-mies ei peittänyt kasvojaan oikeudessa – Lönnrotinkadun yliajoista syytetty kiistää tappaneensa tahallaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Usea suomalaisyritys harkitsee yhteistyön lopettamista uusnatsien kanssa toimineen Juha Kärkkäisen tavarataloissa

    2. 2

      Juha Kärkkäinen palasi Yhdysvalloista muuttuneena miehenä – näin halpahallipatruuna radikalisoitui, ryhtyi yhteistyöhön uusnatsien kanssa ja rakensi ympärilleen vaikenemisen muurin

      Tilaajille
    3. 3

      Suomalaisten työpukeutuminen on nyt enemmän hukassa kuin 80-luvulla, väittävät asiantuntijat – ”On harhaa luulla, etteivät muut kiinnitä ulkonäköösi huomiota”

    4. 4

      Suomalainen Maria käynnisti twiitillään ketjureaktion – Twitter täyttyi tv-sarjojen pilatuista nimistä, näin mahtavia ne ovat

    5. 5

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    6. 6

      Suomalaiset suosikkibloggaajat pitävät bisnespukeutumisen vinkkejä kankeina ja vanhanaikaisina: ”Ei se vähennä tippaakaan uskottavuutta, onko hame vai housut”

    7. 7

      Helsingin halutuimpiin kouluihin ilmoitetaan jopa vastasyntyneitä – syntymätöntä lasta ei oteta koulujonoon, vaikka vanhemmat kyllä yrittävät

    8. 8

      Länsimetron kuitit haluttiin perata läpi erityistilintarkastuksessa, virkamiehet tilasivat yleisen selvityksen – Maria Guzenina: ”Mistä tässä on nyt kysymys?”

    9. 9

      Jengi murhasi 28 ihmistä Belgiassa 80-luvulla ja katosi – Entisen poliisin kuolinvuoteella tekemä tunnustus saattaa nyt ratkaista mysteerin

    10. 10

      Influenssakausi lähestyy, mutta kannattaako perusterveen hankkia rokote? Nämä asiat sinun tulee tietää, jos harkitset influenssarokotetta

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    2. 2

      Juha Kärkkäinen palasi Yhdysvalloista muuttuneena miehenä – näin halpahallipatruuna radikalisoitui, ryhtyi yhteistyöhön uusnatsien kanssa ja rakensi ympärilleen vaikenemisen muurin

      Tilaajille
    3. 3

      Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

    4. 4

      ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

    5. 5

      ”Ota poikasi kainaloon” – Jos haluat kasvattaa pojan, joka ei ahdistele, yksi keino on lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan ylitse muiden

    6. 6

      Usea suomalaisyritys harkitsee yhteistyön lopettamista uusnatsien kanssa toimineen Juha Kärkkäisen tavarataloissa

    7. 7

      Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

    8. 8

      Kuura Maula ei kutsu lastaan pojaksi, Maisa Leppänen antoi poikansa pukeutua mekkoon – Näin toimii vanhempi, joka haluaa kasvattaa lapsensa feministisesti

      Tilaajille
    9. 9

      Luokka oli villi, vaikea ja välitunneilla jopa tapeltiin – sitten opettaja kyllästyi häiriköiviin oppilaisiin ja teki keksinnön

      Tilaajille
    10. 10

      Suomalaisten työpukeutuminen on nyt enemmän hukassa kuin 80-luvulla, väittävät asiantuntijat – ”On harhaa luulla, etteivät muut kiinnitä ulkonäköösi huomiota”

    11. Näytä lisää