Kaupunki

Pyöräily-yrittäjät hyytyvät Helsingin byrokratiaan – ”Minua on pompoteltu paikasta toiseen”

Riku Nurmisen pyöräkaupunkikierroksia tarjoava yritys on taistellut vuoden alusta saadakseen toiminnalleen vakituisen paikan kaupungista. Sähköpyöräajeluita myynyt eBike Shack väsyi jo viime kesänä.

Kun helsinkiläinen pyöräily-yrittäjä Riku Nurminen kirjoitti kesäkuun puolivälissä Facebookiin taistelustaan Helsingin kaupungin byrokratiaa vastaan, hänen kirjoituksensa jaettiin nopeasti liki 200 kertaa.

Nurmisen, 36, ahdingon syynä oli hänen toiveensa saada vuonna 2014 perustetulle, pyöräkaupunkikierroksia tarjoavalle yritykselleen vakituinen paikka Kasarmitorilta tai Vanhan kauppahallin kupeesta Lyypekinlaiturilta.

Molemmat toiveet ovat kuitenkin kaatuneet Helsingin rakennusviraston vastalauseisiin ja vaatimuksiin.

Nurmisen HELtours -yrityksellä ei tällä hetkellä ole vakituista paikkaa kaupungissa. Vaikka pyöräilykierrokset lähtevät Kasarmitorilta, säilytetään pyöriä lähellä sijaitsevassa Hotel Fabianissa. Pyörät tuodaan Kasarmitorille erikseen kierrosten alkaessa. Koska vakituista paikkaa pyörille ja toimistolle ei ole, ei asiakkaiden myöskään ole mahdollista osallistua kierrokselle spontaanisti, vaan varaukset täytyy tehdä etukäteen internetissä.

Nurmisen toiveena on ollut, että HELtours voisi toimia Kasarmitorilla tai Lyypekinlaiturilla yksinkertaisesta merikontista käsin. Helsingin kaupungin pyöräilykoordinaattori puoltaa Nurmisen hanketta, mutta rakennusvirastolle tämä ei ole käynyt.

”Rakennusvirastosta on sanottu, että kaupunkikuvallisista syistä kontteja ei haluta keskustan alueelle”, Nurminen kertoo.

”Merikontti on kuitenkin aloittelevalle yrittäjälle kustannustehokas vaihtoehto, ja se on toimiva pyörien liikuttelua ajatellen. Minulle ehdotettiin myös, että menisin kivijalkaliikkeeseen, mutta pyörien kuskaaminen ulos ja sisään kivijalkaliikkeiden usein kapeista ovista ei mielestäni ole toimiva ratkaisu.”

Rakennusviraston viimeisin ehdotus on, että HELtours menisi Torikortteleihin Kauppatorin ja Senaatintorin väliin.

”Se on niin huono ratkaisu kuin olla ja voi”, Nurminen sanoo.

”Alueella on mukulakiviä, raitiovaunukiskoja ja ylipäätään ruuhkaista. Lähin pyöräväylä on Kauppatorin edessä, ja se on yksi kaupungin hankalimmista, sillä jalankulkijat ja pyöräilijät liikkuvat siinä sekaisin. Lyypekinlaiturilta sen sijaan lähtee rauhallinen ja turvallinen pyörätie suoraan Kaivopuistoon.”

Nurmisen ja rakennusviraston käymästä sähköpostikirjeenvaihdosta käy ilmi, että ongelmia on ollut lukuisia muitakin.

Jotta konttihanketta olisi lähdetty ylipäätään edes harkitsemaan, rakennusvirasto kehotti Nurmista ottamaan yhteyttä suunnittelutoimistoon. Nurmisen konsultoiman arkkitehdin mukaan pelkät suunnitelmat kontista ympäristöön mallinnuksineen ja pääpiirustuksineen olisivat maksaneet lähes yhtä paljon kuin itse kontti.

Rakennusvirasto ei lämmennyt ajatukselle Nurmisen kontista Kasarmitorilla myöskään muun muassa siksi, että aukio on kesäisin paraatiaukio ja siellä toimii kesäisin ravintolan terassi. Myös aukiolla oleva Jukka Tuomisen ”Silmä”-taideteos ja varaus talvisodan muistomerkille kuulemma hankaloittivat asiaa, samoin kaupunkipyörille varattu piste.

”Asiaan ei vaikuttanut esimerkiksi se, että ravintola, jolle terassi kuuluu, toivoo meidän jatkavan toimintaa alueella.”

HELtours -yritys on palkittu viime vuonna Helsingin Matkailusäätiön Helsinki Travel Award -palkinnolla. Tunnustuksen tavoitteena on palkita toimijoita, jotka ovat vaikuttaneet myönteisesti turismin kehitykseen Helsingin seudulla.

”Tavoitteenamme on laajentaa myös talvipyöräilyyn, ja haluaisimme tarjota kivoja aktiviteetteja erityisesti risteilyvieraille, joilla ei välttämättä ole kaupungissa tarpeeksi tekemistä”, Nurminen sanoo.

Hän ihmettelee, että Suomessa on ”kaiken maailman brändityöryhmiä” miettimässä, miten maasta saataisiin vetovoimaisempi. Samalla aidot, yksinkertaiset asiat unohtuvat.

”Helsinki on upea pyöräilykaupunki, jossa voi poimia mustikan tien varresta lähellä keskustaa.”

Nurminen sanoo olevansa lopen uupunut byrokratiataisteluun.

”Minua on pompoteltu paikasta toiseen ja henkilöltä henkilölle. Kukaan ei halua ottaa asiastani koppia, vaan vastuu siirretään aina eteenpäin. Kaiken lisäksi Lyypekinlaiturille on kesän aikana ilmestynyt kirkkaan värinen merikontti, joka on ilmeisesti taideteos.”

HS soitti Helsingin rakennusvirastoon ja muille asianomaisille ja kysyi, mistä sotkussa oikein on kyse:

Helsingin kaupungin rakennusviraston alueidenkäyttöpäällikkö Pirjo-Liina Koivusaari, onko kaupungilla jotakin kaupallisessa käytössä olevia merikontteja vastaan?

”Yritämme Rakennusvirastossa etsiä yrityksille pidempiaikaista sijoittamiskohdetta, eikä kontti välttämättä ole siihen paras ratkaisu.”

Miksi ei?

”Minä en osaa tähän vastata, kannattaa kysyä kaupunkisuunnitteluvirastolta, rakennusvalvontavirastolta ja oman virastomme suunnittelutoimistosta.

Me lähdemme siitä, että yrittäjä tulee meille idean kanssa ja me katsomme reunaehdot. Mielestäni Torikorttelit sopisi hyvin Nurmisen yrityksen sijoituspaikaksi, sillä turistit ovat löytäneet alueen.”

Onko kaupungin tehtävä kertoa yrityksille, minne heidän kannattaa sijoittua?

”Puistojen ja katujen tulee olla ihmisten vapaassa käytössä, niitä ei voi varata yrityksille. Esimerkiksi tänä kesänä Hernesaaren rantaan ovat halunneet monet yrittäjät, mutta kaikkeen ei voi sanoa kyllä.

HELtoursin konsepti sinänsä on todella hieno ja hyvä.”

Miksi Lyypekinlaiturille on ilmestynyt merikontti, ja miksi kontti saa olla siellä mutta Nurmisen yrityksen merikontti ei?

”Lyypekinlaiturilla tällä hetkellä oleva merikontti on itsessään taideteos ja osa Helsingin kaupungintalon Virka-gallerian näyttelyä. Kontti saa olla Lyypekinlaiturilla, sillä kyseessä on väliaikainen, muutamia kuukausia kestävä taidenäyttely.”

Helsingin rakennusviraston suunnittelutoimiston päällikkö Jussi Luomanen, alueidenkäyttöpäällikkö Pirjo-Liina Koivusaari kehotti soittamaan toimistoonne. Onko kaupungilla jotain merikontteja vastaan?

”Me emme täällä hoida näitä asioita yksin vaan yhdessä muiden virastojen kanssa. Rakennusvalvontavirasto on se taho jolle pitää soittaa, jos haluaa kysyä rakennusluvista ja toimenpideluvista yrittäjille.

Sen voi toki sanoa, että [Yhdysvaltojen entinen Suomen suurlähettiläs] Bruce Oreck aloitti keskustelun Kauppatorin ulkonäöstä ja kyllä meneillään oleva keskustelu alueen ilmeestä vaikuttaa siihen, mitä torin ympäristöön halutaan. Aluetta tahdotaan kehittää torikauppa edellä.

Viime aikoina on suosittu sitä, että ei kontteja keskustaan, sillä niitä ei nähdä kovin pysyvänä ratkaisuna.”

Miksi nimenomaan pysyvyys on niin tärkeää? Eikö se hankaloita kokeilukulttuuria?

”Ajattelemme monessa asiassa toimintaa pysyvyyden kannalta. Yrittäjille toivotaan hyvää ja pysyvää paikkaa.”

Helsingin rakennusvalvontaviraston yliarkkitehti Henna Helander, rakennusvirastosta kehotettiin soittamaan sinulle. Pidetäänkö yrittäjien merikontteja epätoivottuina kaupunkikuvan rumentajina?

”Kaupungissa on alueita, joille ei pidä tuoda kontteja. Tällaisia ovat alueet, joilla on historian ja turismin kannalta merkitystä, ja joissa ympäristö on tehty paikallaan olemaan.”

Paikallaan olemaan?

”Eli olemaan täältä ikuisuuteen. Tämä väliaikaisuuden kulttuuri on uusi ilmiö, ja nyt kun tehdään väliaikaista, se myös näyttää väliaikaiselta. Kyllä kaupunkikuvallisetkin asiat ovat tärkeitä. Jos mitään ei vaalita, kohta kaikki aukiot ovat täynnä pömpeleitä ja kontteja. Ihan täysin sallivaa kulttuuria ei voi ottaa käyttöön.

Itse toivon, että kivijalkatiloja hyödynnettäisiin enemmän. Ei kontti voi olla ainoa vaihtoehto yrityksen lyhytaikaiseksikaan toimipisteeksi.

Periaatteessa suhtaudun kuitenkin Nurmisen ideaan positiivisesti. Paikan vain täytyy olla kontille sopiva.”

Helsingin kaupungin pyöräilykoordinaattori Reetta Keisanen, olet selvästi ilmaissut kannattavasi Riku Nurmisen yritykselleen toivomaa merikonttia keskustassa. Miksi?

”Helsingin kaupungin strategian mukaan pyöräilyä pitäisi lisätä 15 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Nurmisen yritys siis palvelee kaupungin etua ja strategisia tavoitteita. Yksityiset palvelut täydentävät hyvin kaupungin tarjoamia pyöräverkkoja ja palveluita, ja kannatan kaikkia pyöräilyn olosuhteita parantavia tekijöitä.

Mielestäni kaupungin pitää miettiä, miten mahdollistamme strategisten tavoitteiden toteutumisen mahdollisimman nopeasti.

Pyöräilystä on myös terveydellisiä- ja ympäristöhyötyjä.”

Viime kesänä Helsingin Erottajanaukiolla sähköpyöräkaupunkikierroksia tarjosi eBike Shack -yritys, joka pyöritti toimintaansa merikontista käsin. Yrityksen toinen perustaja Heikki Hamunen, kuinka vaikeaa teidän oli saada yrityksellenne tilat eli merikontti Helsingin keskustaan?

”Niin vaikeaa, että jos olisin tiennyt miten kauhea taistelu siitä tulee, en olisi luultavasti lähtenyt koko hommaan.

Meitä pompoteltiin virastosta toiseen ja vaadittiin suunnittelutoimiston käyttöä, ja lopulta kontin ilmeisesti väärästä väristäkin tuli jotain ongelmia.

Toiminnan aloittaminen myöhästyi viivästysten vuoksi 1,5 kuukaudella, mikä oli kannaltamme melko tuhoisaa, kun kesä oli muutenkin sateinen.

Toivon todella, että tällaisissa asioissa voitaisiin luoda jonkinlainen yhden luukun periaate, ja yrittäjille annettaisiin selkeät ohjeet siitä, millainen prosessi pitää käydä läpi jos haluaa vaikka pyöräily-yrityksen perustaa.”

Kesäkuun alussa 2017 astuu voimaan Helsingin kaupungin johtamisjärjestelmän uudistus. Uudistus yhdistää noin 30 virastoa ja laitosta neljäksi toimialaksi, jotka ovat sosiaali- ja terveystoimi, kasvatus ja koulutus, kulttuuri ja vapaa-aika sekä kaupunkiympäristö.

HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Helsinki
  • Yrittäjyys
  • Pyöräily
  • Byrokratia
  • Helsingin kaupunki

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Raimo Peltonen kuuli työterveydessä olevansa terve, seuraavana päivänä hänet haki ambulanssi – suolistosyöpä muhii pitkään mutta antaa vain vähän merkkejä

    2. 2

      Suomessa on jo lähes 70 000 syrjäytynyttä nuorta, etenkin poikien asema on heikentynyt – Professori kertoo viisi konkreettista keinoa syrjäytymisen ehkäisyyn

    3. 3

      Tämä on kaikkein vasemmistolaisin annos – puolue-erot vaikuttavat amerikkalaisten ruokavalintoihin, ja se näkyy myös presidenttien lautasella

    4. 4

      Usea suomalaisyritys harkitsee yhteistyön lopettamista uusnatsien kanssa toimineen Juha Kärkkäisen tavarataloissa

    5. 5

      Seksistä on vaikea puhua, koska termit ovat kiusallisia, kökköjä tai perverssejä – hyviä seksisanoja on vain yksi

    6. 6

      ”10 neuvoa kannabiksen turvallisempaan käyttöön” – THL julkaisi ensi kertaa ohjeistuksen, sillä asenteet pössyttelyä kohtaan lievenevät Suomessa

    7. 7

      Ajatusleikki paljastaa, mitä tapahtuisi jos metsästys lopetettaisiin: Hirvikolarien määrä kolminkertaistuisi, ja susilaumat saattaisivat tulla myös pääkaupunkiseudulle

    8. 8

      Näin suomalaisesta Tomista tuli vähäpukeisilla kuvillaan kansainvälinen Instagram-suosikki, joka haluaa vaikuttaa omalla esimerkillään homoyhteisön sisäiseen syrjintään

    9. 9

      Suurmoskeijaan Persianlahdelta virtaavia miljoonia olisi vaikea selvittää – Helsinkiä varoittavat ministeriöt pitävät hanketta ”ylimalkaisena”

    10. 10

      Laaja testi paljasti kaksi surkeaa lasten turvaistuinta, joista toinen lensi halki testilaboratorion – 14 istuinta sai hyvät arvosanat

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Usea suomalaisyritys harkitsee yhteistyön lopettamista uusnatsien kanssa toimineen Juha Kärkkäisen tavarataloissa

    2. 2

      Juha Kärkkäinen palasi Yhdysvalloista muuttuneena miehenä – näin halpahallipatruuna radikalisoitui, ryhtyi yhteistyöhön uusnatsien kanssa ja rakensi ympärilleen vaikenemisen muurin

      Tilaajille
    3. 3

      Suomalaisten työpukeutuminen on nyt enemmän hukassa kuin 80-luvulla, väittävät asiantuntijat – ”On harhaa luulla, etteivät muut kiinnitä ulkonäköösi huomiota”

    4. 4

      Suomalainen Maria käynnisti twiitillään ketjureaktion – Twitter täyttyi tv-sarjojen pilatuista nimistä, näin mahtavia ne ovat

    5. 5

      Raimo Peltonen kuuli työterveydessä olevansa terve, seuraavana päivänä hänet haki ambulanssi – suolistosyöpä muhii pitkään mutta antaa vain vähän merkkejä

    6. 6

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    7. 7

      Suomalaiset suosikkibloggaajat pitävät bisnespukeutumisen vinkkejä kankeina ja vanhanaikaisina: ”Ei se vähennä tippaakaan uskottavuutta, onko hame vai housut”

    8. 8

      Helsingin halutuimpiin kouluihin ilmoitetaan jopa vastasyntyneitä – syntymätöntä lasta ei oteta koulujonoon, vaikka vanhemmat kyllä yrittävät

    9. 9

      Influenssakausi lähestyy, mutta kannattaako perusterveen hankkia rokote? Nämä asiat sinun tulee tietää, jos harkitset influenssarokotetta

      Tilaajille
    10. 10

      Seksistä on vaikea puhua, koska termit ovat kiusallisia, kökköjä tai perverssejä – hyviä seksisanoja on vain yksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    2. 2

      Juha Kärkkäinen palasi Yhdysvalloista muuttuneena miehenä – näin halpahallipatruuna radikalisoitui, ryhtyi yhteistyöhön uusnatsien kanssa ja rakensi ympärilleen vaikenemisen muurin

      Tilaajille
    3. 3

      Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

    4. 4

      ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

    5. 5

      ”Ota poikasi kainaloon” – Jos haluat kasvattaa pojan, joka ei ahdistele, yksi keino on lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan ylitse muiden

    6. 6

      Usea suomalaisyritys harkitsee yhteistyön lopettamista uusnatsien kanssa toimineen Juha Kärkkäisen tavarataloissa

    7. 7

      Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

    8. 8

      Kuura Maula ei kutsu lastaan pojaksi, Maisa Leppänen antoi poikansa pukeutua mekkoon – Näin toimii vanhempi, joka haluaa kasvattaa lapsensa feministisesti

      Tilaajille
    9. 9

      Luokka oli villi, vaikea ja välitunneilla jopa tapeltiin – sitten opettaja kyllästyi häiriköiviin oppilaisiin ja teki keksinnön

      Tilaajille
    10. 10

      Suomalaisten työpukeutuminen on nyt enemmän hukassa kuin 80-luvulla, väittävät asiantuntijat – ”On harhaa luulla, etteivät muut kiinnitä ulkonäköösi huomiota”

    11. Näytä lisää