Kaupunki

Jani ansaitsee 40 000 euroa vuodessa, mutta hänellä ei ole asuntoa – työssäkäyvien asunnottomuus on näkymätön ongelma

Kaksi kolmasosaa Suomen asunnottomista asuu pääkaupunkiseudulla. Toisin kuin monissa muissa isoissa kaupungeissa, Helsingissä asunnottomuus lisääntyi viime vuonna.

Helsinkiläisen Janin, 33, siistissä olemuksessa ei ole mitään, mistä voisi epäillä, että tällä miehellä olisi jotain vialla. Päällä on ruutukauluspaita ja tukka on laitettu. Viideltä iltapäivällä hän on tulossa töistä. Häneltä kuitenkin puuttuu koti, jonne palata töiden jälkeen.

Jani erosi noin kaksi vuotta sitten silloisesta avovaimostaan. Tyttöystävän mukana lähti myös asunto, koska yhteisen kodin vuokran maksaminen ei onnistunut enää yksin. Siitä asti Jani on ollut asunnoton.

Jani työskentelee autoalalla ja tienaa omien sanojensa mukaan noin 40 000 euroa vuodessa. Hän kertoo viettävänsä päivät työajan ulkopuolella kavereidensa kanssa touhuten. Illat saa kulumaan nopeasti, jos töistä lähtee vasta seitsemän aikoihin. Yönsä Jani nukkuu hotelleissa tai ystäviensä luona. Jos majapaikkaa ei satu löytymään, hän valvoo.

”Sitten minä ajelen junilla edestakaisin.”

Vuokra-asuntoja asunnottomille tai asunnottomuusuhan alla oleville henkilöille tarjoavan Y-Säätiön toimitusjohtajan Juha Kaakisen arvion mukaan työssäkäyvien asunnottomuus on ollut kasvussa viime aikoina.

Helsingissä oli viime vuonna 3 550 yksin elävää asunnotonta. Asunnottomia ei tilastoida työssäkäynnin mukaan, mutta Kaakinen arvioi, että vähintään kolmasosa Helsingin asunnottomista käy töissä. Työ voi olla luonteeltaan vakituista päivätyötä, osa-aikatyötä tai pätkätöiden yhdistelmää.

Yhteistä työssäkäyville asunnottomille on kokonaisansiotulojen pienuus.

”Heillä ei ole asunnottomuuden lisäksi merkittävässä määrin muita työntekoa rajoittavia elämänhallinnan ongelmia, mutta onhan siinä asunnottomuudessakin jo kylliksi”, Kaakinen kertoo.

Usein asunnottomuuteen johtaa jokin äkillinen elämäntilanteen muutos, kuten avioero, sairastuminen tai velkaantuminen.

Työssäkäyvien asunnottomuus on näkymätön ongelma, sillä heitä ei löydä kaduilta tai porttikongeista.

Ympäristöministeriön erityisasiantuntijan Peter Fredrikssonin mukaan työssäkäyvät asunnottomat hakeutuvat usein asumaan ystävien ja tuttujen luokse. Jotkut saattavat myös ottaa yöpymistä varten käyttöönsä sellaisen tilan, jota ei ole tarkoitettu asumiseen. He voivat asua esimerkiksi työpaikan toimiston takahuoneessa.

Fredrikssonin mukaan työssäkäyvien ihmisten asunnottomuuden kasvun taustalla on kaksi asiaa.

Viimeisten kymmenen vuoden aikana pääkaupunkiseudun asuntomarkkinatilanne on kiristynyt koko ajan ja vuokrataso on karannut pienituloisten ihmisten käsistä. Palkat eivät riitä vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokriin, eikä kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja ole tarpeeksi.

Myös maksuhäiriömerkintöjen määrän kasvu on lisännyt työssäkäyvien asunnottomuutta. Luottotietojen menetys vaikuttaa esimerkiksi siihen, saako kotivakuutuksen, joka on yleensä ehtona asunnon saamiseksi.

Luottotietojen menetyksen takia asunnon saaminen on osoittautunut mahdottomaksi myös Janille. Asunnottomaksi jäämisen aikoihin hänellä oli kymmenentuhatta euroa ulosotossa ”nuoruuden tyhmyyksien takia”.

Velat on maksettu, mutta luottotietorekisteriin jäi merkintä. Hänen kokemuksensa mukaan jo yhdestä maksuhäiriömerkinnästä voi mennä maine.

Janin mukaan häneltä pyydetään vuokra-asunnoista joko usean kuukauden takuuvuokraa, joka olisi hänen mukaansa kenelle tahansa mahdotonta maksaa, tai sitten hänelle ei vain haluta vuokrata asuntoa.

”Ihan sama minne lähetät hakemuksen, niin ei tule vastausta tai sitten vastataan, että asunto on jo mennyt. Sitten kun alat selaamaan nettiä vähän syvemmältä, niin siellähän se asuntoilmoitus on vieläkin”, Jani kertoo tilanteestaan.

Asunnottomille kriisimajoitusta tarjoavan Luonan palveluvastaavan Nina Forsströmin mukaan työssäkäyvien asunnottomien on usein hyvin vaikeaa päästä tilanteestaan eteenpäin. Pysyvän asunnon löytäminen on haasteellista jopa työssäkäyville, koska tulotaso ei heilläkään tahdo riittää omaan asuntoon. Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen löytäminen pääkaupunkiseudulta ylipäätään on vaikeaa.

”Helsinkiin rakennetaan hirvittävä määrä asuntoja, mutta asunnot eivät ole kaikkien saatavilla”, Forsström sanoo. ”Rahalla saa, jos sitä on.”

Ja vaikka rahat riittäisivät asumiseen, muut elämän paineet saattavat aiheuttaa taloudellista ahdinkoa, Forsström kertoo.

”Vaikka mieli sanoisi, että asumismenot maksetaan ensin, niin rahan tarve muuhunkin elämiseen on suuri.”

Kaikki asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että riski pienituloisten tilanteen vaikeutumiseen entisestään on ilmeinen.

Peter Fredrikssonin mukaan on mahdollista, että asuntojen tuotantotason noston myötä tilanne ei ryöpsähdä käsistä. Silti tuetun asumisen osuus Helsinkiin rakennettavien asuntojen määrästä asunnottomuuden uhan alla eläviä ajatellen on hänen mielestään aivan liian pieni.

Juha Kaakisen mukaan yhä useampi työssäkäyvä asunnoton ei edes hakeudu palvelujen piiriin tai hae esimerkiksi kaupungin vuokra-asuntoja, koska he eivät usko mahdollisuuksiinsa saada asuntoa.

Myös Nina Forsström on huomannut saman ilmiön.

”Aika moni pienipalkkainen on tietämätön siitä, mihin hänellä on oikeus. Me ajattelemme, että kun me käymme töissä, sen pitäisi riittää. Kuitenkin aika moni pienituloinen olisi oikeutettu ainakin akuutissa tilanteessa johonkin tukeen”, Forsström kertoo.

Paras keino asunnottoman auttamiseksi takaisin jaloilleen olisi Forsströmin mukaan kullekin henkilökohtaisesti kohdistettu apu.

”Asunnottomuudessa niin moni asia elämässä on hajalla. Ei välttämättä vain se, että ei ole kotia ja rahaa. Se ei pelkästään ratkaise, että löytyy oma asunto”, Forsström sanoo.

Luonan tarjoamassa kriisimajoituksessa asiakasohjaaja voi olla tekemisissä avun tarvitsijan kanssa useana päivänä viikossa. Omaan asuntoon muutettaessa nämä kontaktit sitten katoavat. Hyppäys kriisimajoituksesta omaan asuntoon voi olla monelle liian suuri.

Helposti voi käydä niin, että kriisimajoituksessa voi hetken huokaista helpotuksesta, mutta asunnottomuuteen johtavat syyt tulevat käsittelyyn joskus vasta sitten, kun oma asunto on jo löytynyt, eikä vieressä olekaan enää tuttua asiakasohjaajaa.

”Sitä siltaa tarvitaan, jotta ei jouduta takaisin samaan tilanteeseen siksi, että ollaan liian uupuneita tai koska kaikki tulee sitten kerralla yksin käsiteltäväksi”, Forsström sanoo.

Janille kelpaisi asunto mistä tahansa pääkaupunkiseudulta. ”Tämä on minun kotini, enkä haluaisi muuttaa täältä pois.”

Hänen kohdallaan asunnon saaminen ei ole tuloista kiinni, mutta asunnottomia kohtaan on paljon ennakkoluuloja, jotka hankaloittavat asunnon saantia. Jani vastaa rehellisesti kun kysytään, miksi hän on asunnoton, mutta siinä kohtaa ihmisten ennakkoasenteet nousevat esiin.

”Yksikin vanha rouva sanoi, että te olette ihan samanlaisia koko porukka”.

Janin työpaikalla tiedetään, että hän on asunnoton, eikä hän ole sitä suurimmalta osalta ystäviään piilotellut. Monet tutut ovat auttaneet häntä tilanteessa. Jos hän ei vietä öitään hotellissa, hän punkkaa kavereiden luona. Heidän kanssaan hän saa päivät kulumaan työajan ulkopuolellakin.

Silti Jania hävettää, että jatkuvista tuloista huolimatta hänellä ei ole omaa asuntoa. Häntä harmittaa, kun töistä lähtiessä ei voi sanoa: ”Minä lähden nyt kotiin”.

Jani jaksaa kuitenkin suhtautua tulevaisuuteensa positiivisesti. Työpaikka pitää pään kasassa ja vuokranantajien negatiivisesta asenteesta huolimatta Jani hakee ja etsii jatkuvasti asuntoa itselleen. Toistaiseksi hänellä ei ole näköpiirissään mitään, mikä voisi napata.

”Positiivinen pitää olla, että saa jotain aikaiseksi”, Jani sanoo.

Janin nimi on muutettu.

Asunnottomien määrä kasvoi Helsingissä viime vuonna

Suomessa oli vuonna 2015 yhteensä noin 7 900 asunnotonta henkilöä. Heistä noin 6 800 oli yksin eläviä.

Kaksi kolmasosaa Suomen asunnottomista asuu pääkaupunkiseudulla.

Toisin kuin monissa muissa isoissa kaupungeissa, Helsingissä asunnottomuus lisääntyi viime vuonna.

Helsingin kaupungin mukaan asunnottomuuden kasvuun vaikuttavat Helsinkiin kohdistuva muuttoliike ja kiristynyt asuntomarkkinatilanne.

Erityisesti yksin elävien tilanne on vaikeutunut, sillä pienasuntojen vuokrat ovat nousseet.

Asunnottomien maahanmuuttajien osuus tulee kasvamaan Helsingissä, kun turvapaikanhakijoille myönnetään oleskelulupia ja he hakeutuvat Helsinkiin työmahdollisuuksien ja tuttavien luokse.

Suurin osa asunnottomista asuu eripituisia jaksoja sukulaisten tai tuttavien luona. Kaikki eivät myöskään hakeudu sosiaalitoimen palvelujen piiriin tai hae kaupungin vuokra-asuntoja. Näiden syiden takia asunnottomien määrän arviointi Helsingissä on vaikeutunut.

Pitkäaikaisasunnottomia oli koko maassa viime vuonna noin 2 300. Heidän määränsä väheni edellisvuodesta vajaalla kahdellasadalla henkilöllä.

Pitkäaikaisasunnottomalla tarkoitetaan henkilöä, jonka asunnottomuus on pitkittynyt tai uhkaa pitkittyä yli vuoden mittaiseksi tai joka on kokenut asunnottomuutta toistuvasti viimeksi kuluneiden kolmen vuoden aikana.

Vuosien 2008–2015 Paavo-ohjelmien, eli pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmien, myötä pitkäaikainen asunnottomuus on vähentynyt koko maassa noin 37 prosentilla ja Helsingissä 24 prosentilla.

Jälkimmäinen Paavo-ohjelma tähtäsi pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseen, mutta työ jatkuu edelleen.

Tänä keväänä starttasi asunnottomuuden ennaltaehkäisyn toimenpideohjelma, jonka tavoitteena on tunnistaa entistä paremmin asunnottomuuteen johtavat polut ja katkaista ne mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Lähde: Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus.

HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Asunnottomuus
  • Helsinki
  • Asuntopolitiikka

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Koulussa poikien pään sisään yrittävät naisopettajat, joiden oma lapsuus on keskittynyt tyttöjen hoivaleikkeihin ja kasvavan tytön kokemusmaailmaan

    2. 2

      Kolmevuotiaat kertovat, että opettaja antoi pillereitä ja käski olla alasti – Jälleen uusi päiväkoteja koskeva epäily roihautti suuren keskustelun Kiinassa: voiko ammattilaisiin luottaa?

    3. 3

      Maailman kovin kiroilumaa on Suomi – Äänestä voimallisin suomalainen kirosana

    4. 4

      Yleisö puhkesi taputtamaan Tuntemattoman sotilaan kansainvälisen version ensi-illassa Tallinnassa

    5. 5

      Mitä tapahtui turvapaikanhakijoiden määrille ruuhkavuoden 2015 jälkeen, ja kuinka moni hakijoista sai luvan jäädä Suomeen? Todennäköisesti monen suomalaisen vastaus on väärä

      Tilaajille
    6. 6

      ”Sydän kääntyy rinnassa ympäri, kun jokin kone piippaa” – Tällainen on ihan tavallinen päivä Suomen suurimmassa synnytyssairaalassa, jossa syntyy jo viidennes maan vauvoista

    7. 7

      Johanna Laitinen, 31, välttelee liikuntaa – silti hän on Suomen vahvin nainen

    8. 8

      Näin Mehiläinen pääsee hoitamaan oululaisia verovaroilla: Maaseudun pikkukunta lähti terveysyrityksen välikädeksi

    9. 9

      James Damore kirjoitti työpaikallaan Googlella manifestin, jonka myötä häntä alettiin vihata ympäri maailmaa – nyt hän kertoo, miksi feminismi on niin kauheaa

    10. 10

      Nuorisojoukko vandalisoi Lauttasaaren kauppakeskusta, huoltomies pani kuvat Facebookiin – Poliisi: ”Etsintäkuulutukset” eivät lähtökohtaisesti ole rikollisia

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nuorisojoukko vandalisoi Lauttasaaren kauppakeskusta, huoltomies pani kuvat Facebookiin – Poliisi: ”Etsintäkuulutukset” eivät lähtökohtaisesti ole rikollisia

    2. 2

      Taikinan syöminen on vaarallista, varoitetaan Yhdysvalloissa – Evira: Sairastuminen teoriassa mahdollista Suomessakin

    3. 3

      Poikani kävi yhdeksän vuotta kouluhelvettiä

    4. 4

      ”Veljeni meni kiusaajan kotiin ja hakkasi tämän perusteellisesti” – Koulukiusatut kertovat HS:lle keinoista, joilla kiusaaminen lopulta päättyi: yllättävän moniin tarinoihin kuului väkivalta

      Tilaajille
    5. 5

      Tämä yksi hovioikeuden lause on kuin väärältä planeetalta – ja somessa kuohuvan raivon ydin

    6. 6

      James Damore kirjoitti työpaikallaan Googlella manifestin, jonka myötä häntä alettiin vihata ympäri maailmaa – nyt hän kertoo, miksi feminismi on niin kauheaa

    7. 7

      Kumpi on terveellisempi valinta, pesto vai majoneesi? Kokeile HS:n visassa, valitsetko samoin kuin ravitsemusterapeutti Hanna Partanen

    8. 8

      Maailman kovin kiroilumaa on Suomi – Äänestä voimallisin suomalainen kirosana

    9. 9

      Yleisurheilijan raiskausväite kuohuttaa Ruotsissa – lajilegenda Patrik Sjöberg käy kuumana: ”Sain nimen selville puolessa tunnissa”

    10. 10

      Kolmekymppiset ystävykset avasivat Helsinkiin boutique-hostellin, joka työllistää kehitysvammaisia ja maksaa heille kunnollista palkkaa: ”Paras idea ikinä!”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kyykky on ihmisen luonnollinen lepoasento, mutta olemme unohtaneet, miten se tehdään – Näin kyykkääminen parantaa kehosi hyvinvointia

      Tilaajille
    2. 2

      Ruutuaika on vanhentunut käsite, sanovat asian­tuntijat – toimittaja antoi lastensa pelata viikon vapaasti, tässä tulokset

    3. 3

      ”Veljeni meni kiusaajan kotiin ja hakkasi tämän perusteellisesti” – Koulukiusatut kertovat HS:lle keinoista, joilla kiusaaminen lopulta päättyi: yllättävän moniin tarinoihin kuului väkivalta

      Tilaajille
    4. 4

      Suvi Haimi kypsyi muovijätteen määrään kylpyhuoneessaan – syntyi uraauurtava keksintö, joka kiinnostaa jo kansainvälisiä kosmetiikkabrändejä

    5. 5

      Husin toimitusjohtaja HS:n mielipidepalstalla: ”En ole koskaan nähnyt Suomen terveyspolitiikkaa niin sekaisin kuin nyt”

    6. 6

      Espoolaiset Vaahtorannat rohkaistuivat rakentamaan kotiinsa valtavan näköalaikkunan – sitten huippupoliitikko puuttui peliin, ja ikkunan alle saatetaan raivata luontopolku

    7. 7

      Tutkijat löysivät arkistosta sokeriteollisuuden vuosikymmeniksi pimittämät tutkimustulokset, jotka linkittävät sokerin kohonneeseen syöpäriskiin

    8. 8

      Moni nainen muuttuu ikääntyessään tai lihoessaan toisille näkymättömäksi – sen huomaa, kun kävelee rautatie­asemalla väistämättä ketään

    9. 9

      Hygieniasta löytyy huomautettavaa sadoissa ruokapaikoissa pääkaupunkiseudulla – Katso hakukoneella, miten on kotikulmiesi ravintoloiden laita

    10. 10

      Melkein varma työpaikka ja lähes 3 500 euron palkka kenelle tahansa – Mikä estää suomalaisia työttömiä ryntäämästä Norjaan?

    11. Näytä lisää