Kaupunki    |   HS-analyysi

Helsinki hyväksyi uuden yleiskaavan – mutta mitä se oikeasti tarkoittaa?

Helsingin uusi yleiskaava on uudeksi urbanismiksi kutsutun ideologian voitto

Helsinkiä odottaa sarja voimakkaita, suuria ja osin kipeitäkin muutoksia. Tämä varmistui myöhään torstain vastaisena yönä, kun Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi ehdotuksen Helsingin uudeksi yleiskaavaksi.

Kaavan merkitys Helsingin tulevaisuudelle on massiivinen. Yleiskaava ei nimittäin ohjaa vain Helsingin rakentamista. Se ohjaa elämää.

Helsinkiä lähdetään nyt kehittämään siitä lähtökohdasta, että kaupungissa asuisi vuonna 2050 jo 860 000 ihmistä, siis 240 000 ihmistä enemmän kuin tämän vuoden alussa. Voimakkaaseen väestönkasvuun varautuminen on sekä mukautumista ennusteisiin että poliittinen valinta.

Yleiskaavan takana on ideologia, joka on kulkenut läpi koko Helsingin kaupunkisuunnittelukoneiston ja hurmannut suuren osan niin virkamiehistä, poliitikoista kuin kaupunkilaisistakin.

Tässä ideologiassa – sanotaan sitä nyt vaikka uudeksi urbanismiksi – uskotaan, että kaupungin kasvattaminen ja tiivistäminen johtavat hyviin lopputuloksiin niin talouden kuin ympäristönkin kannalta. Ja tässä ideologiassa sanaan ”kaupunki” ei enää saa liittää väljää, luonnonläheistä lähiörakentamista tai yksilön vapauden korostamiseksi 1900-luvun puolivälissä luotua yksityisautoilupainotteista liikennesuunnittelua.

Mutta onko ideologia oikeassa?

Uudella urbanismilla, joka sikisi 1900-luvun lopussa Amerikassa, levisi maailman muihin suuriin kaupunkeihin ja löysi Helsingissä julkiset kasvonsa Lisää kaupunkia Helsinkiin -nimisestä Facebook-ryhmästä, on kiistatta useita kauniita arvoja.

Ainakin uusi urbanismi on ympäristöideologia. Helsingin kaupunginvaltuustossa näytti keskiviikkoillasta torstaiyöhön kestäneen yleiskaavakäsittelyn aikana olevan menossa jonkinlainen kilpalaulanta siitä, mikä puolue pystyy parhaiten omimaan itselleen alunperin vihreiden lanseeraaman ympäristöajattelun. Tälle voi irvailla, mutta on myös muistettava, että ilmastonmuutos on fakta ja on tärkeää, että poliitikotkin ovat heränneet siihen.

Uusi yleiskaava pyrkii ympäristöystävällisempään kaupunkiin juuri kaupungin tiivistämisen kautta. Se luo Helsinkiin laajan pikaraitioteiden ja pikapyöräteiden verkoston, ja rakentaa taloja niin lähelle toisiaan, että yhä useamman ihmisen toivotaan valitsevan yksityisautoilun sijaan jonkin ympäristöystävällisemmistä liikkumismuodoista: kävelyn, pyöräilyn tai joukkoliikenteen.

Moottoritiet yleiskaava muuttaisi 80 000 asukasta majoittaviksi asuinkaduiksi, poliittiselta nimitykseltään kaupunkibulevardeiksi. Lisäksi kaavassa suunnitellaan nykyisten rakennusten väliin voimakasta täydennysrakentamista. Jo olemassa olevien kaupunginosien läheltä aiotaan ottaa asuinrakentamisen käyttöön Malmin lentokentän kaltaisia suuria alueita.

Alla oleva kuva näyttää yleiskaavan suuria muutosalueita.

Ilmasto- ja ympäristötietoisuuden lisäksi uusi urbanismi vannoo myös talouden nimeen. Maailma on muuttunut, väitetään. Sanotaan, että kansallisvaltioiden kilpailusta ollaan menossa kohti metropolien kilpailua. Kerrotaan, että jos Suomi haluaa menestyä, sillä pitää olla edes yksi houkutteleva, suuri kaupunkiseutu, joka vetää puoleensa suuryrityksiä ja niiden tarjoamia työpaikkoja.

Tähän kilpailuun Helsinki ilmoittautuu nyt uudella yleiskaavallaan. Ja myös tässä kilpailussa pyritään pärjäämään nimenomaan tiiviillä rakentamisella. Valtavirran kaupunkitalousteorioiden mukaan tiivis rakentaminen luo niin kutsuttuja kasautumisetuja: mitä useampi ihminen asuu ja työskentelee toistensa lähellä, sitä enemmän syntyy törmäämisiä, innovaatioita ja palveluntarpeita. Tästä syntyy liiketoimintaa ja työpaikkoja, joiden pitäisi Suomen kaltaisessa tulonjaon nimiin vannovassa maassa ainakin jossain määrin hyödyttää kaikkia.

Lisäksi runsas rakentaminen vastaa yhteen Helsingin kipeimmistä ongelmista: se hillitsee asumisen hinnannousua.

Kolmanneksi Uusi urbanismi on Helsingissä kaupunkikulttuuriliike – tai ehkä ennemminkin suurkaupunkikulttuuriliike. Se on jonkinlainen ajan henki, jossa matkailun ja sähköisen tiedonvälityksen riehaannuttama suomalainen haluaa yhtäkkiä moikata naapuriaan rappukäytävässä, järjestää Kalliossa korttelijuhlan, ostaa Prisman jauhelihan sijaan kivijalkakaupan luomutofua ja katsoa napansa sijasta ulos maailmaan. Se on pöhinää, pörinää ja perustuu – jälleen kerran – tiiviisti rakennettuun kaupunkiin. Kivijalkakauppojen, kaupunkijuhlien ja erilaisuuden suvaitsemisen menestyminen tuppaavat kulkemaan käsi kädessä korkean asukastiheyden kanssa.

Uusi urbanismi on ideologia, jota voidaan monien muiden ideologioiden tavoin perustella tieteellisillä tutkimuksilla ja yhteisellä hyvällä. Se on myös sillä tavalla perinteisen puoluepolitiikan yläpuolella, että se ottaa vaikutteita niin punaisesta, sinisestä kuin vihreästäkin.

Mutta epäpoliittinen se ei ole, ja siksi siinä piilee kaikkien ideologioiden tavoin myös ulossulkemisen vaara. Jos on yksi Lisää kaupunkia Helsinkiin -ryhmän kymmenestä tuhannesta jäsenestä, voi olla vaikea muistaa, että 600 000 helsinkiläistä ei ryhmään kuulu.

Nyt hyväksytty yleiskaava on varmasti monelta osin hyvä, mutta on kiistämätöntä, että tiivistä kaupunkia olisi – näin todella haluttaessa – suunnitella myös niin, että esimerkiksi Malmin lentokentän ja Keskuspuiston säästyminen olisi varmistettu. (Juttu jatkuu kuvan jälkeen.)

Keskuspuiston, Malmin lentokentän ja mahdollisesti koko Hämeenlinnanväylän kaupunkibulevardin puuttuminen yleiskaavasta olisi aiheuttanut kaavalle suuria haittoja, mutta olisiko kokonaisratkaisu ollut huonompi vai parempi? Se on ainakin osin katsojan silmässä.

Lopulta poliitikot tekivät siis arvovalinnan. Sen tuomien muutosten todellinen luonne hahmottuu vasta myöhemmin, ehkä vasta niille, joille nämä maat oikeasti kuuluvat. Niille, jotka eivät ole vielä syntyneet.

Tausta: Ensin suunnitellaan Raide-Jokeri ja Malmin lentokenttä, ensimmäinen bulevardi Vihdintielle?

–Helsingin valtuusto hyväksyi uuden yleiskaavan torstaiyönä. Se tarkoittaa, että Helsingin sisääntuloväylät saatetaan muuttaa asuinkaduiksi, ”kaupunkibulevardeiksi. Lisäksi Malmin lentokenttä voidaan nyt rakentaa asuinalueeksi ja Keskuspuiston reuna-alueille saatetaan tehdä asuntoja. Kaupunginvaltuusto esitti kuitenkin toiveen, että Keskuspuisto säilyisi niin laaja-alaisena kuin kaupunkibulevardin toteuttaminen mahdollistaa.

–Yleiskaava on yleisluonteinen, kaavoitusta ohjaava kaava, joten poliitikot tulevat kiistelemään varsinaisista rakennuspäätöksistä vielä myöhemmin erikseen. Yleiskaavaa tullaan toteuttamaan vuosikymmenten ajan.

–Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston mukaan yleiskaava on maakuntakaavan mukainen. Näin ollen siitä mahdollisesti tehtävien maakuntakaavaan vetoavien valitusten uskotaan kaatuvan hallinto-oikeudessa. Kaavavalitukset hidastavat kaavojen etenemistä yleensä noin vuodella.

–Yleiskaavalle laaditaan nyt toteutusohjelma. Kaupunkisuunnitteluvirastossa suunnitellaan, että ensimmäiseksi yleiskaavan mahdollistamista alueista alettaisiin rakentaa Raide-Jokerin ympäristöä ja Malmin lentokenttää. Ensimmäistä kaupunkibulevardia aletaan luultavasti toteuttaa vasta 2020-luvun puolivälissä. Bulevardeja tullaan suunnittelemaan yhdessä valtion kanssa. Helsingin maankäytöstä vastaava apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäki sanoi torstaina HS:lle, että ensimmäisenä bulevardi voitaisiin mahdollisesti rakentaa Vihdintielle.

Oikaisu 30. lokakuuta klo 20.27: Helsingin priorisoimat liikkumismuodot ovat kävely, pyöräily ja joukkoliikenne. Aiemmin tekstissä kerrottiin, että ne olisivat kävely, pyöräily ja jalankulku.

HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Helsinki
  • Yleiskaava
  • Helsingin yleiskaava 2050

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Suomalainen Maria käynnisti twiitillään ketjureaktion – Twitter täyttyi tv-sarjojen pilatuista nimistä, näin mahtavia ne ovat

    2. 2

      Suomalaisten työpukeutuminen on nyt enemmän hukassa kuin 80-luvulla, väittävät asiantuntijat – ”On harhaa luulla, etteivät muut kiinnitä ulkonäköösi huomiota”

    3. 3

      Helsingin halutuimpiin kouluihin ilmoitetaan jopa vastasyntyneitä – syntymätöntä lasta ei oteta koulujonoon, vaikka vanhemmat kyllä yrittävät

    4. 4

      Tukholman eliitin alakoulussa luokkahuoneilla on kuninkaallisten nimet ja oppilailla MacBookit – Ulos jääneiden vanhemmat juoksevat rehtoria kiinni kaupungilla ja itkevät

      Tilaajille
    5. 5

      Ääninauhoite paljastaa: EU-komissaaria lähellä toiminut liikemies vaati kymmentä miljoonaa tapaamisesta nuuskakiellon kumoamiseksi

    6. 6

      Juha Kärkkäinen palasi Yhdysvalloista muuttuneena miehenä – näin halpahallipatruuna radikalisoitui, ryhtyi yhteistyöhön uusnatsien kanssa ja rakensi ympärilleen vaikenemisen muurin

      Tilaajille
    7. 7

      Viiskulman Digeliuksen levykauppias Emu Lehtinen on kuollut

    8. 8

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    9. 9

      Länsimetron kuitit haluttiin perata läpi erityistilintarkastuksessa, virkamiehet tilasivat yleisen selvityksen – Maria Guzenina: ”Mistä tässä on nyt kysymys?”

    10. 10

      Punavuorelaiset eivät astuisi jalallaankaan itäkeskuslaiseen esikouluun – esiopetuksen resurssit Helsingissä on jaettu epätasaisesti

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Juha Kärkkäinen palasi Yhdysvalloista muuttuneena miehenä – näin halpahallipatruuna radikalisoitui, ryhtyi yhteistyöhön uusnatsien kanssa ja rakensi ympärilleen vaikenemisen muurin

      Tilaajille
    2. 2

      Suomalaisten työpukeutuminen on nyt enemmän hukassa kuin 80-luvulla, väittävät asiantuntijat – ”On harhaa luulla, etteivät muut kiinnitä ulkonäköösi huomiota”

    3. 3

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    4. 4

      Luokka oli villi, vaikea ja välitunneilla jopa tapeltiin – sitten opettaja kyllästyi häiriköiviin oppilaisiin ja teki keksinnön

      Tilaajille
    5. 5

      Punavuorelaiset eivät astuisi jalallaankaan itäkeskuslaiseen esikouluun – esiopetuksen resurssit Helsingissä on jaettu epätasaisesti

    6. 6

      Tukholman eliitin alakoulussa luokkahuoneilla on kuninkaallisten nimet ja oppilailla MacBookit – Ulos jääneiden vanhemmat juoksevat rehtoria kiinni kaupungilla ja itkevät

      Tilaajille
    7. 7

      Lunta tai räntää luvassa ensi viikolla lähes koko maahan – ”Renkaiden vaihto vasta keski­viikkona menee jo myöhäiseksi”

    8. 8

      Länsimetron kuitit haluttiin perata läpi erityistilintarkastuksessa, virkamiehet tilasivat yleisen selvityksen – Maria Guzenina: ”Mistä tässä on nyt kysymys?”

    9. 9

      Kuvia Suomesta 22: Emilia Kangasluoma kuvasi isoäitinsä arkea palvelutalossa

    10. 10

      Masennus ei ole yksi vaan 12 eri sairautta – kaikki ne vaativat myös erilaiset hoidot, sanovat suomalaistutkijat

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    2. 2

      Juha Kärkkäinen palasi Yhdysvalloista muuttuneena miehenä – näin halpahallipatruuna radikalisoitui, ryhtyi yhteistyöhön uusnatsien kanssa ja rakensi ympärilleen vaikenemisen muurin

      Tilaajille
    3. 3

      Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

    4. 4

      ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

    5. 5

      ”Ota poikasi kainaloon” – Jos haluat kasvattaa pojan, joka ei ahdistele, yksi keino on lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan ylitse muiden

    6. 6

      Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

    7. 7

      ”Äiti soittaa”, vilkutti puhelin kuolleen pojan vieressä – oppilas Niina Sassi, poliisi Timo Leppälä ja muut Jokelan koulusurman kokeneet kertovat nyt, millaiset jäljet tragedia jätti

      Tilaajille
    8. 8

      Kuura Maula ei kutsu lastaan pojaksi, Maisa Leppänen antoi poikansa pukeutua mekkoon – Näin toimii vanhempi, joka haluaa kasvattaa lapsensa feministisesti

      Tilaajille
    9. 9

      Luokka oli villi, vaikea ja välitunneilla jopa tapeltiin – sitten opettaja kyllästyi häiriköiviin oppilaisiin ja teki keksinnön

      Tilaajille
    10. 10

      Olimme lukiossa keskiverto-opiskelijoita – meistä tuli tutkija­tohtoreita valinta­kokeen ansiosta

    11. Näytä lisää