Entiset Nikkilän potilaat joutuivat opettelemaan kaikki arkiaskareet - Kaupunki | HS.fi

Entiset Nikkilän potilaat joutuivat opettelemaan kaikki arkiaskareet

Kotisairaanhoitaja parsii vieläkin tarvittaessa vaatteet ja leikkaa tukan

4.10.2001 3:00

Erikoissairaanhoitaja Lena Storckoviuksen perehdyttämisjakso uusiin tehtäviin jäi kolme vuotta sitten lyhyeksi.

"Tulin töihin lokakuun viidentenä päivänä. Aamupäivällä laitoin lomakkeita hyllyille ja iltapäivälle lähdin kotikäynneille." Kotikäyntejä on kolmen vuoden aikana riittänyt. Kesällä kiireisimpään aikaan Kallion psykiatrisella poliklinikalla työskentelevä Lena Storckovius saattaa tehdä 130 käyntiä kuukaudessa. Kun on hiljaista, käynnit jäävät viiteen päivässä. Asiakkailta tulee kiitoksia ja tappouhkauksia. Nikkilästä tuli kolme vuotta sitten Helsinkiin potilaita, jotka olivat olleet vuosikausia jopa vuosikymmeniä laitoshoidossa. Osa heistä sijoitettiin avohoitoon. "Joukossa oli henkilöitä, jotka eivät osanneet käsitellä rahaa. He eivät osanneet asioida pankissa. Pukeutumisessakin oli vaikeuksia, kun kaikki eivät tajunneet paidan ja housujen eroa", Storckovius kertoo. Lena Storckoviuksella on laitoshoidon ulkopuolella eläville ja mielenterveyden ongelmien vaivaamille ihmisille viiden kohdan ohjelma. Sen ensimmäisenä kohtana on selkeä päivärytmi: aika pitäisi osata jakaa työn, vapaa-ajan ja unen kesken. Kotiin ei saisi jäädä päiväkausiksi makaamaan. Sairaus pitää Lena Storckoviuksen mukaan tunnustaa ja sitä pitää lääkitä. "Me kuulemme usein, että sairas on ihan terve. Potilas vakuuttaa, ettei häntä mikään vaivaa." Tervehdyttämisessä auttaa myös, kun ulkoiset asiat saadaan edes jollakin tavalla kuntoon. "Elisan osakkeiden myynnistä oli joillekin apua. Rahoilla voitiin ostaa vaatteita ja muuta tarpeellista. Pelastusarmeijasta olemme myös saaneet vaatteita. Minulla on työhuoneessa ompelukone ja jos rahat eivät riitä, minä leikkaan tukan", Lena Storckovius lupaa. Kotisairaanhoito on järjestänyt siivousapua, jos apua tarvitsevasta ei ole kodin siistijäksi. Tärkeää on myös ihmissuhdeverkoston luominen. Mielenterveysongelmaisilla on vain se vaikeus, että kavereilla voi mennä yhtä huonosti tai huonommin kuin itsellä. Ihmisillä pitää Lena Storckoviuksen mukaan olla "pakosuunnitelma" samalla tavalla kuin sotavangeilla aikoinaan. "Se tarkoittaa, että on jotakin, mitä odottaa. Se voi olla esimerkiksi Viron-matka. Jos passit eivät ole kunnossa, autamme niiden järjestämisessä." Kun Nikkilän sairaala lopetettiin, osa potilaista siirtyi laitoksesta toiseen. Nikkilässä oli neljännesvuosisata sitten yli tuhat potilasta. Sairaalan toiminta loppui kaksi vuotta sitten. "Toiminnat siirrettiin osastoineen Hesperian ja Auroran sairaaloihin. Siirrot menivät yllättävän hyvin", Helsingin keskisen terveyskeskuksen psykiatrian ylilääkäri Martti Kuokkanen sanoo. Hän sanoo potilaiden olleen tyytyväisiä, että he pääsivät Helsinkiin ihmisten ilmoille. "Heille on järjestetty myös tuetun asumisen asuntoja. Joidenkin yksittäisten potilaiden kohdalla on voinut olla hankaluuksia, jos he ovat jääneet vähälle tuelle." Kuokkasen mielestä psykiatrisia sairaaloita ei pidä eristää ihmisten elinympäristöstä: "Ei ole syytä viedä sairaaloita metsään. Neljännesvuosisata sitten oli tärkeää, että ihmiset saivat katon päänsä päälle. Nyt tarvitaan muutakin kuin petipaikka ja ruokaa. Yhtä tärkeää on auttaa omissa asunnoissa asuvia ihmisiä." "Järjestelyjä Nikkilän sairaalassa nopeutettiin viime vuosikymmenen lopussa. Ketään ei kuitenkaan laitettu kadulle. Esimerkiksi Koskelan sairaalassa on Nikkilän entisiä potilaita. Olen kuullut väitettävän, että katuskitsofreenikkojen määrä on lisääntynyt. Mielestäni niin ei ole", Kuokkanen sanoo.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat