Helsinki on palkannut lisää väkeä hoitamaan vanhuksia - Kaupunki | HS.fi

Helsinki on palkannut lisää väkeä hoitamaan vanhuksia

Tehostettua kotihoitoa kokeillaan pääkaupungissa

17.12.2001 2:00

"Vanhustenhuollon henkilökunnan alaraja on saavutettu ja vanhoja hoitokäytäntöjä on pistetty uusiksi", sanoo Helsingin sosiaaliviraston toimitusjohtaja Aulikki Kananoja .

Vielä vuosi sitten väkeä oli pahasti alle kaupungin omien laatusuositusten. Niiden mukaan henkilökuntaa pitää olla kymmentä asiakasta kohti vähintään kuusi hoitajaa terveyskeskussairaaloissa, viisi vanhainkodeissa ja neljä tehostetussa palveluasumisessa. Minimimäärä oli vanhuskeskustelun aikaan saavutettu vain terveyskeskussairaaloissa. Tänä vuonna Helsinki on palkannut vanhustenhuoltoon 68 hoitotyöntekijää lisää eniten erityishoitoa vaativiin hoitopaikkoihin. Vakiväkeä on toistaiseksi vielä löytynyt, sijaisia on vaikeampi saada. "Henkilöstölisäys on merkittävin muutos sitten vanhuskeskustelun. Meillä oli kyllä jo ennen keskusteluakin suunnitelmat ja vanhuspalveluprojekti käynnissä", Kananoja kertoo. Projektiin kuuluu esimerkiksi tehostetun kotihoidon kokeilu eli kotisairaanhoidon ja kotipalvelun tehostettu yhteistyö. Se alkoi runsas vuosi sitten, ja sillä yritetään lisätä muun muassa yli 75-vuotiaiden kotihoitoa ja vähentää laitoshoitoa. Joka asiakkaalla on oma vastuuhoitajansa. Eri suurpiireissä on omat kokeilumallinsa. Pysyvä malli valitaan valtuustokauden päättyessä 2004. Kaupunki on myös yrittänyt ratkoa laitospaikkojen pulaa. Se on muuttanut tavallista palveluasumista tehostetuksi ja kevyempiä hoitopaikkoja dementiapaikoiksi. "Jos terveysvirasto vähentää pitkäaikaispaikkoja, sosiaalitoimen on lisättävä omaa palveluaan", Kananoja kiteyttää Helsingin kaupungin vanhuspalveluohjelman. Vieläkin vanhuksia joudutaan hätäsijoittamaan entisen yhteiskoulun tiloihin Helsingin Lauttasaaressa. Heidät on siirretty sinne kaupungin sairaaloista, koska he eivät enää tarvinneet sairaalahoitoa, mutta eivät pärjää yksin kotona. "Olen varma, että hyvällä johtamisella, oikealla kohdentamisella ja toisenlaisella hoitamiskulttuurilla voidaan nykyisiäkin resursseja käyttää paremmin", Helsingin vanhuspalveluprojektin päällikkö Jaakko Valvanne sanoo. Hän korostaa yhteistyötä muun muassa kaupungin vanhusneuvoston kanssa. "Sitä kautta kuulee helsinkiläisen äänen." Vanhukset itse toivovat, että he saisivat yhteyden hoitajiin tai että lääkäri kävisi tarvittaessa kotona. Se tuli ilmi, kun vanhuspalveluprojektissa haastateltiin asiakkaiden palvelutarpeita. Kaupungin vanhusneuvosto on kuullut riipaisevampiakin toiveita: että laitoksessa pääsisi vessaan yölläkin. "Henkilökunnan asenne on ihan metsässä. Laitetaan vain vaippoja eikä viedä vessaan vaikka pyytäisi. Esimerkiksi yksi potilas jouti soittamaan miehelleen. Mies meni viiden aikaan aamulla sairaalaan ja käytti vaimonsa vessassa", vanhusneuvoston puheenjohtaja Brita Heikkilä kertoo. Työntekijöiden lisäys ei Heikkilän mielestä näy vielä ainakaan laitoksissa. "Alimitoituksesta tulee jatkuvasti soittoja. Myös kuolevan potilaan kohtelu ja hoito ovat retuperällä, inhimillinen ote puuttuu siitä ihan kokonaan." Heikkilän mielestä isoin etu vanhuskeskustelusta on ollut se, että ihmiset uskaltavat nyt kertoa kipeistäkin asioista. "Siitä saa vihjeitä, miten asioita käytännössä hoidetaan." Ensi viikon lopulla vanhusneuvosto julkistaa kannanottonsa kaupungin vanhustenhuoltoon. Ensi vuoden budjetissa on varauduttu siihen, että väkeä vanhustenhoitoon palkataan toistasataa lisää. Myös omaishoitajien lakisääteiset lisät pystytään hoitamaan. Kananoja uskoo, että tilanne on nyt parempi kuin vuosi sitten. Ainakin hän itse voisi kuvitella menevänsä hoidettavaksi mihin tahansa vanhustenhoitolaitokseen Helsingissä. Yksi toive hänellä kuitenkin on: "Että voisin pitää omat tapani."

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat