Mullajevin perheessä pommituksia ei mietitä lasten kanssa - Kaupunki | HS.fi

Mullajevin perheessä pommituksia ei mietitä lasten kanssa

14.4.2006 3:00

Pelon tunne tulee aina takaisin, kun Raisa Tšimajeva, 35, kuulee lentokoneen lentävän matalalla. "Parhaiten muistan sen äänen. Tärisin ja pelkäsin, että pommit osuvat perheeseeni tai sukulaisteni kotiin".

Oli vuosi 1995, ja käynnissä Tšetšenian ensimmäinen sota. Venäläiset pommittivat Tšimajevan kotikaupunkia Starie Atagia. Nyt 11 vuotta myöhemmin hänen Konalassa sijaitsevaan kotiinsa kaikuvat matkustajakoneiden äänet Helsinki-Vantaan lentokentältä. Tšimajeva sanoo säikkyvänsä ääniä vain silloin, kun on yksin kotona. "Käsitän nopeasti, että olen Suomessa enkä sodassa. Ehdin silti aina pelästyä." Onneksi kotona ovat useimmiten lapset ja aviomies Kyyre Mullajev. Aviopari saapui kahden pienen tyttären kanssa Suomeen 2001. Elämä alkoi sujua. Perheeseen syntyi vielä kaksi poikaa. Rakennusmiehenä työskennellyt Mullajev löysi töitä remontteja tekevästä yrityksestä.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat