Kaupunki    |   KERTOMUKSIA KESKUSTAN KORTTELEISTA Osa 39

Pohjoismaiden suurin yksityistalo täytti puolet Yksisarvisen korttelista

Tilaajille

Grönqvistin talo

Pohjoisesplanadi 25-27 Tehtailija Fredrik Wilhelm Grönqvist rakennutti Pohjoisesplanadin varteen koko Yksisarvisen korttelin levyisen kivitalon.

Theodor Höijerin piirtämä uusrenessanssitalo rakennettiin 1882-1883. Julkisivujen runsaat kipsiornamentit suunnitteli kuvanveistaja Karl Magnus von Wright ja maalaustyöt teki koristemaalari F. Uhrström.

Pihaan tuli kaksikerroksinen ulkorakennus, jossa oli kaksi tallia, kymmenen käymälää ja kolme makasiinia. Hyvin säilyneessä piharakennuksessa on myöhemmin toiminut mm. taidegalleria Tallinvintti.

1930-luvulta lähtien asuntoja on muutettu konttoreiksi. Talo peruskorjattiin 1970-luvulla ja julkisivu runsaine kipsikoristeineen 1997. Nykyisin kiinteistön omistaa eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen.

Elokuvateatteri Maxim

Kluuvikatu 3 Kultaseppämestari Carl Viktor Thalén rakennutti 1863 asuin- ja liiketalon, joka muutettiin 1908 elokuvateatteriksi. Olympia Cinematografin ensi-ilta oli 2. helmikuuta 1909. Elokuvateatteri muutti nimensä 1923 Piccadillyksi ja 1931 Maximiksi, jonka sisustuksen suunnitteli David Frölander.

Suomen vanhin ennallaan säilynyt teatteritalo purettiin 1970-luvulla ja tilalle rakennettiin uusi Maxim kaksine näyttämöineen. Sen suunnitteli Eliel Muoniovaara.

Alemman, 300-paikkaisen teatterin kulttuurihistoriallisesti arvokas sisustus korkokuvineen, paneeleineen ja koristefriiseineen säilytettiin.

Fazerin talo

Aleksanterinkatu 38 Peter Eduard Fazer osti 1856 tontin Aleksanterinkadun ja Kluuvikadun kulmasta ja rakennutti Aleksanterinkadun puolelle kivitalon, jonka pohjakerrokseen tuli hänen turkisliikkeensä.

Karl Fazer perusti 1891 talon Kluuvikadun puoleiseen kulmaan sokerileipomonsa ja kahvilansa.

Piirustukset uuteen kaksikerroksiseen taloon tilattiin Selim A. Lindqvistiltä, joka oli suunnitellut yksikerroksisia basaareja Aleksanterinkadun kortteleihin. Uusi jugendtyylinen talo valmistui 1908.

Menestyvä konditoria tarvitsi pian isomman talon. Sen piirsi Aleksanterinkadun ja Kluuvikadun kulmaan Gösta Juslén, Helsingin modernismin kauden tärkeimpien arkkitehteja. Vanhan talon purkamisen jälkeen uusi liikepalatsi valmistui 1930.

Funkiksen tuloa ennakoivan talon alakerran julkisivu vuorattiin Hyvinkään graniitilla. Sisäänkäynnin portaali on Labradorin graniittia. Pohjakerrokseen tuli myymälä, alakahvila ja Quick Lunch Bar.

Ennen näkemättömän uudenaikaisessa talossa oli mm. ilmanvaihtolaite, joka puhalsi kahvilaan otsonilla rikastettua ilmaa asiakkaiden virkistykseksi.

Sisustuksen suunnitteli arkkitehti Jarl Eklund, joka oli sisustanut myös samassa paikassa aikaisemmin sijainneen kahvilan. Karl Fazerin vävy, taiteilija Hjalmar Hagelstam maalasi seinämaalauksen, joka on yhä kahvilan seinällä.

Toiseen kerrokseen tuli yläkahvila ja ravintola 1932. Ne muutettiin konttoriksi 1950-luvulla.

Rakennus peruskorjattiin 1976-1978 arkkitehtitoimisto Heliövaara & Uksilan suunnitelmien mukaisesti.

Alakahvilan kupolisali ja myymälä ovat edelleen lähes alkuperäisessä asussaan, samoin rakennuksen pääporrashuone.

Yhdyspankin talo

Aleksanterinkatu 36b Gustaf Nyström suunnitteli 1896 Suomen Yhdys-Pankin, sittemmin Pohjoismaiden Yhdyspankin pääkonttorin. 1898 valmistuneen talon julkisivu vuorattiin punaisella Hangon graniitilla. Uusrenessanssia edustavassa rakennuksessa graniittia käytettiin ensimmäistä kertaa rakennuksen julkisivumateriaalina.

Toisen kerroksen pankkisali vapaasti seisovine punagraniittisine pylväineen ja lasikattoineen vaikutti pankkisalien suunnitteluun vuosikymmeniä.

Talon julkisivua koristaa yksitoista Walter Runebergin korkokuvaa. Ne kertovat suomalaisista elinkeinoista.

Sali oli pankin käytössä vuoteen 1936, jolloin pankki siirtyi Aleksanterinkatu 30:een ja vanhasta pankkisalista tuli näyttelyhalli. Ravintola Bankett Hildén toimi salissa vuodesta 1960 lähtien.

Koko talo entisöitiin 1970-luvulla. Myös talon sisäänkäynti tammiovineen palautettiin alkuperäiseen asuunsa.

Entisöinnin suunnittelivat Risto Skogström ja sisustusarkkitehti Erik Uhlenius. Vanhan pankkisalin kattomaalaukset ja pylväskoristeet palautettiin alkuperäiseen asuunsa.

Vanhassa pankkisalissa on esillä suomalaisten taiteilijoiden teoksia. Ne kuuluvat Taidesäätiö Meritan laajoihin kokoelmiin. Nordea perusti säätiön 2002. Syksyllä taidekokoelma tulee esille näyttelyssä, joka avataan Amos Anderssonin taidemuseossa.

Nordean luopuessa kiinteistöistään pari vuotta sitten pankin eläkesäätiö osti Yhdyspankin pääkonttorin, joka toimii nyt pankin edustus- ja juhlatilana.

Suomen ensimmäinen liikepankki, Suomen Yhdys-pankki aloitti toimintansa 1862 ja avasi pian konttoreitaan eri puolilla maata. Pian se sai kilpailijoikseen muita pankkeja, mm. Pohjoismaiden Osakepankin 1873 ja Kansallis-Osake-pankin 1889.

Pankkeja perustettiin ja fuusioitiin tiuhaan tahtiin kunnes Suomen suurin yhdistyminen tapahtui 1995 Yhdyspankin ja Kansallispankin muodostaessa Merita Pankin.

Suomalainen Merita ja ruotsalainen Nordbanken yhdistyivät 1998. Pohjoismaiden suurin Nordea-konserni syntyi 2000, kun mukaan tulivat vielä Unidanmark ja Christiania Bank og Kreditkasse.

Aleksanterinkatu 36a

Ole Gripenberg suunnitteli uuden pankkitalon Yhdyspankin talon viereen, Aleksanterinkadulle 1936. Talo valmistui 1937, jolloin siihen siirtyi pankin asiakastoiminta.

Pörssitalo

Fabianinkatu 14

Carl Ludvig Engel suunnitteli jo 1820 pörssitaloa Helsinkiin, mutta pörssitoiminta sai alkunsa Suomessa vasta 1860-luvulla. Pörssi-istuntoja pidettiin lokakuusta 1862 alkaen ensin Ritarihuoneella ja sitten Kleinehin hotellissa Kauppatorin varrella.

Helsinkiläiset liikemiehet käynnistivät pörssihankkeen 1900-luvulle tultaessa ja 1912 Uudenmaan läänin kuvernööri vahvisti Helsingin Arvopaperipörssin säännöt keväällä 1912.

Ensimmäinen pörssi-istunto pidettiin Fabianinkatu 14:n uudessa pörssisalissa syksyllä 1912. Listalla oli 23 yrityksen osakkeet. Ensimmäisenä päivänä tehtiin vain yksi kauppa, kun kauppaneuvos Julius Tallberg osti pankkiiri Wickelmannilta kymmenen Suomen Yhdys-Pankin osaketta.

Uusi pörssitalo oli valmistuessaan 1912 komea rakennus. Se sai alkunsa Helsingin Pörssiklubista, jonka johtavat liikemiehet olivat perustaneet 1910 pörssitoiminnan aloittamiseksi ja pörssitalon rakentamiseksi.

Pörssitalon suunnitteli 1910 Lars Sonck, joka itsekin oli Pörssiklubin perustajajäseniä. Nelikerroksinen talo valmistui 1912.

Taloon tullaan upean linnanpihan kautta. Sen päässä nousevat portaat pörssisaliin. Portaiden alle jää ravintola. Yläkerrassa parvekkeiden takana on Pörssiklubi.

Pörssiklubin sisustus tilattiin Englannista, jossa herrainklubi-instituutiota oli varjeltu jo 1600-luvulta alkaen. Klubin sisustus ja huonekalut ovat säilyneet miltei alkuperäisessä asussaan.

Kun ravintolan sisustus uudistettiin 1920-luvulla, sen suunnitteli Sonckin toimistossa työskennellyt David Frölander-Ulf.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    2. 2

      Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

    3. 3

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    4. 4

      Helsinki-Vantaan lentokenttä meni sekaisin: Laukkujensa etsijöitä kehotettiin tiistaina lähtemään pois ja palaamaan aamulla asiaan

    5. 5

      Egyptiläinen laulajatar söi musiikkivideolla banaania alusvaatteissaan – tuomittiin kahdeksi vuodeksi vankilaan siveettömyydestä

    6. 6

      Väitteet siitä, että presidenttipari ei kutsunut Linnan juhliin kulttuuriväkeä, ovat totaalista hölynpölyä

    7. 7

      Erikoisen ”tappaja-ankan” fossiili löytyi Mongoliasta – dinosaurus oli niin erikoinen, että tutkijat epäilivät otusta väärennökseksi

    8. 8

      Äärimmäisen vaikean My Summer Car -pelin suomalainen tekijä ansaitsi yli puoli miljoonaa euroa – Hittipeli on ”käytännössä tyhmää sekoilua kännissä”

    9. 9

      Uusi Tähtien sota -elokuva The Last Jedi on niin hyvä, että se pääsee jo lähelle alkuperäistä trilogiaa

    10. 10

      Sikarin muotoista asteroidia tarkkaillaan radioteleskoopilla – se on niin outo, että siinä voisi olla merkkejä vieraasta sivilisaatiosta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    2. 2

      #Metoo-kampanja voi lannistaa ujot ja kokemattomat pojat

    3. 3

      Venäjä saattaa antaa Ruotsille ikävän joululahjan: Iskander-ohjuksia naapuriin – Mutta miksi ohjus­kohut hymyilyttävät Venäjän tuntevia suomalais­sotilaita?

      Tilaajille
    4. 4

      Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

    5. 5

      Sikarin muotoista asteroidia tarkkaillaan radioteleskoopilla – se on niin outo, että siinä voisi olla merkkejä vieraasta sivilisaatiosta

    6. 6

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    7. 7

      Vuosikymmeniä paraatipaikalla polkuhintaan kirjoja myynyt antikvariaatti kaatui Helsingin kaupungin vuokran­korotuksiin – ”Olemme pelanneet tähänkin asti minimikatteella”

    8. 8

      Ensin Vantaa kaatoi tonnikaupalla lasten ruokaa roskiin, nyt kaupunkilaiset maksavat siitä miljoona euroa – ”Käsittämätön virhe”, luonnehtii poliitikko

    9. 9

      Mielikuva automarketissa ravaavasta ”prisma­perheestä” lykkää lapsen­tekoa – kolme–nelikymppisten ruuhka­vuodet pakkautuvat yhä lyhyempään jaksoon

    10. 10

      Suomalaismies vaati Googlelta 120 000 euron korvauksia henkisestä kärsimyksestä, kivusta ja särystä, mutta joutui itse maksajaksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Helsinkiläis­nainen otti kuvan pyörä­tielle pysäköidystä paketti­autosta – autosta tuli poliisi ja vei ilman henkilöllisyys­todistusta liikkeellä olleen naisen putkaan

    2. 2

      Kuvia Suomesta, osa 27: Mikko Suutarinen valokuvasi kuljettajia, jotka muistuttavat ajoneuvojaan

    3. 3

      Alma on julkaissut musiikkia vain vajaat 17 minuuttia – Onko hän todella kansain­välisesti menestynein suomalainen artisti?

      Tilaajille
    4. 4

      Tämä kysymys kysytään lähes jokaisessa työhaastattelussa, sillä se paljastaa työntekijästä paljon – Näin vastaat siihen oikein

      Tilaajille
    5. 5

      Onko tässä Linnan juhlien hervottomin kuva – Oletko koskaan nähnyt Timo Soinia yhtä onnellisena?

    6. 6

      HS:n lukijat äänestivät suosikkinsa Linnan juhlien näyttävimmistä puvuista – kärki­viisikossa säihkyviä paljetteja, upeita laahuksia ja Suomen leijonalla koristeltu housupuku

    7. 7

      Kummelin Heikki Silvennoinen on ymmällään ja otettu sketsinsä maailmanlaajuisesta suosiosta: ”Pääasia, että ihmiset nauravat”

    8. 8

      Viiden lapsen isä Topi Linjama erosi vanhoillislestadiolaisuudesta ja puolustaa nyt isien asemaa – Isä on monessa perheessä juoksupoika ja äiti projektipäällikkö, hän sanoo

      Tilaajille
    9. 9

      Järjestäjän Facebook-kirjoitus osoittaa: Töölöntorin alpakka­tapahtumalla haluttiin viedä huomio pois 612-kulkueesta ja saada se siirtymään muualle

    10. 10

      Toimittaja kyykkäsi viikon ajan: asennon vaikeus ja kivistys yllättivät, muiden kummastelu ja muotikin haittasivat – lopulta käteen jäi uusi, terveellinen tapa

      Tilaajille
    11. Näytä lisää