Kaupunki

Länsimetro maksaa jo yli 84 miljoonaa euroa kilometriltä, mutta on sittenkin halpa – HS vertasi eurooppalaisten metrojen hintoja

Länsimetron rakentamisessa aikataulut ovat moneen kertaan menneet uusiksi ja hinta-arvio paisunut yli kaksinkertaiseksi. Sama tauti on vaivannut muitakin metroprojekteja Euroopassa. HS vertasi länsimetron rakennuskustannuksia neljään muuhun uuteen metrolinjaan. Ne ovat Kööpenhaminassa, Prahassa, Budapestissä ja Amsterdamissa.

Metron rakentaminen maksaa maltaita kaikkialla.

Länsimetro maksaa jo 1,186 miljardia euroa, kerrottiin maanantaina. Metrolinja on nyt noin puoli miljardia euroa kalliimpi kuin vuonna 2006, kun se päätettiin rakentaa.

Hankkeeseen saa uudenlaisen näkökulman, jos sitä vertaa eurooppalaisten kaupunkien raidehankkeisiin. Ne saavat pääkaupunkiseudun uuden metrolinjan näyttämään lähes edulliselta.

HS vertaili neljää erilaista 2000-luvun eurooppalaista metrohanketta: Kööpenhaminan uutta rengaslinjaa, Prahan ja Budapestin laajennuksia sekä Ams­terdamin uutta metrolinjaa.

Osa näistä hankkeista on edelleen kesken, ja niiden aikataulua on vuosien aikana venytetty ­lukuisia kertoja.

Juttu jatkuu verkkografiikan jälkeen.

Käydään ensin kurkistamassa mitä kuuluu Tanskan pääkaupunkiin Kööpenhaminaan ja sen kunnianhimoiselle metrohankkeelle.

Länsinaapurissa ei ole osattu arvioida aikataulua saati hintaa yhtään Espoon ja Helsingin metroyhtiötä paremmin.

Cityringeniksi nimetyn maanalaisen kehäradan valmistumisajankohtaa on siirretty yli puolella vuodella, ja hintalappu on noussut alkuperäisestä arviosta yli 130 miljoonalla eurolla.

Hanke on ollut monenlaisissa vastoinkäymisissä sen jälkeen, kun sen rakentaminen alkoi vuonna 2011. Töitä ovat hidastaneet esimerkiksi asukkaiden ­valitus rakennustöiden aiheuttamasta metelistä.

Asukkaiden valitusten vuoksi metrotyömaille saatiin erillisellä lakiuudistuksella lupa ympärivuorokautiseen työskentelyyn, kertoo Politiken-lehti. Hankkeen hinta olisi muuten kohonnut ­entistäkin korkeammaksi.

Rakentamista ovat hidastaneet myös maanpäälliset kaupunki­rakenteet.

Eritoten päänvaivaa ovat ­aiheuttaneet Marmorikirkkona tunnetun rakennuksen maanalaiset tukirakenteet metrotunnelin välittömässä läheisyydessä ja tekevät tunnelitöistä arvaamattoman hankalia.

Lisäksi metroyhtiö on ollut ­lukuisten epäselvyyksien vuoksi median riepoteltavana. Hankausta ovat aiheuttaneet muun muassa epäilyt erään alihankkijan veroepäselvyyksistä.

Kööpenhaminan metrolinja on pitkä ja ympyrän muotoinen, 17 aseman kehä. Metrojunien on tarkoitus olla automaattisia.

Tuorein arvio on, että metro olisi toiminnassa vuoden 2019 kesällä. Hintaa hankkeelle on tulossa nykyarvioiden mukaan yli kolme miljardia euroa. Kestävän metrotunnelin rakentaminen keskelle Kööpenhaminan vanhaa rakennuskantaa on toki eri asia kuin tunnelin tekeminen espoolaisen moottoritien laitaan, suurelta osin rakentamattomaan maahan.

Entäpä muualla?

Yksi onnistuneista metrohankkeista on Prahassa, ainakin jos onnistumista mittaa rahassa.

Metrolinja A:n laajennusosa valmistui vuonna 2015, ja se maksoi lopulta noin 36 miljoonaa euroa vähemmän kuin alussa arvioitiin. Hinta oli 20 miljardia Tšekin korunaa, mikä tämän hetken valuuttakurssin mukaan on noin 739 miljoonaa euroa.

Keskelle kaupunkirakennetta porattiin yli kuusi kilometriä uutta metrotunnelia asemineen. Neljä asemaa tunneleineen saatiin valmiiksi viidessä vuodessa.

Myöhästymisiä sen sijaan nähtiin myös Unkarin pääkaupungissa Budapestissa, missä metrolinja M4:n valmistumisajankohtaa siirrettiin tuonnemmaksi ­yhteensä 17 kertaa.

Lopulta linja avattiin vuonna 2014. Hintalapuksi uudelle linjalle tuli 1,5 miljardia euroa.

Hanke valmistui viisi vuotta myöhemmin kuin rakennustöiden alkaessa arvioitiin. Metrolla haluttiin yhdistää eri puolilla ­jokea sijaitsevat kaupunginosat Buda ja Pest.

Haasteita lisäsi se, että tunneli rakennettiin Tonava-joen ali. Lisäksi rakennustöissä piti ottaa huomioon alueen kuumat lähteet, joista useat kaupungin kylpylät ammentavat vetensä, kertoi Tekniikka ja Talous-lehti.

Euroopan ehkä pökerryttävin metrohanke löytyy kuitenkin Alankomaiden pääkaupungista Amsterdamista, kaupungista, ­joka on osittain alempana kuin merenpinta.

Osaa asukkaista on hämmästyttänyt päätös rakentaa uusi metrotunneli niinkin vetiseen maaperään. Amsterdamissa on ilmeisesti juuri tunnelointiin heikosti soveltuvan maaperän vuoksi suosittu tähän asti muita kulkuneuvoja: maanpäällisiä raiteita ja veneitä. Kaupungin nykyisestä metroradasta vain 3,5 kilometriä kulkee maan alla, kertoo Urbanrail-sivusto.

Hämmästelyistä huolimatta metrolinja on päätetty Amsterdamiin tehdä – ja sitä tehdään edelleen, noin viisi vuotta myöhässä ja yli miljardin kalliimpana.

Kaupunki on rakennettu savesta, hiekasta ja turpeesta pääasiallisesti koostuvalle maaperälle puupaalujen varaan. Hiekka on siitä arvaamaton tukiaines, että se saattaa huuhtoutua vesimassojen mukana pois.

Ilmeisesti tästä syystä osa satoja vuosia vanhoista taloista Vijzelgrachtin asuinalueella vajosivat ja halkeilivat vuonna 2008, kertoivat Dutch Amsterdam , Tedx Amsterdam ja Vorige. Metrotyöt keskeytettiin kuukausiksi.

Pehmeään maaperään on vaikea saada tunnelin tukirakenteita kiinni, ja poralla pitäisi mennä satojen metrien syvyyteen, jotta pääsisi käsiksi peruskallioon, kertoo Tedx Amsterdam.

Tällä hetkellä hankkeen hinta on lähes kaksinkertainen alkuperäiseen verrattuna, ja se on vuosia jäljessä aikataulusta.

Ei ihme, että meneillään oleva metrohanke on kaupunkilaisten keskuudessa vihattu, samoin kuin sen edeltäjäkin oli 1960–1970-luvuilla.

Metron hinta on lukuisten myöhästymisten ja maaperän pehmeydestä johtuvien ongelmien vuoksi kasvanut Dutch Newsin mukaan 3,1 miljardiin euroon. Metron arvioidaan valmistuvan vuonna 2018.

Länsimetron tarina ei siis ole poikkeuksellinen. Tai tavallaan on: sen alkuperäinen hinta-arvio oli poikkeuksellisen alhainen.

Uuden metro­radan hinta on kasvanut jo yli miljardiin, ja se on myöhässä aikataulusta.

Onko länsimetro siis oikeastaan aika halpa?

Tavallaan, tuumaa raideasiantuntija Antero Alku.

Se on edullisempi, koska meillä on sen rakentamiseen otollisemmat olosuhteet kuin Keski-Euroopassa.

”Suomessa on oikea peruskallio, jota voi louhia helposti, eikä sitä tarvitse tukea samalla tavalla kuin Keski-Euroopan hiekkaista ja pehmeää maaperää”, Antero Alku sanoo.

Peruskallio on paremmin ennalta arvattavaa kuin irtonainen maa.

Lisäksi espoolaisesta maisemasta puuttuvat toistaiseksi eurooppalaisille kaupungeille ominaiset tunnuspiirteet: tiivis kaupunkirakenne ja vanhat kulttuurihistoriallisesti arvokkaat ­ra­kennukset.

Länsimetron hinta oli aluksi 452 miljoonaa euroa

Aluksi länsimetron arveltiin maksavan noin 452 miljoonaa euroa. Sillä hinnalla Espoon kaupunginvaltuusto hankkeen ­hyväksyi vuonna 2006.

Vain vuotta myöhemmin hinta nousi 800 miljoonaan euroon.

Nykyinen länsimetro on aivan eri hanke kuin se, mistä päätettiin, sanovat HS:n haastattelemat asiantuntijat. Alkuperäinen hinta-arvio tehtiin vuonna 1998 valmistuneen Vuosaaren-jatkeen perusteella. 2000-luvulla vaatimukset muun muassa asemien uudenaikaisuudesta ja turvallisuudesta olivat muuttuneet.

Olisiko Espoo sanonut metrolle ”kyllä”, jos hinta-arvio olisi ollut hieman lähempänä totuutta?

Tuskin, arvelee Helsingin kunnallispolitiikassa tuolloin toiminut raideasiantuntija Antero ­Alku (kesk).

”Se oli aivan hirveä raha summa siihen aikaan.”

Metron vastustajiin kuuluva pitkän linjan kaupunginvaltuutettu Jouni J. Särkijärvi (kok) on eri mieltä.

”Siinä ei ollut kysymys hinnasta, se olisi voinut maksaa ihan mitä tahansa. Mitään sellaista ­salaliittoa tässä ei ole.”

Särkijärven mukaan valtuustossa ei keskusteltu siitä, mitä hanke maksaa.

”Siinä oli kolmea näkemystä. Ne, joiden mielestä metro kannattaa tehdä, ja ne, joiden mielestä se on huono vaihtoehto”, Särkijärvi sanoo.

”Sitten olivat vielä ne, joiden mielestä metroon pitää suostua siksi, että on tehtävä yhteistyötä pääkaupunkiseudun muiden ­toimijoiden kanssa.”

Artikkelissa on käytetty seuraavia lähteitä: Metroprojekt, Railway Teknology, Dutch Amsterdam, NRC, Berlingske, Railway Gazette, Politiken, Urban Rail, Tedx Amsterdam, Sydsvenskan, Rail Journal, Wall Street Journal, Dutch News, Railway Technology, Radio Prague, Tekniikka ja Talous sekä Yle

HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

Näin metrovertailu tehtiin

 Vertailuun Helsingin ja Espoon metrohankkeen kanssa valittiin neljä melko uutta metrolaajennushanketta Euroopasta.

 Metrohankkeiden hintoja vertailtiin tämän hetken valuuttakurssien mukaan euroiksi muutettuna.

 Länsimetrohankkeelle täysin vertailukelpoista kaupunkia ei ole. Esimerkiksi maaperä ja kaupunkirakenne vaikuttavat paljon kokonaiskustannuksiin.

 Metrorakentamisen kilometrikohtaisten kustannusten lisäksi HS laski karkeasti, miten suuret kustannukset olisivat kutakin uutta metroasemaa kohden.

 Asemakohtaiset luvut ovat vain suuntaa antavia. Asemakohtainen hinta on laskettu jakamalla koko hankkeen kustannukset metroasemien määrällä. Mukana kokonaiskustannuksissa on sekä asemien että tunnelien rakentaminen.

 Suomen metrohankkeen luvut koskevat länsimetron ensimmäistä vaihetta eli Ruoholahden ja Matinkylän välistä osuutta.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Kuntapolitiikka
  • Kuntatalous
  • Länsimetro
  • Espoo
  • Rakentaminen

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Valeruokamyrkytykset vaivaavat Espanjaa: Poliisi tunnistanut jopa 800 huijauksesta epäiltyä brittituristia

    2. 2

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    3. 3

      Olimme lukiossa keskiverto-opiskelijoita – meistä tuli tutkija­tohtoreita valinta­kokeen ansiosta

    4. 4

      Suomalaistutkija ratkaisi ongelman, jota fyysikot ovat pähkäilleet 200 vuotta: Miksi vesipisara ei heti valu kaltevalla pinnalla?

    5. 5

      Uuden Tuntematon sotilas -elokuvan tekijätiimi ottaa kantaa #metoo-keskusteluun ja puolustaa Paula Vesalaa

    6. 6

      Suomen 100-vuotis­juhlan suurin päätös: Edus­kunta antaa 50 miljoonaa euroa tuntemattomalle pikku­säätiölle, jolla ei ole yhtään vakituista työntekijää

    7. 7

      Älä pese alapäätäsi saippualla, älä ajele häpykarvojasi ja vältä pikkuhousunsuojia – Nuorten naisten sukuelinten kosketusarkuus haittaa elämää, mutta sitä voi itse hoitaa, sanoo tutkija

      Tilaajille
    8. 8

      Säveltäjä Toni Edelmann on kuollut

    9. 9

      Emme tarvitse Melania Trumpin apua, vastaa slovenialaiskirjailija Sofi Oksaselle

    10. 10

      Onko se hyvä, jos syysloman jälkeen ash? Testaa, ymmärrätkö, mitä lapsesi sinulle sanovat (ja mitä he sinusta ihan oikeasti ajattelevat)

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    2. 2

      Olimme lukiossa keskiverto-opiskelijoita – meistä tuli tutkija­tohtoreita valinta­kokeen ansiosta

    3. 3

      Uuden Tuntematon sotilas -elokuvan tekijätiimi ottaa kantaa #metoo-keskusteluun ja puolustaa Paula Vesalaa

    4. 4

      Onko se hyvä, jos syysloman jälkeen ash? Testaa, ymmärrätkö, mitä lapsesi sinulle sanovat (ja mitä he sinusta ihan oikeasti ajattelevat)

    5. 5

      Suomen 100-vuotis­juhlan suurin päätös: Edus­kunta antaa 50 miljoonaa euroa tuntemattomalle pikku­säätiölle, jolla ei ole yhtään vakituista työntekijää

    6. 6

      Patjasta löytyi jopa 20 miljoonaa: Pyramidihuijauksen rahanpesusta epäilty tunnusti viimein torstaina

    7. 7

      20 vuotta sitten aamuyöllä tanskalainen vankikarkuri Steen Christensen saapui hotelli Palaceen ja nosti aseen kohti yöportieeri Mikko Tähtisen kasvoja – 30 minuuttia myöhemmin kaksi poliisia makasi teloitettuna kadulla

      Tilaajille
    8. 8

      Hyytävä sää vyöryy nyt etelään asti: luvassa jopa päiväpakkasia ja räntää – ”Talvirenkaat alle”, suosittelee Liikenneturva

    9. 9

      Suomalaistutkija ratkaisi ongelman, jota fyysikot ovat pähkäilleet 200 vuotta: Miksi vesipisara ei heti valu kaltevalla pinnalla?

    10. 10

      Nyt puhuu Ensitreffit alttarilla -asiantuntija, joka myöntää mokanneensa eikä usko sen oikean löytämiseen: Miksi täydellisten parien muodostaminen on niin vaikeaa?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Äiti soittaa”, vilkutti puhelin kuolleen pojan vieressä – oppilas Niina Sassi, poliisi Timo Leppälä ja muut Jokelan koulusurman kokeneet kertovat nyt, millaiset jäljet tragedia jätti

      Tilaajille
    2. 2

      Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

    3. 3

      ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

    4. 4

      ”Ota poikasi kainaloon” – Jos haluat kasvattaa pojan, joka ei ahdistele, yksi keino on lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan ylitse muiden

    5. 5

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    6. 6

      Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

    7. 7

      Kuura Maula ei kutsu lastaan pojaksi, Maisa Leppänen antoi poikansa pukeutua mekkoon – Näin toimii vanhempi, joka haluaa kasvattaa lapsensa feministisesti

      Tilaajille
    8. 8

      Hyytävä sää vyöryy nyt etelään asti: luvassa jopa päiväpakkasia ja räntää – ”Talvirenkaat alle”, suosittelee Liikenneturva

    9. 9

      Seuraan lyöttäytynyt kaksikko repi suomalaiselta hopeakorun Firenzessä – mies hermostui ja taltutti ryöstäjät pystypainin jälkeen: ”Poliisi sanoi, että aika harvoin käy näin”

    10. 10

      ”Ideologisesti työtön” Ossi Nyman kuuli tukiensa katkaisemisesta Hesarista ja sai haastattelustaan palautevyöryn – ”Ei voi sanoa ääneen, että on tyytyväinen työttömänä”

    11. Näytä lisää