Isot kiinteistöyhtiöt ja pienomistajat napit vastakkain Puhoksen ostarin tulevaisuudesta - Kaupunki | HS.fi

Suuromistajat haluavat jyrätä maahanmuuttajien ostospaikan Itäkeskuksessa – ”Purkaminen ajaisi somalit seisoskelemaan asemalle”

Puotinharjun ostoskeskus Itäkeskuksessa on vakiinnuttanut asiakaskuntansa, ja julkkiskokitkin hakevat sieltä yrttejä. Isot kiinteistöyhtiöt ja Helsingin kaupunki kuitenkin miettivät Puhoksen purkua. Pienyrittäjät pelkäävät purkamisuhan lisäksi kallista remonttia ja toivovat, ettei yhteisö hajoa.

Shurie Mohamed, Maria von Flittner ja yhdistyskoordinaattori Mohamed Abdi Puhoksen ostoskeskuksen sisäpihalla.­

30.11.2016 2:00 | Päivitetty 30.11.2016 10:19

”Mihin me sen jälkeen kokoontuisimme? Tämä on tärkeä seurustelupaikka meille”, Hassan Mohamed sanoo.

Hassan Mohamed esittäytyy kahvila Banadirin puhemieheksi. Banadir on alue Somalian pääkaupungin Mogadishun ympärillä. Se myös kahvila Puhoksessa eli kauppakeskus Itiksen naapurissa sijaitsevassa Puotinharjun vanhassa ostoskeskuksessa Helsingissä.

Kahvilassa on parikymmentä asiakasta. Miehet seuraavat sivusilmällä, kun isossa taulutelevisiossa pyörivät somalialaisen televisiokanava Kalsanin uutiset. Sotaa näkyisi käytävän jossakin päin arabimaailmaa. Naisia kahvilassa ei ole.

Mohamed Hassan on yksi Banadir-kahvilan omistajista.­

On perjantai. Rukoushetkeen Banadirin naapurissa sijaitsevassa tilapäismoskeijassa on aikaa puolisen tuntia. Hassan Mohamed popsii lounassalaattia kahvilan tiskin takana nurkkatuolissaan. Hassan Mohamedilla on huoli: jo pitkään on puhuttu ostoskeskuksen suuromistajien ja kaupungin halusta purkaa Puhos, ainakin suureksi osaksi, ja rakentaa tilalle asuintaloja.

”Paikka on loistava. Täällä on hyvä yhteishenki. Jos tämä puretaan, se on jo olemassa olevan haaskausta”, sanoo yrittäjä Maria von Flittner.

Von Flittner omistaa Puhoksessa liikehuoneiston. Hän on pienomistajien edustaja kiinteistöyhtiö Puotinharjun Puhoksessa. Monet pienet, suurelta osin maahanmuuttajataustaiset yrittäjät omistavat itse noin 25 prosenttia Puhoksen liiketiloista. Loput kolme neljännestä omistavat isot Sponda, Ilmarinen, Kesko ja HOK-Elanto.

Yhtiössä on keskusteltu Puhoksen tulevaisuudesta. Ostari on osin pahasti rapistunut, ja kunnollinen peruskorjaus olisi tarpeen. Varsinkin pienomistajat pelkäävät remontin hintaa. Vielä enemmän he pelkäävät kuitenkin, että suuret omistajat haluavat myydä rakennuksen. Siinä mukana menisivät pienetkin.

”Suurosakkailla ja pienosakkailla on melko erilaiset odotukset ja toiveet Puhoksen tulevaisuudesta. Isot myisivät koko osakekannan jollekin, joka purkaisi kaiken vanhan ja kehittäisi tonttia asuntotuotantoon. Pienet taas kehittäisivät yhtiötä ja toimintaa yhteistyössä jonkin sijoittajatahon kanssa”, von Flittner miettii.

 ”Täällä on hyvä yhteishenki.”

Flittner on ehdottanut perustettavaksi kantasuomalaisten ja maahanmuuttajataustaisten suunnittelijoiden, omistajien ja yrittäjien muodostamaa työryhmää, joka suunnittelisi ”Pohjoismaiden ja Euroopankin ensimmäisen ’semietnisen ostoskeskuksen’, kohtaamispaikan, jossa yhdistyisivät skandinaavinen muotokieli ja monikulttuurinen basaarialue sekä yrittäjyyttä tukeva toiminta”.

Osan tontista voisi von Flittnerin mielestä rakentaa tehokkaamminkin.

Puotinharjun ostoskeskus eli Puhos sijaitsee Itiksen kauppakeskuksen vieressä.­

Asuntorakentaminen olisi Helsingin kaupungin mieleen. Se omistaa Puhoksen maapohjan, ja vuokrasopimus on päättymässä vuoden 2020 lopussa. Kaupunki on kaavaillut tornitaloja ainakin osaan Puhoksen tontista. Ne olisivat varmaankin mieleen myös Keskolle ja HOK-Elannolle, joilla on isot ostosparatiisit lompakonheiton päässä Puhoksesta.

Puhoksen rakennus on huonokuntoinen, mutta sen sijainti ja yhteydet sinne ovat erinomaiset. Lähellä on Itäkeskuksen metroasema, mikä sopii Helsingin yleiskaavan ideoihin tiiviistä asuinrakentamisesta ja pyrkimyksestä, että yhä useampi helsinkiläinen kulkee tulevaisuudessa raiteilla.

Kahvilayrittäjä Hassan Mohamedin mukaan purkaminen tietäisi huonoa paitsi kahvilabisnekselle myös somaliyhteisölle: ”Purkaminen olisi meille paluu 1990-luvulle. Silloin seisoskelimme Rautatieasemalla. Täällä emme ole haitaksi kantasuomalaisille”, Hassan Mohamed sanoo.

Afrikkalaisten pakolaisten ensimmäisen aallon aikaan 1990-luvulla tulijoilla ei ollut kohtaamispaikkoja tai verkostoja, ja kotouttaminen ja kotoutuminen olivat vasta sanoja tulevaisuudessa. Silloin tulijat seisoskelivat kadunkulmissa.

Puhos puolestaan kutistui sivuhuomautukseksi jättiläis-Itiksen paisuessa vieressä.

Pian 2000-luvun alussa Puhoksesta kehkeytyi yhä selkeämmin maahanmuuttajataustaisten yrittäjien ja asiakkaiden keskus Helsingissä. Nykyisin ulkomaalaistaustaiset jo kauempaakin Suomesta etsivät sieltä etnisiä ruoka-aineita, hyödykkeitä ja palveluja.

Itä-Helsingissä maahanmuuttajataustaisten asukkaiden tiheys on keskimääräistä isompi, ja Puhoksen koko yleisilme näyttää poikkeuksellisen värikkäältä. Onkin veistelty, että käynti eksoottisessa Puhoksessa on kuin köyhän miehen ulkomaanmatka.

”Kun [kanta]suomalaiset tulevat tänne, he katsovat kompassista, missä ollaan”, sanoo Emin Gurmuc istuessaan elintarvikeliike Alanyassa.

Ja toimii Puhoksessa oikeakin matkatoimisto, Finn Hajj & Umra Travel. Toimisto on saanut viime aikoina jonkin verran yllättävää julkisuutta, kun Suomesta takaisin kotiin Irakiin haluavat turvapaikanhakijat hankkivat sieltä paluulippujaan.

Emin Gurmuc Alanya-kaupassa Puhoksen ostoskeskuksessa.­

Alanya Oriental Marketin perusti Emin Gurmucin isä Aleattin Gurmuc kahdeksan vuotta sitten. Turkkilaistaustaisen yrittäjäperheen elintarvikeliike on jo laajentunut Tampereelle, ja aikeena on perustaa kauppaliikkeet myös Turkuun ja Lappeenrantaan.

”Huolestuttaa kyllä, jos tämä puretaan. Olemme tehneet paljon tämän paikan eteen. Maahanmuuttajat ja ulkomaalaiset tietävät tämän liikkeen, ja nyt ovat turvapaikanhakijatkin alkaneet käydä”, Aleattin Gurmuc sanoo.

”Brasilialaiset, kolumbialaiset, somalialaiset, afgaanit..., he löytävät tänne”, somalialaistaustainen Shurie Mohamed kehuu vieressä.

Gurmucit ovat olleet tienraivaajia Puhoksessa. Keskiolutkeitaaksi 1990-luvun laman jäljiltä taantuneen Puhoksen uusin nousu alkoi heidän mukaansa paljolti vuonna 2008 aloittaneen Alanyan vanavedessä.

”Kun tulimme, täällä [Puhoksessa] oli hiljaista. Kun nyt katsoo, parkkipaikka on täynnä”, Emin Gurmuc viittoilee ulos.

Viikonloppuisin Puhoksen asiakaskunta muuttuu kantasuomalaisemmaksi. Emin Gurmuc arvioi, että tuolloin lähes puolet Puhoksen kävijöistä on kantasuomalaisia. Paljon ostetaan muun muassa lihaa, ja julkkiskokitkin hakevat Puhoksen kaupoista tuoreita yrttejä.

Etnisten liikkeiden naapureina Puhoksessa ovat muun muassa Intersport, lemmikkieläintarvikkeiden erikoisliike Musti ja Mirri, Elixia-kuntosali, Alepa ja huonekaluliike Jysk.

”Lätkäpojat tulevat, ostavat mailan ja lähtevät”, Emin Gurmuc sanoo.

Alanya-kaupan sisäänkäynti.­

Jos ovat kantasuomalaiset yrittäjät ja yksityishenkilöt usein huulet pyöreinä byrokratian labyrinteissä, maahanmuuttajille kysymysmerkit ovat vielä korkeampia. Puhoksessa vieraskieliset saavat ongelmiinsa naapuriapua epäviralliselta verkostoltaan.

Puhoksessa toimii myös virallisia auttajaorganisaatioita. Somalialaistaustainen Shurie Mohamed on MPMTO-yhdistyksen puheenjohtaja. Yhdistys auttaa muun muassa mielenterveys- ja päihdeongelmaisia maahanmuuttajanuoria ja näiden perheitä.

”Leimautumisen pelko on maahanmuuttajilla usein voimakas. Me ohjaamme heitä virallisen Suomen palvelujen pariin”, Mohamed sanoo.

Somalialaistaustainen Mohamed Abdi puolestaan on koordinaattori Badbaado-järjestössä, joka sekin pitää majaansa Puhoksessa. Badbaado työskentelee maahanmuuttajalasten ja -nuorten aseman eteen suomalaisessa yhteiskunnassa.

Molemmat järjestömiehet korostavat Puhoksen synergiaetua. Väkipakotta kasvanutta yhteisöä ei kannattaisi väkisin hajottaa.

”Tämä paikka on meille kaikille hyvin tärkeä. Ainoa, mitä tänne tarvittaisiin, olisi remontti”, Mohamed Abdi sanoo.

”Mutta, tiedätkö mitä?” yrittäjä Emin Gurmuc aloittaa. Hän katsahtaa Mohamed Abdiin ja osoittaa tälle kämmenellään noin metrin mittaa lattiasta ylös.

”Se tulee tosi kalliiksi. Viimeksi, kun oli vain pikku remontti, tuli tämmöinen pino laskuja.”

Raha ratkaisee. Bisneksessä. Maahanmuuttajataustaiset yrittäjät ovat tottuneet tulemaan toimeen omillaan. Ja ehkä vähän vaatimattomammissa oloissa kuin mihin täkäläiset rakennusmääräykset velvoittavat.

Banadir on kahvila Puhoksessa ja alue Somalian pääkaupungin Mogadishun ympärillä.­

Puhos etsii kuumeisesti ostajaa – pienyrittäjät tahtoisivat kehittää siitä monikulttuurisen ostoskeskuksen

”Maanomistaja sanoo, että viekää rojunne pois! Osakkailta aletaan kerätä rahoja purkamiseen. Se on pahin skenaario.”

Näin kuvaa tilannetta kiinteistöyhtiö Puotinharjun Puhoksen toimitusjohtaja Antti Syrjälä.

Puhos etsii ostajaa. Tarjousten jättöpäivä on keskiviikkona 30. marraskuuta. Kiinteistöyhtiön hallitus käsittelee niitä 9. joulukuuta – jos niitä on. Tammikuussa osakaskokouksen pitäisi päättää myymisestä.

Tontinvuokrasopimus Helsingin kanssa päättyy vuoden 2020 lopussa. Kaupunki on ilmoittanut, ettei se enää vuokraa tonttia nykyiseen käyttöön. Helsinki näkee Puhoksen purettuna (historiallisesti arvokasta A-osaa lukuun ottamatta) ja tontille rakennettuna asuintornitaloja.

Kiinteistön omistavat Sponda, Ilmarinen, HOK-Elanto ja Kesko 75 prosentilla osakkeista ja yksittäiset pienomistajat 25 prosentilla. Omistajien tulisi laatia osakassopimus osakkeiden arvosta ja esimerkiksi myyntihinnasta. HS:n tietojen mukaan ainakaan yksi suuromistajista ei aio hyväksyä nykyistä sopimusluonnosta.

Puhoksen yrittäjissä on paljon maahanmuuttajia. Monet haluaisivat hyödyntää tämän kehittämällä Puhoksesta monikulttuurisen ostos- ja palvelukeskuksen.

Puhoksessa on useita etnisiä liikkeitä.­

Iso ja pikku jätti

Puotinharjun ostoskeskus aloitti vuonna 1965.

Nykyisellään Puhos on runsaan 21 000 neliömetrin laajuinen.

Puhoksessa on noin 20 liikehuoneistoa.

Kiinteistöyhtiö Puotinharjun Puhoksen osakkaita ovat HOK-Elanto, Kesko, Ilmarinen, Sponda ja joukko pienomistajia.

Kauppakeskus Itiksen ensimmäinen osa avattiin vuonna 1984.

Itiksen kauppakeskuksen vuokrattava pinta-ala on yli 100 000 neliömetriä ja kokonaispinta-ala yli 200 000 neliömetriä.

Itiksessä on yli 200 liikehuoneistoa.

Itiksen omistaa Wereldhave Finland Oy.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat