VR ei tiedä, mitä Vallilan konepajalle tapahtuu Bauhausin myymälän jouduttua ahdinkoon – Aktivistit: meillä on vaihtoehtoja

Mitä tapahtuu Vallilan konepajalle? Tähän kysymykseen ei tiedä juuri nyt vastausta edes rakennusten omistaja VR.

VR:n kiinteistöjohtaja Ari Mäkinenhttps://www.hs.fi/haku/?query=ari+makinen kertoo kuitenkin, ettei VR:llä ole aikeita pitää kiinteistöjä pitkällä aikavälillä omistuksessaan. Ne ovat siis edelleen myynnissä.

”Katsotaan nyt tämä tilanne loppuun. Ei meillä varsinaista suunnitelmaa ole”, Mäkinen sanoo.

HS kertoihttp://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005011901.html sunnuntaina, etteivät Helsingin kaupunkisuunnittelupoliitikot näillä näkymin hyväksy rakennusten muuttamista rautakauppajätti Bauhausin kodintavaraliikkeeksi. Kaupunkisuunnittelulautakunta käsittelee asiaa tiistaina.

VR:n ja Bauhausin suunnitelman toteuttamiseen tarvitaan kaupungilta poikkeuslupa muun muassa siksi, että suunniteltu myymälä on suurempi kuin alueen nykyinen asemakaava sallii.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtaja Risto Rautavahttps://www.hs.fi/haku/?query=risto+rautava suhtautui kuitenkin epäilevästi myös siihen, sopiiko suunnitellun kodintavaraliikkeen kaltainen kauppa ylipäänsä konepaja-alueelle.

”En usko, että VR:n kannattaa jatkaa tätä suunnittelua tästä eteenpäin”, Rautava sanoi.

Bauhausin talousjohtaja Ansu Saarelahttps://www.hs.fi/haku/?query=ansu+saarela ei halua kommentoida uutista hankkeen keskeneräisyyden vuoksi.

Bauhausin tuloa konepajalle vastustanut kaupunkiaktivistien Konepaja-liike esittää alueelle vaihtoehtoista suunnitteluratkaisua. Liikkeen edustajat haluaisivat, että alueesta muodostuisi Tallinnan Telliskiven alueen kaltainen suosittu luovan alan, kulttuurin ja matkailun keskittymä.

Konepajan alueella on toiminut puolentoista vuoden ajan Konepaja Brunoksi nimitetty tapahtuma- ja kirpputorikeskus.

Konepaja-liikkeen puhemiehenä toimiva Jaakko Blomberghttps://www.hs.fi/haku/?query=jaakko+blomberg kertoo, että kaupunkiaktiivit ovat jo kartoittaneet erilaisten toimijoiden kiinnostusta aluetta kohtaan. Tavoitteena on, että alueella olisi tulevaisuudessa muun muassa useista ravintoloista koostuva ”ravintolamaailma”, kirpputori, päiväkoti, kuntokeskus, päivittäistavarakauppa ja leipomo. Tilaa jäisi myös monitoimisalille, työtiloille ja toimistoille.

”Kiinnostusta on ollut”, Blomberg sanoo.

Konepaja-liikkeen alustavat suunnitelmat näyttävät tältä:

Blomberg muistuttaa, että Pasila–Kalasatama-akselille on lähivuosina valmistumassa kaksi suurta kauppakeskusta, Tripla ja Redi.

”Tämän alueen pitäisi olla vastapainoa niille. Guggenheim-keskusteluissa tuli vahvasti esille se, että paikallista kulttuuria halutaan tukea. Tämä on juuri sitä”, Blomberg sanoo.

Kaupunkiaktiivien suunnitelmassa on kuitenkin yksi suuri kysymysmerkki: raha. VR ei haluaa pitää tiloja, eikä Helsingin kaupunki ole ilmaissut kiinnostustaan niitä kohtaan. Tarvittaisiin siis taho, joka ostaisi kiinteistön ja vuokraisi sitten tiloja kulttuurikeskuksen toimintaan.

VR ei halua kertoa julkisuuteen kiinteistöjen ja tontin myyntihintaa, mutta Helsingin kiinteistövirastosta arvellaan, että se voisi liikkua jossain 5 ja 10 miljoonan euron välillä.

Perinteisten kiinteistösijoittajien korvissa kirpputori, monitoimitila ja galleria eivät kuitenkaan välttämättä kuulosta kovin tuottoisalta liiketoiminnalta.

”Emme tietenkään tiedä, minkä kokoinen se vuokra tulisi olemaan. Mutta uskomme, että tämä olisi mahdollista saada pyörimään ilman kaupungin rahoitusta”, Blomberg sanoo.

Konepajan rakennuksia on suojeltu. Siksi niiden laajamittainen muuttaminen on vaikeaa ja remontointi kallista. Tiloihin tarvitaan siis toimija, joka tarvitsee käyttöönsä suuren kokoonpanohallin ja jonka suunnitelmat sopivat kaupunkipoliitikkojen visioon Vallilan kehittämisestä.

Blomberg ehdottaa, että aluetta lähdettäisiin kehittämään useista toimijoista kootun yhteenliittymän ja esimerkiksi ideakilpailun avulla. Hän sanoo uskovansa, että tilojen remonttikuluja voitaisiin karsia, jos ne päätettäisiin muokata kulttuurikeskukseksi.

”Silloin myös vuokrat voisivat olla kohtuullisempia. Mutta kyllä me sen tietenkin ymmärrämme, ettei tämä ole helppo yhtälö”, Blomberg sanoo.