Niitä vilisee pusikossa kymmenittäin – Rotat valtasivat Aleksis Kiven patsaan Helsingin Rautatientorilla

Ensin kuuluu vinkaisu. Sitten silmät löytävät Aleksis Kiven patsasta ympäröivästä pusikosta toiset silmät. Rotta katsoo vastaan värähtämättä kolostaan puolen metrin päästä. Vieressä käy kuhina.

Kun huomaa yhden siimahännän, näkee pian kaksi, kymmenen ja lopulta kymmeniä. Pensaat elävät joka puolella.

Aivan Helsingin ytimessä Rautatientorilla suuri rottayhdyskunta voi paksusti. Torilla ovat myös kaupungin ainoat villit rotat, joita ihmiset ruokkivat tarkoituksella.

Paikka vilisee myös ihmisiä: väkeä kulkee ohi tasaisena virtana luistinradalle, Mikonkadun baareihin, bussipysäkille, asemalle. Juuri kukaan ei ehdi huomata rottia, vaikka ne ovat rehvakkaita, uhkarohkeitakin.

Ehkä yksi sadasta ohikulkijasta pysähtyy hetkeksi, kun näkee kuvaajan ja hoksaa sitten katsoa, mitä kuvataan. Mikä ihme tuo oli, liian nopea oravaksi.

Mikonkadun puolella on rottienkin juottola. Vähän väliä jokin niistä irtautuu pusikon suojista ja kipittää paremmin näkyville juomaan lätäköstä.

Kansallisteatterin puoleisissa pusikoissa rottia on pensaikon ylemmilläkin oksilla, eikä liike lakkaa hetkeksikään. Pensaan ja kansalliskirjailijan välissä näyttäisi olevan menossa tappelu: rottajengin isoimmat ottavat toisistaan mittaa melkein patsaan jalustassa kiinni.

Vilinästä ollaan kaupungin rakennusvirastossa hyvin tietoisia. Lähes kaikkiruokaisille otuksille riittää urbaanissa ympäristössä muutenkin purtavaa, mutta virkamiesten tietojen mukaan tämä on silti Helsingissä poikkeuksellinen paikka.

Ihmiset nimittäin ruokkivat rottia toistuvasti ja tarkoituksella. Motiivina on yleensä videon teko.

Rakennusvirasto on yrittänyt puuttua rottaongelmaan patsaalla. Yritykset ovat kuitenkin melko turhia niin pitkään kuin jotkut tuovat paikalle ruokaa, joka houkuttelee rottia.

Kaupungilla ei ole omia rotantorjuntajoukkoa, mutta se ostaa tuholaistorjunnan siihen erikoistuneelta yritykseltä. Myrkyttämistä on tälläkin paikalla kokeiltu.

”Kun ollaan yleisellä alueella, sinne ei voi jättää pysyviä ansoja tai myrkkyjä”, selittää puutarhavastaava Pekka Engblomhttps://www.hs.fi/haku/?query=pekka+engblom.

Patsaan alla rotilla on runsaasti käytäviä, sillä suuaukkoja näkyy pensaiden seassa tiheässä. Rakennusvirastosta arvioidaankin, että ennemmin tai myöhemmin patsaan alustaa joudutaan kunnostamaan rottien tekemien tuhojen vuoksi.

Engblom ei ole kuullut, että missään muualla kaupungissa tapahtuisi vastaavaa. Rottia kaupungissa kyllä riittää, mutta niiden houkutteleminen paikalle on poikkeuksellista.

”Sitä kyllä tapahtuu, että ihmiset ruokkivat esimerkiksi lintuja huolimattomasti ja rotta pääsee samalla syömään. Mutta en tiedä mistään muualta, että rottia joku ruokkisi ihan tarkoituksella”, Engblom sanoo.

”En tiedä, miten saisimme ihmisten lopettamaan ruokkimisen. Kieltokyltit eivät ainakaan auta.”

Rottia on aina asunut Helsingissä runsaasti. Niiden lisääntymisen kannalta esimerkiksi lintulauta ei ole ongelma, mutta maahan ripoteltu tai pudonnut ruoka sen sijaan on.

Myös esimerkiksi kinkun rasvan tai muun elintarvikejätteen hävittäminen vessanpöntön kautta on hyvä tapa tarjoilla niille lisää herkkuja. Roskat siis roskikseen, HSY muistuttaa taas joulun alla.

Tarkkaa arviota rottien määrästä ei ole. Viranomaiset laskevat, että todennäköisesti puhutaan ainakin sadastatuhannesta. Engblom nostaa esiin vanhan nyrkkisäännön: isossa kaupungissa rottia asuu vähintään yhtä paljon kuin ihmisiä.

Rottien esiintymistä ei voi liioin rajata vain yhteen kaupunginosaan.

Rottia ei aina yritetä torjua siksi, että niitä olisi aiempaa enemmän, vaan siksi, että ne ovat syystä tai toisesta paremmin näkyvillä. Esimerkiksi Jakomäessä rottia on tänä vuonna nähty paljon, koska vanhojen kerrostalojen purkaminen on pakottanut ne esiin perinteisistä piilopaikoistaan.

Rottien hävittäminen on hankalaa, koska ne ovat epäluuloisia ja fiksuja. Ne myös lisääntyvät nopeasti: naaras voi saada vuodessa 30–40 poikasta.