Kaupunki

Ovatko vintit täynnä tamagotcheja ja zhuzhupetsejä? Tarpeettomiksi todettujen joululahjojen kierrätys käy helposti

On lukuisia tavarataivaita, joihin voi kierrättää tarpeettomaksi havaitut joululahjat.

”Lapsenlapselle annan. Näistähän ne joululahjat pitäisi ostaa”, Toini Backman sanoo. Hän on jouluostoksilla Mäkelänkadun Emmauksessa Helsingissä. ”Näillä” hän tarkoittaa kirpputoreja, tavarataivaita, joissa hinnat ovat alhaalla ja henki ylhäällä.

Emmaus-liike on Pariisissa Ranskassa vuonna 1949 syntynyt, poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton hyväntekeväisyysjärjestö. Sen Helsingin-osasto täytti tänä vuonna 50 vuotta. Emmaus aloitti kirpputoritoiminnan saman tien syntyessään vuonna 1966.

Jos on Emmaus ajankohtainen joulun alla, on se sitä myös joulun jälkeen. Monet saavat lahjaksi tavaroita, joita eivät tarvitse, tai jotakin, joka on vääränlaista. Toini Backman ei kuulemma saa vääränlaisia lahjoja, koska hän ostaa ne itse itselleen. Mutta jos saisi, hän tietäisi, minne hän lahjat luovuttaisi.

”Tänne. Turha niitä on kaapin perukoille työntää.”
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Nyt kun kaupoista on saatavana yhä enemmän humpuukia, rihkamaa, rojua, roinaa, tilpehööriä, krääsää – jo turhan tavaran kutsumanimien runsauskin osoittaa, että sitä on liikkeellä paljon – ja kun kokonaiset kauppaketjut perustavat bisneksensä pelkästään roinalle, paljon jää joulusta tavaraa jälkeen.

Vintit ovat jo täyttyneet lasten tamagotcheista, zhuzhupetseistä, bratzeista, puhuvista ja pissaavista nukeista, kävelevistä lelukoirista ja kahdensadan metrin kantomatkan radiopuhelimista. Pienet kätöset näpertävät Kaukoidässä kertakäyttökamaa upotettavaksi merenpohjan koralliin tai kellumaan jätepyörteiksi Pohjoiselle Tyynellemerelle ja Atlantille.

Ollakseen ”joutavaa” tavaran ei tarvitse olla huono tai väärä, se on vain löytänyt tiensä väärään osoitteeseen. Onneksi on kierrätys. Se ei koske uusiokäyttöarvotonta kertakäyttötavaraa. Kannattaa ostaa kestävää, se kestää kierrätyksenkin.

Kierrätyksellä on monia eri muotoja. Osa on köyhäinapua, osa hyväntekeväisyyttä, osa varainkeruuta, osa puhdasta bisnestä tai kestävän kehityksen nimeen vannovaa ideologista kierrätystä. On käytetyn tavaran myymälää, antikvariaattia, osto- ja myyntiliikettä, antiikkikauppaa. Onpa käytetyn tavaran talteen otosta tullut lakisääteisten kierrätyskeskusten kautta jopa osa virallista yhteiskuntaa.

Perinteisiä kirpputoreja on kylissä ja kaupungeissa, pihoilla ja autotalleissa. Pääkaupunkiseudulla lasketaan olevan pitkälti toistasataa kirpparia. Perinteiset pöytäkirpputorit ovat lisäksi saaneet seurakseen internetin huutokaupat ja kaupunginosien kierrätyssivut. Viimeisimpänä ilmiönä Siivouspäivä karnevalisoi kierrätyksen kaupunkitapahtumaksi.


Mutta mistä kaikki alkoi? Suomessa ei kotitalouksilla ole turhaa tavaraa ollut yhtä pitkään historiassa kuin esimerkiksi Euroopan rikkaammissa maissa. Kirpputorit syntyivät Ranskassa, missä Pariisin kirpparit ovat maailmankuuluja turistirysiä. Mitä rikkaampi kansa, sitä uudempaa ja parempaa tavaraa kirpputoreille riittää. Sen huomaa vaikkapa heti länsinaapurissa Ruotsissa, jonka loppikset kierrättävät laatua eri vuosikymmeniltä.

Helsingin Emmaus juhlii siis tänä vuonna pyöreitä vuosia. Sen kunniaksi avustusliike julkaisi kirjan Työtä, tukea, toivoa – Emmaus Helsinki 50 vuotta.

”1960-luku oli kierrätystä ajatellen melko aikaisin. Vasta 1970-luvulla vasta herättiin, kun muun muassa Avotakka-lehdessä aloitettiin antiikkipalsta. Mutta vasta 1990-luvun lama teki kirppareista populäärin ilmiön”, tutkimuspäällikkö Minna Sarantola-Weiss Helsingin kaupunginmuseosta sanoo.

1966 syntynyt Helsingin Emmaus oli siis edelläkävijä.

Sarantola-Weiss muistuttaa kuitenkin, että käytettyä tavaraa on ollut Suomessakin kaupan aina. Jo 1800-luvulla Kalliossa ja Narinkkatorilla Kampissa sillä käytiin kauppaa. ”Se oli ainoa mahdollisuus hankkia tavaraa. Motiivina oli köyhyys, ei ole ollut varaa ostaa uutta”, Sarantola-Weiss sanoo.

Sittemmin kulutuskäyttäytymiseen vaikuttivat muut asiat kuin varattomuus, sellaiset kuin muoti ja luonnonsuojelu.

”Kuluttajat profiloivat itsensä uudelleen. Mukaan tuli jonkinlainen vaihtoehtoinen elämäntapajuttu. Jos munkkiniemeläinen, keski-ikäinen henkilö ostaa ja myy Facebookissa tavaraa, tarve ei lähde siitä, että hän olisi varaton”, Sarantola-Weiss sanoo.

”Tai joku 1970-luvun hippi, joka vastusti ajan hengen mukaisesti kulutusta, ei siinä mitään sen syvällisempää ollut.”

Nyt ovat ajat muuttuneet. Globaali tiedonvälitys on tuonut suomalaistenkin silmien kauhisteltaviksi maailmanlaajuisen jäteongelman.

”Ihmiset ovat heränneet huonoon omatuntoon. Valtameret voivat huonosti meitä ympäröivästä esinemassasta”, Sarantola-Weiss kuvaa.

Joulun rihkama, krääsä, hädissään äkkiä ostettu tarpeeton kama ei useimmiten kestä toista joulua. Mutta parhaimmillaan kierrätys on nykyaikainen, nurinperin käännetty variaatio periaatteesta ”köyhän ei kannata ostaa halpaa”.

Köyhän nimittäin juuri kannattaa ostaa halpaa – käytettynä. Kierrätetty tavara, ostaapa sen kirpputorin pöydältä tai internetistä, on testattu ja kestäväksi todistettu. Ei se muuten vuositolkulla kiertäisi. Kuten Sarantola-Weiss toteaa: ”Esinemassasta siiloutuu jäljelle sellainen, joka on arvokasta.”

Kirppareiden tulevaisuus vaikuttaa turvatulta. Tavaraa maailmassa riittää, ja asiakkaita. Marjaksi esittäytyvä rouva etsii Mäkelänkadun Emmauksesta leluja lapsenlapsenlapselleen.

”Kiertelen näitä kirpputoreja. Minulla on jo neljännessä polvessa jälkeläisiä. Tyttärenpojantytär on 8-vuotias. Hänkin ymmärtää jo kirpparien päälle”, Marja kertoo.

Kommentti: Mitähän minä tälläkin muka teen?

Otsikon sitaatti kuuluu isäni suuhun. ”Jaaha, mitähän minä tälläkin muka teen?” Noin hän aina tokaisi avattuaan joululahjapaketin ja tuijottaessaan saamaansa kapistusta. En muista, mitä hän kulloinkin sai, mutta turhaa se aina tuntui olevan.

Ehkä hohtimet (jälleen yhdet), ehkä auton talvipeite (kenties kolmas), ehkä taskulamppu (joita hänellä oli auton ovitaskut täynnä), ehkä suklaata (jota hän ei syönyt), kenties viinaa (jota hän ei juonut) tai jotain muuta ”joutavaa”. Sitä sanaa isä aina käytti mielestään turhasta tavarasta.

Jouluaaton jälkeen isän lahjatavaroita ei näkynyt. Minne lie joutivat arkistoitaviksi kaapin perukoille. Ei isä ilkeyttään sitä sanonut. Hän vain totesi faktan: hän ei olisi tarvinnut saamiaan tavaroita. Veikkaan, ettei hän siinä suhteessa ollut tai ole ainoa.

Isä (s. 1924), kuten valtaosa hänen aikalaisistaan, eli suuren osan elämästään Suomessa, jossa ylimääräistä tavaraa ei juuri ollut. Hänen omat hankintansa perustuivat tarpeellisuuteen. Jos hänelle olisi loruiltu jotakin sellaista, että tavaralla on tunnesisältö tai vielä paksumpaa . . . että sillä on tarina, isä olisi pyöritellyt päätään: ”Humpuukia, ei käyttöä.”

Isälle tavaralla oli vain ja ainoastaan käyttötarkoitus. Mutta vaikka hän sysäsi lahjansa sivuun, pois hän ei niitä heittänyt. Yhä hänen jäljiltään kaappien perukoilta löytyy kätköjä, vaikka kuolemasta on yli 10 vuotta: muun muassa joululahjoja, joita hän ei itse katsonut tarvitsevansa. Mutta saattoihan niille joskus olla käyttöä: ehkä lapset, tai lapsenlapset joskus tarvitsevat...
HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Kirpputorit
  • joululahjat

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Yksitoista kertaa vankilaan joutunut Tommi koki ennen olevansa ”aikuisten lastentarhassa” – Vankien olot muuttuvat yhä vapaammiksi

    2. 2

      Juha Kärkkäinen palasi Yhdysvalloista muuttuneena miehenä – näin halpahallipatruuna radikalisoitui, ryhtyi yhteistyöhön uusnatsien kanssa ja rakensi ympärilleen vaikenemisen muurin

      Tilaajille
    3. 3

      Michael Monroe käyttäytyi 30-vuotisjuhlakeikallaan taas sopimattomasti, ja hyvä niin – Illan erikoisvieraat olivat todellinen antikliimaksi

    4. 4

      Ensimmäinen merkki kansan­murhasta on se, että ihmisiä aletaan kutsua eläimiksi – nyt niin tapahtuu Myanmarissa

    5. 5

      Laulaja Tomi Metsäketo sai potkut Tähdet, tähdet -ohjelmasta häirintäkohun takia – Pyytää anteeksi ”typerää käytöstä” ja vetoaa omaan vauhtisokeuteensa

    6. 6

      Pelkäätkö jakavasi liikaa tietoa yksityiselämästäsi? Se tuskin on mitään verrattuna siihen, mitä teki 1700-luvun kuninkaamme

    7. 7

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    8. 8

      ”Enää ei ole yhdentekevää, minkä näköisissä vaatteissa lapsi kulkee päiväkodissa”, sanoo menestyvän lastenvaatebrändin luonut Marjut Rahkola

    9. 9

      Johtuuko masennuksen lisääntyminen siitä, että onnen korostaminen on mennyt överiksi?

    10. 10

      Ministeri Anne Berner: Sähköautojen hankintatuki laajenee leasing-autoihin – sähköpyörät jäävät vielä ilman tukea

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Michael Monroe käyttäytyi 30-vuotisjuhlakeikallaan taas sopimattomasti, ja hyvä niin – Illan erikoisvieraat olivat todellinen antikliimaksi

    2. 2

      Haaveeni olisi tehdä työtä, hankkia asunto ja perustaa perhe, mutta tähän Suomi ei anna mahdollisuutta

    3. 3

      ”Enää ei ole yhdentekevää, minkä näköisissä vaatteissa lapsi kulkee päiväkodissa”, sanoo menestyvän lastenvaatebrändin luonut Marjut Rahkola

    4. 4

      Laulaja Tomi Metsäketo sai potkut Tähdet, tähdet -ohjelmasta häirintäkohun takia – Pyytää anteeksi ”typerää käytöstä” ja vetoaa omaan vauhtisokeuteensa

    5. 5

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    6. 6

      Jenna Lehtonen tekee ulkomaanmatkan lähes joka kuukausi, Pirkko Schildt on käynyt 113 maassa – Miksi osa meistä tahtoo olla jatkuvasti liikkeessä?

      Tilaajille
    7. 7

      Kittilän käsissä on satojen miljoonien eurojen bisnes, joka syöksi lappilaiskunnan kriisiin – ”Miten poromiehen ammatissa toimiva valtuutettu voisi tuntea lakipykäliä?”

      Tilaajille
    8. 8

      Poliisi otti neljä ihmistä kiinni mielen­osoituksissa Tampereella – uusnatseja ja poliisia kohti heitettiin paukkupommeja

    9. 9

      Olimme lukiossa keskiverto-opiskelijoita – meistä tuli tutkija­tohtoreita valinta­kokeen ansiosta

    10. 10

      Useita ihmisiä haavoittui veitsihyökkäyksessä Münchenissä, epäilty otettu kiinni – Poliisin mukaan kyse ei ole terrorismista

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Äiti soittaa”, vilkutti puhelin kuolleen pojan vieressä – oppilas Niina Sassi, poliisi Timo Leppälä ja muut Jokelan koulusurman kokeneet kertovat nyt, millaiset jäljet tragedia jätti

      Tilaajille
    2. 2

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    3. 3

      Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

    4. 4

      ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

    5. 5

      ”Ota poikasi kainaloon” – Jos haluat kasvattaa pojan, joka ei ahdistele, yksi keino on lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan ylitse muiden

    6. 6

      Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

    7. 7

      Kuura Maula ei kutsu lastaan pojaksi, Maisa Leppänen antoi poikansa pukeutua mekkoon – Näin toimii vanhempi, joka haluaa kasvattaa lapsensa feministisesti

      Tilaajille
    8. 8

      Olimme lukiossa keskiverto-opiskelijoita – meistä tuli tutkija­tohtoreita valinta­kokeen ansiosta

    9. 9

      Hyytävä sää vyöryy nyt etelään asti: luvassa jopa päiväpakkasia ja räntää – ”Talvirenkaat alle”, suosittelee Liikenneturva

    10. 10

      Seuraan lyöttäytynyt kaksikko repi suomalaiselta hopeakorun Firenzessä – mies hermostui ja taltutti ryöstäjät pystypainin jälkeen: ”Poliisi sanoi, että aika harvoin käy näin”

    11. Näytä lisää