Kaupunki

Reetta Lehto joutui luopumaan sijaislapsesta kymmenen vuoden jälkeen – Helsingissä yli 40 lasta siirrettiin viime vuonna äkisti pois sijaisperheestään

Osa huostaan otettuja lapsia hoitavista perheistä uupuu kokonaan. Joskus sijoitus joudutaan muista syistä purkamaan suunniteltua aiemmin.

”Nuorempana ajattelin, että rakkauteni riittää pelastamaan nämä lapset ja parantamaan haavat. Ei riitä. Haavat ovat liian syviä.”

Näin sanoo entinen sijaisvanhempi Reetta Lehto, joka on kasvattanut monta jonkun muun synnyttämää lasta aikuiseksi. Hän on myös joutunut luopumaan lapsesta – ja samalla kodistaan ja työstään.

Viime vuonna Helsingissä katkesi äkisti yli 40 lapsen sijoitus. Tarkkoja tilastoja kootaan vielä, mutta määrä on kasvamassa hieman verrattuna edellisvuoteen. Suuresta muutoksesta ei ole kyse: vuonna 2015 sijoituksista noin neljä prosenttia purettiin vauhdilla, viime vuonna yli viisi prosenttia.

Kaupungin lastensuojelussa ongelma tunnistetaan ja syitä käydään tarkasti läpi joka vuosi. Osa huostaan otetuista lapsista joudutaan kiskaisemaan pois myös sijaisperheestä.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

”Tässä näkyy se, että osa lapsista on erittäin vaativahoitoisia”, sanoo lastensuojelun johtaja Saila Nummikoski.

Perhehoito on tällä vuosikymmenellä määritelty ensisijaiseksi tavaksi toimia, kun lapsi joudutaan viemään pois biologisten vanhempiensa luota. Näin sijoitetulle lapselle halutaan tarjota pysyviä ihmissuhteita ja turvallisuutta.

”Meidän pitäisi pystyä paremmin tukemaan perheitä”, myöntää Helsingin perhehoitopäällikkö Alli Uusijärvi. Meidän, siis kaikkien kuntien.

Reetta Lehto on samaa mieltä. Heiltä lapsi siirrettiin, koska sekä perhe itse että viranomaiset pitivät tätä lapsen etuna. Silti hänen tekee mieli sanoa ”jos”: tämä olisi voitu estää, jos hän itse olisi saanut ajoissa tarpeeksi työnohjausta, välillä lepoa, vahvempaa tukea lapsille.

Lehto on ollut perhehoitaja yli kaksikymmentä vuotta. Perhe on toiminut myös kriisiperheenä.

Väsymys ei ole hänelle uutta. Arki uuvuttaa, koska lapsilla on aina takanaan kovia kokemuksia, vähintään se yksi hylkääminen.

Perheen lastensuojelun sosiaalityöntekijää Lehto kehuu rautaiseksi ammattilaiseksi. Silti hän ajattelee, että monesti perheen jaksamisesta olisi voinut huolehtia paremmin.

Lehto olisi kaivannut tilaisuutta käydä rankkoja kokemuksia useammin läpi ammattilaisen kanssa. Ja joskus lomaa. Sitä järjestyi harvoin, koska tilalle piti löytää joku, jolla oli valmiudet selvitä usean erityistä tukea tarvitsevan lapsen hoidosta.

Vuosituhannen vaihteessa Lehto päätti silti ryhtyä ammattimaiseksi perhehoitajaksi. Tällaisen erottaa muista perhehoitajista se, että on Helsingin tarjoama työsuhdeasunto, lapsia pitää olla hoidossa vähintään neljä ja aikuisella on oltava sopiva koulutus – Lehdon tapauksessa lastentarhanopettajan.

Kolmen sijoitetun lapsen kanssa arki pyöri jotenkin. Neljännelle paikalle tuli sisaruspari, josta kukaan ei tiennyt etukäteen oikein mitään. Pian kävi ilmi, että lapset olivat vakavasti vaurioituneita ja tarvitsivat vahvempaa apua kuin perhe kykeni tarjoamaan.

Heidät oli pakko siirtää pois. Samalla perheen piti muuttaa, sillä lapsia oli nyt vähemmän kuin neljä eikä Lehto kyennyt huolehtimaan enää kenestäkään uudesta. Masennus syveni ja vei hänet lopulta pitkälle sairauslomalle. Puolisosta tuli virallisesti perhehoitaja.


Osa lapsista aikuistui, mutta nuorin oli vielä koululainen. Viime kesänä perhe ja kaupunki päättivät yhdessä, että hänen olisi paras olla muualla. Se ei ollut helppo päätös, kun lapsi oli kasvanut perheenjäsenenä kymmenen vuotta. Molemmat vanhemmat huolehtivat, miten tämä vaikuttaa lapseen itseensä.

”Suurin osa perhehoitajista on kilttejä ihmisiä: tähän lähdetään kirkkain silmin auttamaan lapsia. On iso asia myöntää, että voimani eivät enää riitä”, Lehto sanoo.

Kaikkien perhehoitajien tapauksessa lasten siirtoa eivät selitä samat syyt kuin Lehdolla. Joskus sijaisperhe pyytää siirron purkamista, koska yhden lapsen oireilu on vaaraksi perheen muille lapsille. Joskus lapsi joudutaan viemään pois, koska sijaisperhe kohtelee häntä kaltoin.

Toisinaan siirtoa ehdotetaan, vaikka lapsen saama hoito on viranomaistenkin mielestä erinomaista. Esimerkiksi eräs helsinkiläinen sijaisäiti kertoo, että heidän tapauksessaan kaupunki pitää riskinä, ettei sijaisvanhempien ja lasten biologisten vanhempien välinen yhteydenpito toimi. Sijaisäidin nimeä ei kerrota hänen toiveestaan, koska hänen hoidossaan on muitakin lapsia ja tilanne on tämän yhdenkin kohdalla kesken.

Sijaisäidin mukaan taustalla on biologisten vanhempien mielenterveysongelmia. Käytännön asioiden, kuten viikoittaisten tapaamisen, järjestäminen on raskasta. Sijaisäiti kertoo saavansa kuunnella jatkuvasti uhkailua ja solvauksia. Hän ei silti halua luopua lapsesta.

”Haluaisin hänelle mahdollisimman normaalin lapsuuden. Se ei ole mahdollista – nämä lapset on kaikki rikottu. Mutta se ei ainakaan häntä auta, että hänelle syntyy taas uusi hylkäämiskokemus”, hän kertoo.

”Meidät on jätetty tässä asiassa yksin.”

Tämä on monen kokemus. Tarkemmat toiveet sen sijaan eroavat: Työnohjausta, psykologin apua, mentorointia, lisäkoulutusta. Psykoterapiaa tai apua oppimisvaikeuksiin lapsille. Lomaa joskus. Sosiaalityöntekijä, jolla on aikaa kuunnella.

Lastensuojelussa tuen tarpeesta tiedetään. Siksi juuri edellisvuoden tilastot analysoidaan aina tarkasti, jotta tukea pystyttäisiin suuntaamaan oikein.

Muutama vuosi sitten kävi ilmi, että sijoituksia purkautui ennakoimatta etenkin niiden alkuvaiheessa. Tähän pystyttiin puuttumaan. Viime vuoden tilastoista analyysia ei ole vielä tehty, mutta joukossa näyttäisi olevan ainakin useita samaan paikkaan sijoitettuja sisaruksia.

Uusijärvi sanoo ymmärtävänsä, miksi osa perheistä kokee saamansa tuen hyväksi ja osa ei.

”Tämä on ihmissuhdetyötä. Tasalaatuisuus on yksi tärkeä kehitettävä asia.”

 

Ihan tavallinen supervanhempi

Äkisti puretut sijoitukset ovat valtakunnallinen ongelma, ar­vioi Emilia Säles, Perhehoitoliiton hallituksen jäsen ja Uudenmaan sijaisperheiden tiedottaja.

Taustalla on ristiriita. Perhehoidolla tavoitellaan sitä, että lapsi eläisi mahdollisimman tavallista arkea. Samaan aikaan sijaisvanhemmat joutuvat entistä useammin rooliin, jossa heidän pitää käyttäytyä kuin huippuunsa koulutettu asiantuntija. Lapsi tarvitsee kasvaakseen erityistä terapeuttista otetta.

Suuri osa perheistä tekee silti vaikeissa oloissa tärkeää työtä.

”Mutta pitäisi lähteä siitä, ­että kaikki sijaisperheet tarvitsevat vahvaa tukea. Ei vain osa.”

Joskus sijoitus puretaan äkisti hyvästä syystä, ääriesimerkkinä lasta pahoinpitelevä perhehoitaja. Säles arvioi, että useammin kyse on tilanteesta, jossa lapsen saamaan hoitoon ollaan tyytyväisiä mutta pieleen menee vuorovaikutus.

Joskus sijaisvanhempi itse ­uupuu ja pyytää lapsen siirtoa. Joskus taas viranomaiset päättävät, että lapsi pitää siirtää, koska sijaisperheen ja biologisten vanhempien tai sijaisperheen ja viranomaisten välit ovat tulehtuneet. Säles ajattelee, että tällöin muutoksia ei saisi tehdä äkisti vaan rauhassa. Se olisi lapsen etu.

”Tähän liittyy kaikilla vahvoja tunteita.”

Säles on toiveikas. Esimerkiksi meneillään olevassa valtakunnallisessa lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmassa on paljon hyvää. Siinä mietitään malleja, joissa nimenomaan annetaan ihmisille parempia työkaluja vuorovaikutukseen.

Säleksen mukaan Suomi tekee oikein siinä, että ensin mietitään aina lapsen mahdollisuutta palata alkuperäiseen perheeseensä. Entä jos kaikille on selvää, ettei tämä ei tule koskaan onnistumaan?

Huostaanotto on Suomessa enimmillään voimassa toistaiseksi. Huoltajuus säilyy biologisilla vanhemmilla.

Säles ajattelee, että muitakin vaihtoehtoja olisi: oheishuoltajuus sijaisvanhemmalle tai adoptio, jossa yhteyksiä myös syntymäperheeseen vaalittaisiin.

”Lapselle pitäisi antaa se varmuus, että hän tietää olevansa turvassa.”
HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

Fakta

Sijaishuoltoa on monenlaista


 Kun lapsi sijoitetaan pois syntymäperheestään, hän voi päätyä lastensuojelulaitokseen, ammatilliseen perhekotiin, perhehoitoon tai jonkun läheisensä luo, kuten isovanhemmilleen.

 Tämäkään ei tavoita järjestelmän monimutkaisuutta: ammattimainen perhehoitajakin voi työskennellä isossa organisaatiossa, kuten SOS-lapsikylässä, tai oman perheensä kokoisessa yksikössä.

 Helsingissä 716 lasta oli joulukuussa sijoitettuna sellaiseen perhehoitoon, joka perustuu kunnan ja perhehoitajan väliseen toimeksiantosopimukseen. Ammatillisissa perhekodeissa oli noin sata lasta.

 Perhehoitoon haetaan jatkuvasti uusia tavallisia perheitä.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Lastensuojelu
  • huostaanotto
  • Helsinki
  • Lapset
  • Maija Aalto

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Husin toimitusjohtaja HS:n mielipidepalstalla: ”En ole koskaan nähnyt Suomen terveyspolitiikkaa niin sekaisin kuin nyt”

    2. 2

      Suora lähetys länsimetron avajaispäivästä jatkuu yhä: Hetki hetkeltä -seuranta kokoaa historiallisen lauantain tapahtumat – ”Vastaavaa tunnelmaa ei ole ennen nähty suomalaisessa joukkoliikenteessä”

    3. 3

      Riskit kasvavat asuntomarkkinoilla, ja nyt alkaa olla aika huolestua

      Tilaajille
    4. 4

      Päänsiirto ruumiilta toiselle onnistui – Kiistellyn italialaiskirurgin tähtäimessä seuraavaksi elävät potilaat

    5. 5

      Juhana Vartiainen: Suomen työttömistä vain 40 000 pystyy oikeasti työllistymään – ”Se on ihan eri koko­luokka kuin nämä sadat­tuhannet, joista on tapana puhua”

    6. 6

      Metrojuhlia ei järjestänyt kukaan, joten ihmiset tekivät ne itse – HS oli ensimmäisen Espoon-metron kyydissä, ja tältä vaunussa näytti

    7. 7

      Jari Mönkkösen elämän pahin painajainen toteutui: Entinen huippu-urheilija halvaantui ja pystyy liikuttamaan vain päätään – ”Jaksan perheeni ja unelmien ansiosta”

    8. 8

      Nyt.fi kommentti: Ylen A-teema osoitti jälleen, kuinka surkea konsepti sillä on – Ohjelmassa piti keskustella seksuaalisesta häirinnästä, mutta siellä keskusteltiin siitä, miten voi flirttailla

    9. 9

      Kun junalipun ostaminen kännykällä ei onnistunut, konduktöörit poistivat matkustajan pimeään yöhön

    10. 10

      Mies vei Saphira-koiransa hoitoon Lohjalle – kun hän meni myöhemmin katsomaan koiraa, löytyi vain tyhjä talo, josta oli lämpöpatteritkin viety

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mies vei Saphira-koiransa hoitoon Lohjalle – kun hän meni myöhemmin katsomaan koiraa, löytyi vain tyhjä talo, josta oli lämpöpatteritkin viety

    2. 2

      Nyt.fi kommentti: Ylen A-teema osoitti jälleen, kuinka surkea konsepti sillä on – Ohjelmassa piti keskustella seksuaalisesta häirinnästä, mutta siellä keskusteltiin siitä, miten voi flirttailla

    3. 3

      Suora lähetys länsimetron avajaispäivästä jatkuu yhä: Hetki hetkeltä -seuranta kokoaa historiallisen lauantain tapahtumat – ”Vastaavaa tunnelmaa ei ole ennen nähty suomalaisessa joukkoliikenteessä”

    4. 4

      Kukaan ei pelasta sinua täältä, sanoi ”lääkäri”, riisui toimittajan ja aloitti tutkimuksen – Kokeilimme, miltä tuntuu osallistua seksuaalisia fantasioita toteuttavaan esitykseen

    5. 5

      Sexpon puheenjohtaja ja seksityöntekijä kertoo, millaisia ovat ihmisten noloimmat seksikysymykset: ”Nykyään asiakkaat kyllä pyytävät huomattavan reippaasti”

    6. 6

      Kone-nimensä vuoksi vankilaan joutunut suomalaismies vapautui syytteistä – aikoo haastaa Bulgarian EU-oikeuteen

    7. 7

      ”Mökki tärisi niin kovasti, että sen täytyi tulla tähän lähelle” – kolme videota Lappia hämmästyttäneestä meteorista

    8. 8

      Juhana Vartiainen: Suomen työttömistä vain 40 000 pystyy oikeasti työllistymään – ”Se on ihan eri koko­luokka kuin nämä sadat­tuhannet, joista on tapana puhua”

    9. 9

      Husin toimitusjohtaja HS:n mielipidepalstalla: ”En ole koskaan nähnyt Suomen terveyspolitiikkaa niin sekaisin kuin nyt”

    10. 10

      Tuhat vuotta sitten valtava viikinkiarmeija vyöryi Suomeen ja sai selkäänsä hämäläisiltä – Näin kertoo taru, mutta mitä oikeasti tapahtui?

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Hätähuuto ihmiskunnan tulevaisuuden puolesta, 15 000 tieteentekijää varoittaa joukkotuhosta – ”Pitkään jatkunut nopea väestönkasvu on syy moniin ekologisiin ja jopa yhteiskunnallisiin uhkiin”

    2. 2

      ”Kukaan älykäs ja kaunis nainen ei halua seurustella työttömän, kouluttamattoman miehen kanssa” – 28-vuotias Valtteri ja 26-vuotias Kharouf kertovat tarinansa syrjäytymisestä

      Tilaajille
    3. 3

      Kolmevuotiaan lapsensa puukotuksesta epäillyn isän kuulustelut alkavat tiistaina, miehellä aiempaa rikostaustaa – Poliisi henkirikoksesta: ”Tapahtumia, joita ihmismieli ei meinaa käsittää”

    4. 4

      Joukossamme elää ihmisiä, joilla on pedon luonne – näin psykopaatti lipuu toisen ihmisen lähelle ja tekee tuhojaan

      Tilaajille
    5. 5

      Varaslähtö länsi­metroon: astu kyytiin ja kiidä tunnelissa 36 kilometriä idästä länteen – verkko­retki kuvaa reitin kuljettajan silmin ja esittelee jokaisen aseman 360-kuvalla

    6. 6

      Tuhat vuotta sitten valtava viikinkiarmeija vyöryi Suomeen ja sai selkäänsä hämäläisiltä – Näin kertoo taru, mutta mitä oikeasti tapahtui?

      Tilaajille
    7. 7

      Turvapaikkapäätöstä odottava Sharif Qaderi potkaistiin ulos ryhmäkodista kun hän täytti 18 vuotta – Sitten itähelsinkiläinen lapsiperhe otti hänet luokseen asumaan

    8. 8

      Eräänä kesäiltana Seppo kaatui ja kuoli – se oli vakava paikka, sillä tämä raivokas nero yksin tiesi kaiken siitä, miten Suomen ydin­jäte haudataan turvallisesti

      Tilaajille
    9. 9

      Mies vei Saphira-koiransa hoitoon Lohjalle – kun hän meni myöhemmin katsomaan koiraa, löytyi vain tyhjä talo, josta oli lämpöpatteritkin viety

    10. 10

      Miksi vaikutusvaltaiset miehet panevat naiset katsomaan masturbointiaan? Asiantuntija vastaa

    11. Näytä lisää
    Uusimmat
    1. Juuri nyt
    2. Morrissey vähättelee viihdealan seksuaalisesta ahdistelusta noussutta kohua: ”Ihmiset ovat tienneet mitä tapahtuu ja pelanneet mukana”
    3. Vahvasti hiihtänyt Laura Mononen tuuletti voittoa Suomen cupissa – Krista Pärmäkoski sivussa
    4. Argentiinalainen sukellusvene katosi keskiviikkona mukanaan 44 miehistön jäsentä – ”Tässä vaiheessa emme puhu vielä hätätilanteesta vaan kommunikaatiokatkoksesta”
    5. Libanonin pääministeri saapui Saudi-Arabiasta Ranskaan ja tapaa lauantaina presidentti Macronin
    6. Vähävaraisille Linnan juhlien vieraille pitäisi myöntää rahallista avustusta kuluja varten
    7. Farssikuningas Santeri Kinnunen tietää, miten suomalaiset saadaan tikahtumaan naurusta – ”Santerilla on hyvä ajoitus ja komiikantaju ja läpinäkyvä pää”
    8. Tässä se kaikkein tärkein asia lapsen luovuudesta, jonka haluaisin kaikille nykyvanhemmille opettaa
    9. Suora lähetys länsimetron avajaispäivästä jatkuu yhä: Hetki hetkeltä -seuranta kokoaa historiallisen lauantain tapahtumat – ”Vastaavaa tunnelmaa ei ole ennen nähty suomalaisessa joukkoliikenteessä”
    10. Päänsiirto ruumiilta toiselle onnistui – Kiistellyn italialaiskirurgin tähtäimessä seuraavaksi elävät potilaat
    11. Metrojuhlia ei järjestänyt kukaan, joten ihmiset tekivät ne itse – HS oli ensimmäisen Espoon-metron kyydissä, ja tältä vaunussa näytti
    12. Näytä lisää