Kaupunki

Vuonna 1827 Turku paloi niin, että Engelkin pelästyi – Suomi eli vuosisatoja tulipalotraumassa, mutta nyt puusta tehdään enemmän kerrostaloja kuin koskaan

Seuraavan kahden vuoden aikana Suomessa rakennetaan yhtä paljon puukerrostaloasuntoja kuin viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana yhteensä. Helsingissä niitä tulee muun muassa Jätkäsaareen, Kuninkaantammeen ja Honkasuolle.

Joskus vuosikymmeniä sitten eräässä Varkauden lähellä sijaitsevassa metsässä maasta alkoi pilkistää kuusen taimi. Nyt norjalainen rakennusmies Lars Kvalvik ohjaa siitä sorvattua viilupuuelementtiä paikalleen Helsingin Jätkäsaareen rakenteilla olevan puukerrostalon runkoon.

Helsingin kaupungin rakennuttamasta kerrostalosta tulee osa puukorttelia, jota kutsutaan mahtipontisesti Wood Cityksi. Kortteli on yksi esimerkki siitä, millaisessa myötätuulessa teollinen puurakentaminen on Helsingissä ja koko Suomessa.

”Suomi on ollut puurakentamisessa Länsi-Eurooppaa jäljessä”, Jätkäsaaren työmaan puuelementtien toimituksesta vastaavan Stora Enson Sami Typpö sanoo.

Nyt vauhti on kuitenkin kova. Teollista puurakentamista Tampereen teknillisessä yliopistossa (TTY) tutkiva professori Markku Karjalainen kertoo, että seuraavan kahden vuoden aikana Suomessa rakennetaan yhtä paljon puukerrostaloasuntoja kuin viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana yhteensä.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

”Tällä hetkellä valmiita puukerrostaloja on 52 ja asuntoja 1 235. Viime vuonna aloitettiin 600 asunnon tekeminen, ja tänä vuonna täysin varmoja aloituksia on 500”, Karjalainen sanoo.

Pääkaupunkiseudulla puukerrostaloja aletaan tänä tai ensi vuonna rakentaa ainakin Helsingin Kuninkaantammeen ja Honkasuolle sekä Espoon Tapiolaan ja Leppävaaraan. Yhteensä koko Suomessa on Karjalaisen mukaan tällä hetkellä suunnitteilla yli 5 000 asuntoa.


”Ehkä jo aavistatkin, miksi olen parhaillaan Turussa?” aloitti Suomen julkista rakentamista valvonut arkkitehti Carl Ludvig Engel kirjeensä vanhalle ystävälleen Carl Herrlichille 21. syyskuuta vuonna 1827.

Uutiset olivat kiirineet kuin savu. Hirvittävä tulipalo oli tuhonnut lähes koko Turun.

”786 rakennusta hävisi tulen tuhoamana 14 tunnissa. 700 puisesta rakennuksesta on jäljellä tuskin vähän tuhkaa. [--] Monet tuhannet perheet ovat menettäneet kaiken”, Engel kirjoitti.

Voisi ajatella, että puusta koko historiansa elänyt Suomi olisi edelläkävijä myös modernien puukerrostalojen rakentamisessa. Mutta ei ole, ja yksi suuri syy on tuli ja sen synnyttämä trauma.

”Suomalaiset puukaupungit paloivat 1800-luvulle saakka keskimäärin 40 vuoden välein”, kertoo Aalto-yliopistolla arkkitehtuurin historiaa opettava arkkitehti Netta Böök.

Mutta muitakin syitä puun vuosikymmenten mittaiselle hyljinnälle toki on. Kun suuri muutto maaseudulta kaupunkeihin pääsi 1960-luvun lopulla Suomessa kunnolla vauhtiin, tarvittiin kaupunkeihin entistä tehokkaampaa ja korkeampaa rakentamista.

Markkinoille oli vasta tullut uudenlaisia teollisia materiaaleja ja tekniikoita. Puun brändi taas oli kokenut inflaation. Netta Böök kertoo, että puuhun liittyi mielikuvia ulkovessoista, köyhyydestä ja teknologisesta kehittymättömyydestä, kun taas betonista tuli onnistuneen lobbauksen ansiosta modernismin airut.

Lopulta puurakennustekniikoiden kehittely jäi betonirakentamisen jalkoihin. Rakentamis- ja paloturvamääräykset muotoiltiin sellaisiksi, että korkeiden puukerrostalojen rakentamisesta tuli kallista ja vaikeaa.

Nyt yhteiskunnalliset tuulet ovat kuitenkin taas selvästi kääntymässä. Juha Sipilän (kesk) hallitus pyrkii keventämään puukerrostalojen ylimitoitetuiksi koettuja paloturvallisuusvaatimuksia ja puurakentaminen näyttää muutenkin taas tuoreelta.

Jyväskylään rakennettu kahdeksankerroksinen puukerrostalo Puukuokka palkittiin vuonna 2015 arkkitehtuurin Finlandia-palkinnolla. Samana vuonna järjestetyillä Vantaan Kivistön asuntomessuilla yleisö taas ihasteli messualueelle valmistunutta Euroopan suurinta puukerrostaloa PuuMeraa.


Puurakentamisen aiemmasta alakulosta puhuttaessa pitää tehdä selväksi yksi asia: sillä tarkoitetaan nimenomaan kerrostalorakentamista.

Omakoti- ja rivitalorakentamisessa puu on ollut käytännössä aina hallitseva rakennusmateriaali. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2015 Suomessa rakennettujen omakotitalojen runkomateriaaleista 84 prosenttia oli puuta.

Nyt puurakentajat haluavat kuitenkin kerrostalomarkkinoille yksinkertaisesti siitä syystä, että siellä on tulevaisuus. Suomi kaupungistuu vauhdilla, ja rakentaminen keskittyy kerrostaloihin. Siellä puu on lilliputin asemassa. 95 prosenttia kerrostaloista rakennetaan betonista.


Nyt puurakentajien rukouksiin näytetään vastaavan. Viime vuosina sekä valtio että monet kaupungit ovat alkaneet aktiivisesti edistää puukerrostalojen rakentamista.

Syitä on ainakin neljä, Helsingin kaupungin maankäytöstä vastaava apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäki (vihr) sanoo. Puurakentamista pidetään ilmaston kannalta järkevänä, siinä käytetään kotimaisia raaka-aineita ja ihmiset tuntuvat pitävän puurakennuksista. Lisäksi puukerrostalot tuovat betonivaltaiseen ympäristöön vaihtelua.

Puurakentamisen edistäminen on kirjattu myös Sipilän hallituksen hallitusohjelmaan, ja Kimmo Tiilikaisen (kesk) johtamaan ympäristöministeriöön on palkattu puurakentamista edistävä virkamies, puurakentamisen ohjelmapäällikkö Petri Heino.

Heino kertoo, että puukerrostalorakentamisen lisääntymisestä huolimatta puun todellista läpimurtoa odotetaan edelleen.

”Sitten kun puukerrostalojen osuus on 20 prosenttia, puurakentaminen on varteenotettava vaihtoehto markkinoilla.”

Hän arvioi, että tähän ylletään 5–10 vuodessa.


Käytännössä Heinon povaamiin lukuihin päästään vasta, kun yksityiset rakennuttajat ja kiinteistösijoittajat eivät enää näe puukerrostaloa riskisijoituksena. Tähän asti lähes kaikki puukerrostalot ovat olleet julkisten toimijoiden rahoilla rakennettuja.

Alan etujärjestön Puutuoteteollisuuden viime kesänä teettämän tutkimuksen mukaan rakennuttajat, rakentajat ja suunnittelijat pitävät puukerrostalohankkeen toteutuksen keskeisinä esteinä ”aikaisemman kokemuksen puutetta, hankeosapuolten osaamista ja tiedonpuutetta puurakentamisen ratkaisuista ja ominaisuuksista”.

Käytännössä puukerrostalojen rakentamisesta on siis niin vähän kokemusta, että sen pelätään tulevan betonitaloa kalliimmaksi.

”Isot rakennusliikkeet ovat viimeiset 60 vuotta tehneet betonista, joten niillä pitäisi olla jokin erityinen syy, että ne siirtyisivät puurakentamiseen”, TTY:n professori Karjalainen sanoo.

Kilpailun puutteen taas uskotaan näkyvän puukerrostalojen rakentamisen korkeassa hinnassa.


Markkinoiden uskosta kysynnän kasvuun voi kuitenkin jo nähdä merkkejä.

Puukerrostaloja rakennetaan usein valmiista puuelementeistä, jotka asennetaan paikalleen rakennustyömaalla. Viime vuosina Suomessa on tehty useita investointeja elementtien tuotantoon.

Kuhmoon avattiin vuoden 2014 lopussa Suomen ensimmäinen ristiinliimatuista lautakerroksista valmistettavia CLT-elementtejä tuottava tehdas ja Vantaan Hakkilassa on tänä vuonna aloittanut massiivipuumoduuleita ja -elementtejä valmistava tehdas.

Pyhännän Rakennustuote taas osti viime kesänä Hartolan tilaelementtitehtaan Stora Ensolta. Se toimittaa elementtejä muun muassa Jätkäsaaren Wood Cityyn. Toimitusjohtaja Markku Koivuniemi uskoo, että kysyntä kasvaa.

”Kaikki viittaa siihen, että puurakentaminen lisääntyy.”


Oikaisu 8. maaliskuuta kello 10.54: Suomessa rakennetaan seuraavan kahden vuoden aikana yhtä paljon puukerrostaloasuntoja kuin viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana yhteensä. Ei kahta kertaa niin paljon. Pyhännän Rakennustuote esiintyi jutussa ensin nimellä Pyhärannan Rakennustuote.
HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

Fakta

Puukerrostalot


 Puukerrostalolla tarkoitetaan yli kaksikerroksista rakennusta, jonka kantava runko ja julkisivu ovat pääosin puuta.

 Puukerrostaloja tehdään maailmalla paljon Suomea enemmän. Mallimaina pidetään esimerkiksi Itävaltaa, Sveitsiä ja Ruotsia.

 Puukerrostaloja rakennetaan usein valmiista puuelementeistä, jotka asennetaan paikalleen rakennustyömaalla. Elementtitehtailla tehdään valmiita runkoja, kattoja, seiniä, välipohjia ja parvekeratkaisuja.

 Sitran vuonna 2011 teettämän tutkimuksen mukaan puukerrostalon hiilijalanjälki oli rakennusaikana jopa 29 prosenttia pienempi kuin vastaavan betonitalon. Ero kuitenkin pieneni, kun katsottiin rakennusten koko elinkaarta. Riippuen siitä oliko rakennuksen käyttöjakso 30, 50 vai 100 vuotta, oli päästöero 5–11 prosenttia.

 Tuloksien yleistettävyys on kuitenkin lähinnä suuntaa antavaa, koska puu- ja betonikerrostaloja rakennetaan monilla eri tavoilla. Hiilijalanjäljen kannalta keskeisintä on se, kuinka paljon ja mitä energiaa käytetään rakennuksen käytön aikana.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Puurakentaminen
  • Helsinki
  • Kaupunkisuunnittelu
  • Rakentaminen

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Juha Kärkkäinen palasi Yhdysvalloista muuttuneena miehenä – näin halpahallipatruuna radikalisoitui, ryhtyi yhteistyöhön uusnatsien kanssa ja rakensi ympärilleen vaikenemisen muurin

      Tilaajille
    2. 2

      Luokka oli villi, vaikea ja välitunneilla jopa tapeltiin – sitten opettaja kyllästyi häiriköiviin oppilaisiin ja teki keksinnön

    3. 3

      Älä keitä kahvia, leivo tai käy päiväkausiin suihkussa – HS kokosi ohjeet, mitä tehdä, jos epäilet kotona kosteusvauriota

    4. 4

      Sipilä vaati Väyrysen eroa keskustasta – Väyrynen vastaa: ”Paikallisyhdistyksen pitäisi erottaa, mutta Keminmaan keskustaseuran puheenjohtajana en aio ryhtyä toimenpiteisiin”

    5. 5

      Kuvia Suomesta 22: Emilia Kangasluoma kuvasi isoäitinsä arkea palvelutalossa

    6. 6

      Johtuuko masennuksen lisääntyminen siitä, että onnen korostaminen on mennyt överiksi?

    7. 7

      Unkari sulkee kaikki turvapaikan­hakijat piikki­lankojen taakse – HS kuvasi helikopterilla parakki­leirit ja selvitti, mitä leireillä tapahtuu

    8. 8

      Pablo Neruda ei kuollut syöpään – CIA:n agentti saattoi myrkyttää Nobel-kirjailijan

    9. 9

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    10. 10

      Miljoonien arvoinen Rodin-veistos lojui unohdettuna kaupungintalon nurkassa USA:ssa – 22-vuotiaan työntekijän löytöä ei aluksi otettu todesta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Juha Kärkkäinen palasi Yhdysvalloista muuttuneena miehenä – näin halpahallipatruuna radikalisoitui, ryhtyi yhteistyöhön uusnatsien kanssa ja rakensi ympärilleen vaikenemisen muurin

      Tilaajille
    2. 2

      Michael Monroe käyttäytyi 30-vuotisjuhlakeikallaan taas sopimattomasti, ja hyvä niin – Illan erikoisvieraat olivat todellinen antikliimaksi

    3. 3

      Luokka oli villi, vaikea ja välitunneilla jopa tapeltiin – sitten opettaja kyllästyi häiriköiviin oppilaisiin ja teki keksinnön

    4. 4

      Laulaja Tomi Metsäketo sai potkut Tähdet, tähdet -ohjelmasta häirintäkohun takia – Pyytää anteeksi ”typerää käytöstä” ja vetoaa omaan vauhtisokeuteensa

    5. 5

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    6. 6

      Kuvia Suomesta 22: Emilia Kangasluoma kuvasi isoäitinsä arkea palvelutalossa

    7. 7

      ”Enää ei ole yhdentekevää, minkä näköisissä vaatteissa lapsi kulkee päiväkodissa”, sanoo menestyvän lastenvaatebrändin luonut Marjut Rahkola

    8. 8

      Yksitoista kertaa vankilaan joutunut Tommi koki ennen olevansa ”aikuisten lastentarhassa” – Vankien olot muuttuvat yhä vapaammiksi

    9. 9

      ”Seksuaalinen ahdistelu on ihanaa”, sanoi venäläinen näyttelijätär – naisten oikeuksien puolustaminen ei ole muotia Venäjällä

    10. 10

      Poliisi otti neljä ihmistä kiinni mielen­osoituksissa Tampereella – uusnatseja ja poliisia kohti heitettiin paukkupommeja

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Äiti soittaa”, vilkutti puhelin kuolleen pojan vieressä – oppilas Niina Sassi, poliisi Timo Leppälä ja muut Jokelan koulusurman kokeneet kertovat nyt, millaiset jäljet tragedia jätti

      Tilaajille
    2. 2

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    3. 3

      Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

    4. 4

      ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

    5. 5

      ”Ota poikasi kainaloon” – Jos haluat kasvattaa pojan, joka ei ahdistele, yksi keino on lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan ylitse muiden

    6. 6

      Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

    7. 7

      Kuura Maula ei kutsu lastaan pojaksi, Maisa Leppänen antoi poikansa pukeutua mekkoon – Näin toimii vanhempi, joka haluaa kasvattaa lapsensa feministisesti

      Tilaajille
    8. 8

      Olimme lukiossa keskiverto-opiskelijoita – meistä tuli tutkija­tohtoreita valinta­kokeen ansiosta

    9. 9

      Michael Monroe käyttäytyi 30-vuotisjuhlakeikallaan taas sopimattomasti, ja hyvä niin – Illan erikoisvieraat olivat todellinen antikliimaksi

    10. 10

      Hyytävä sää vyöryy nyt etelään asti: luvassa jopa päiväpakkasia ja räntää – ”Talvirenkaat alle”, suosittelee Liikenneturva

    11. Näytä lisää