Kaupunki

”Tilanne on osittain lähtenyt lapasesta Helsingin kouluissa” – Lisää kuria kouluihin, vaativat oikean laidan ehdokkaat

Enemmistö pääkaupunkiseudun valtuustoihin pyrkivistä hakisi työrauhaa kouluihin ihan muilla keinoilla.

Tekisikö tiukka kuri kouluista parempia? Jos ehdokas vastaa kyllä, varmin veikkaus hänen puolueekseen on perussuomalaiset.

Enemmistö kaikkien puolueiden ehdokkaista Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla vastasi HS:n vaalikoneessa, että koululaisia ei kohdella liian lepsusti. Helsingissä sanaa ”kuri” vierastettiin enemmän kuin naapurikaupungeissa.

Perinteinen jako oikeistoon ja vasemmistoon selittää valintoja hieman. Vasemmistossa ja vihreissä kurin puolesta rummutettiin vähiten, ainoastaan Vantaan Sdp:ssä sitä kaipasi pieni enemmistö.

Kokoomus on selkeä kuripuolue, joskin päinvastaistakin mielipidettä löytyy. Kuria kannattaneistakin valtaosa oli vain osittain samaa mieltä, ei täysin.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Miten kuri määritellään, ja miksi tätä kuntapäättäjiksi mieliviltä tivaamme? Siksi, että vaalien alla joka puolue lupaa parempaa koulutusta, mutta tarkoittaa sillä eri asioita.

Perussuomalaisista tosiaan ehdoton enemmistö liputtaa kurin puolesta. Helsingissä peräti 90 prosenttia oli joko täysin tai osittain samaa mieltä väitteestä.

Perusteluissa moni mielsi kurin aikuisen vallankäytöksi. Puhuttiin esimerkiksi kiusatun oikeuksista ja voimakeinoista, joilla niihin voitaisiin puuttua.

”Opettajilta kuulemani mukaan tilanne on osittain lähtenyt ns. lapasesta Helsingin kouluissa. Onhan naurettavaa jos aikuinen opettaja ei saa pitää järjestystä luokassaan tai koulussaan ilman että piltit uhkailevat oikeudenkäynneillä”, kommentoi esimerkiksi Mika Raatikainen (ps).

Samalla tavalla kurin vallan kautta käsittävät mutta sitä vastustavat ehdokkaat taas perustelevat vastaustaan sillä, että opettajien oikeuksia puuttua itse asiassa on jo lisätty. Riittää jo!

Toinen yleinen konservatiiviksi itsensä määrittelevien perustelu liittyy myös aikuisen asemaan suhteessa lapseen, mutta enemmän käytöstapoihin tai järjestykseen.

”[Suomessa] kaikki perustuu tasa-arvoon ja siihen, että opettaja on eräänlainen koutsi, sparraaja eikä mikään auktoriteetti, jota oppilaat kunnioittavat”, ihmettelee Vantaan opetuslautakunnan puheenjohtaja Janne Leppänen (kok). Hän vertailee tässä omaan lapsuuden kouluunsa Yhdysvalloissa, jossa opettajan puhuttelu etunimellä olisi kuulemma vienyt rehtorin puhutteluun.

Minkään kunnan valtuusto ei tällaisista asioista tietenkään suoraan päätä. Toisaalta myös opettajien ammattijärjestö OAJ vaati vaalien kunniaksi tällä viikolla koulujen aikuisille lisää valtaa, siis rehtorille oikeutta erottaa häiriköivä oppilas nykyistä helpommin myös peruskoulussa.

Tarkemmin kun katsotaan, OAJ:n vaatimuksissa ei puhuta kurista vaan työrauhasta. Järjestö itse nostaa tässä keskeisimmäksi ajatuksen opettajien määrästä lapsiin tai nuoriin verrattuna. Peruskoulussa suhdeluku olisi alkuopetuksessa 1/18, kolmannelta luokalta alkaen 1/20.

Esimerkiksi Helsingissä opetusryhmän koko on keskimäärin yläluokilla 17 ja alaluokilla 20. Laskutapa ei ole aivan sama kuin OAJ:lla ja koulujen välillä on eroja, mutta suurta muutosta asiassa täällä ei ole tapahtunut kuluneella valtuustokaudella.

Tällaisiin asioihin valtuustot tietenkin vaikuttavat. Samoin esimerkiksi oppilashuoltoon tai OAJ:n niin ikään esiin nostamiin hyviin yhteyksiin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Samaa ajattelua näkyy niiden ehdokkaiden perusteluissa, jotka sanoivat kurille ei. Kyse on näissä vastauksissa enemmän resursseista ja työtavoista kuin auktoriteetista.

”Kouluun tullaan oppimaan ja tätä varten työrauha on aivan oleellinen edellytys niin opettajan kuin oppilaan työlle. Oppilaiden oppimis- ja keskittymisvaikeuksiin tulisi tarjota riittävästi tukiresurssia, esimerkiksi erityisopetusta tai koulunkäyntiavustajan tai -ohjaajan apua”, sanoo espoolainen Inka Hopsu (vihr).

”Nykyään erityisoppilaat integroidaan tavallisiin koululuokkiin, mikä tarkoittaa koulunkäyntiavustajien tarpeen kasvamista. Kouluista tulisi parempia, jos opettajilla olisi riittävästi apua opetustyössään”, kommentoi espoolainen Maria Guzenina (sd).

Kun luetaan OAJ:n vaatimuslistaa pidemmälle, löytyy paljon samaa kuin kuria karsastavien perusteluista, mutta yllättäen myös joiltakin sen kannattajilta. Puhutaan esimerkiksi oppimisen ilosta, tunne- ja viestintätaitojen opettelusta, kiusaamisen ennaltaehkäisystä ja paremmasta yhteistyöstä kotien kanssa.

”Suomalaista koulua pitää kehittää suuntaan, jossa opetus ja oppimisympäristö vastaavat nykypäivää. Näin saadaan myös oppilaat motivoitumaan parhaiten koulutyöhön”, sanoo esimerkiksi kuria kritisoinut Daniel Sazonov (kok), Helsinki.

Pää punaisena huutava aikuinen on häviäjä

”Mitä se kuri tarkoittaa, ennemmin minä puhuisin kunnioituksesta. Ja sitä ei voi saavuttaa huutamalla, se pitää ansaita”, kommentoi koulukuria yhdeksäsluokkalainen Noémi Peura Porolahden peruskoulusta.

Samaa sanovat hänen luokkakaverinsa Lotta Ilonen ja Paavo Nurmi sekä seitsemäsluokkalainen Sari Alihaanperä.

Pää punaisena jälki-istunnosta huutava aikuinen on jo hävinnyt. Se kuulemma vetää puolustuskannalle, jos tulee tunne, että aikuinen ei edes yritä ymmärtää nuorta. Tulee mieleen vain, että olen sitten huono, kun tuo niin sanoo.

”Siitä se tilanne sitten äkkiä eskaloituu kolmanneksi maailmansodaksi”, Paavo Nurmi sanoo ja virnistää.

Arvostettuja ovat sellaiset opettajat, jotka tuntuvat itse olevan vilpittömän kiinnostuneita opettamastaan asiasta, ovat luovia ja keskustelevat. Sellaisten aikuisten lähellä tekee mieli keskittyä opiskeluun.

Nelikon mukaan omassa koulussa voisi olla nykyistä rauhallisempaakin tai ainakin hiljaisempaa, mutta turvatonta ei ole.

On lupa olla sellainen kuin on. Ainakaan vakavampaa kiusaamista tai väkivaltaa nuoret eivät ole itse kohdanneet.

He kokevat, että paras tapa puuttua kiusaamiseen olisikin sen torjuminen ennalta, jo pienestä pitäen.

”Pitäisi oikeasti panostaa ryhmäytymiseen”, sanoo Lotta Ilonen.

Heidän musiikkia painottavalla luokallaan tämä on sikäli itsestäänselvyys, että ensimmäiseltä luokalta asti on tehty paljon tavoitteellista työtä porukalla, hyvä ilmapiiri on syntynyt sitä kautta.

Mutta vaikka taiteet ja urheilu tulevatkin nuorille ensimmäisenä mieleen, yhteisöllisyyttä voisi kuulemma rakentaa monella muullakin tavalla. Ihmisetkin ovat niin erilaisia.

Sari Alihaanperä nostaa keskusteluun sen, että tuttujen ihmisten kanssa on turvallisempi olla oma itsensä kuin vieraiden.

Ilonen lisää, että luokan ja koulun koolla on molemmilla väliä. Porolahden koulu on Helsingin suurin peruskoulu, mutta se toimii useassa eri osoitteessa.

Ysiluokan 20 oppilasta on ysiluokkalaisten mielestä sopivasti. Ensimmäisen luokan 29 lasta sen sijaan oli paljon.

Mitä sitten pitäisi tehdä, jos jotain vakavaa on jo tapahtunut?

Nuoret sanovat, että totta kai esimerkiksi väkivaltaan pitää puuttua, mutta siihenkin mieluummin ratkaisua etsien ja maalaisjärjellä.

”Pitäisi jotenkin siinäkin keskittyä tulevaan. Ei vain menneeseen, jota ei enää saa tekemättömäksi”, sanoo Nurmi.

Vaaliehdokkailla eri mielipiteitä

”Kiusaamiseen on voitava ­puuttua nykyistä tehokkaammin. Kiusattujen oikeudet ­ensin, ei kiusaajien.” Nuutti Hyttinen (ps), Helsinki

”Koulut eivät ole kuritushuoneita. Lapsi ei opi eikä kasva ihmisenä, jos hän joutuu pelkäämään auktoriteetteja ja elämään jatkuvasti rangaistuksen uhan alaisena. Koulujen ongelmat eivät johdu liian lepsusta kurista vaan koulutuksen alibudjetoinnista, joka näkyy muun muassa liian suurina luokkakokoina.” Vesa Korkkula (vas), Helsinki

”Työkalut järjestyksen ylläpitämiseen kouluissa ovat pääosin riittävällä tasolla. Kasvatus ei kuitenkaan voi olla vain kurinpitoa: kasvatuksella tarkoitetaan rajojen antamista, pelisäännöistä yhdessä sopimista sekä kannustamista omien vahvuuksien löytämiseen ja toteuttamiseen. Kuri itsessään tuskin tekee yhdestäkään koulusta parempaa.” Henrik Vuornos (kok), Espoo

”Olen itse opettaja ja kaipaan lisää työkaluja koululaisten käyttäytymisen parantamiseen. Tuo ’kuri’ voi olla myös palkitsevaan malliin perustuvaa.” Säde Tahvanainen (sd), ­Vantaa

”Tutkimusten mukaan kurin lisääminen ei paranna oppimistuloksia, mutta epäasialliseen käyttäytymiseen on voitava puuttua.” Niklas Mannfolk (r), Helsinki

”Opettajille on taas palautettu mahdollisuuksia pitää yllä työrauhaa kouluissa. Myös esimerkiksi kiva-koulu ja vertaissovittelu ovat monesti vähentäneet kiusaamista. Lasten kasvatuksessa tarvitaan sekä vanhemmat että koulu ja harrastukset. Yksisilmäinen kurin tiukennus ei taida auttaa.” Kimmo Tiilikainen (kesk), Helsinki

”On hyvä, että lapsia kasva­tetaan itsenäisiksi, rohkeiksi, tasa-arvoisiksi kansalaisiksi. Tiukan, ulkoa asetetun kurin ja kurittamisen sijaan tulisi pyrkiä vastuullistamaan koululaisia itseään niin, että he sisäisesti tajuavat, mikä on järkevää ja mikä ei. Vaan entäs ongelmaluokat, heille kai tarvitaan kuria?” Vaula Norrena (vihr), Vantaa
HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Kuntavaalit 2017
  • Koulutuspolitiikka
  • Helsinki
  • Espoo
  • Vantaa
  • Koulutus

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Juha Kärkkäinen palasi Yhdysvalloista muuttuneena miehenä – näin halpahallipatruuna radikalisoitui, ryhtyi yhteistyöhön uusnatsien kanssa ja rakensi ympärilleen vaikenemisen muurin

      Tilaajille
    2. 2

      Intian Basaarin perustajalla oli parhaimmillaan 27 liikettä ympäri Suomen – Hippivaatteita tuotiin suoraan omasta tehtaasta Intiasta, kunnes lama pakotti sulkemaan kauppoja

    3. 3

      Yksitoista kertaa vankilaan joutunut Tommi koki ennen olevansa ”aikuisten lastentarhassa” – Vankien olot muuttuvat yhä vapaammiksi

    4. 4

      Michael Monroe käyttäytyi 30-vuotisjuhlakeikallaan taas sopimattomasti, ja hyvä niin – Illan erikoisvieraat olivat todellinen antikliimaksi

    5. 5

      Laulaja Tomi Metsäketo sai potkut Tähdet, tähdet -ohjelmasta häirintäkohun takia – Pyytää anteeksi ”typerää käytöstä” ja vetoaa omaan vauhtisokeuteensa

    6. 6

      Seksuaalinen ahdistelu parisuhteessa on tabu

    7. 7

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    8. 8

      ”Enää ei ole yhdentekevää, minkä näköisissä vaatteissa lapsi kulkee päiväkodissa”, sanoo menestyvän lastenvaatebrändin luonut Marjut Rahkola

    9. 9

      Ensimmäinen merkki kansan­murhasta on se, että ihmisiä aletaan kutsua eläimiksi – nyt niin tapahtuu Myanmarissa

    10. 10

      Pelkäätkö jakavasi liikaa tietoa yksityiselämästäsi? Se tuskin on mitään verrattuna siihen, mitä teki 1700-luvun kuninkaamme

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Michael Monroe käyttäytyi 30-vuotisjuhlakeikallaan taas sopimattomasti, ja hyvä niin – Illan erikoisvieraat olivat todellinen antikliimaksi

    2. 2

      Haaveeni olisi tehdä työtä, hankkia asunto ja perustaa perhe, mutta tähän Suomi ei anna mahdollisuutta

    3. 3

      ”Enää ei ole yhdentekevää, minkä näköisissä vaatteissa lapsi kulkee päiväkodissa”, sanoo menestyvän lastenvaatebrändin luonut Marjut Rahkola

    4. 4

      Laulaja Tomi Metsäketo sai potkut Tähdet, tähdet -ohjelmasta häirintäkohun takia – Pyytää anteeksi ”typerää käytöstä” ja vetoaa omaan vauhtisokeuteensa

    5. 5

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    6. 6

      Jenna Lehtonen tekee ulkomaanmatkan lähes joka kuukausi, Pirkko Schildt on käynyt 113 maassa – Miksi osa meistä tahtoo olla jatkuvasti liikkeessä?

      Tilaajille
    7. 7

      Poliisi otti neljä ihmistä kiinni mielen­osoituksissa Tampereella – uusnatseja ja poliisia kohti heitettiin paukkupommeja

    8. 8

      Kittilän käsissä on satojen miljoonien eurojen bisnes, joka syöksi lappilaiskunnan kriisiin – ”Miten poromiehen ammatissa toimiva valtuutettu voisi tuntea lakipykäliä?”

      Tilaajille
    9. 9

      Olimme lukiossa keskiverto-opiskelijoita – meistä tuli tutkija­tohtoreita valinta­kokeen ansiosta

    10. 10

      Useita ihmisiä haavoittui veitsihyökkäyksessä Münchenissä, epäilty otettu kiinni – Poliisin mukaan kyse ei ole terrorismista

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Äiti soittaa”, vilkutti puhelin kuolleen pojan vieressä – oppilas Niina Sassi, poliisi Timo Leppälä ja muut Jokelan koulusurman kokeneet kertovat nyt, millaiset jäljet tragedia jätti

      Tilaajille
    2. 2

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    3. 3

      Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

    4. 4

      ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

    5. 5

      ”Ota poikasi kainaloon” – Jos haluat kasvattaa pojan, joka ei ahdistele, yksi keino on lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan ylitse muiden

    6. 6

      Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

    7. 7

      Kuura Maula ei kutsu lastaan pojaksi, Maisa Leppänen antoi poikansa pukeutua mekkoon – Näin toimii vanhempi, joka haluaa kasvattaa lapsensa feministisesti

      Tilaajille
    8. 8

      Olimme lukiossa keskiverto-opiskelijoita – meistä tuli tutkija­tohtoreita valinta­kokeen ansiosta

    9. 9

      Hyytävä sää vyöryy nyt etelään asti: luvassa jopa päiväpakkasia ja räntää – ”Talvirenkaat alle”, suosittelee Liikenneturva

    10. 10

      Seuraan lyöttäytynyt kaksikko repi suomalaiselta hopeakorun Firenzessä – mies hermostui ja taltutti ryöstäjät pystypainin jälkeen: ”Poliisi sanoi, että aika harvoin käy näin”

    11. Näytä lisää