Kaupunki    |   HS-haastattelu

Jan Vapaavuori haluaa rakentaa autoille keskustatunnelin Helsinkiin – "Kyllä ihmiset ovat valmiita maksamaan"

Vapaavuori haluaa kiskoa puolueet ideologisista poteroistaan. Keskustatunnelin rakentamisen hän yhdistäisi kävelykeskustan laajentamiseen ja Eteläsataman kehittämiseen.

Kauan sitten kuolleeksi luultu Helsingin keskustatunneli on saamassa puolustajakseen vaikutusvaltaisimman mahdollisen tahon, kesäkuun alussa Helsingin pormestariksi nimitettävän Jan Vapaavuoren (kok).

Vapaavuori kertoo HS:lle haluavansa yhdistää toisiinsa ainakin kolme ydinkeskustan muutokseen vaikuttavaa hanketta: keskustan alittavan autotunnelin rakentamisen, kävelykeskustan laajentamisen ja Guggenheimillekin kaavaillun Eteläsataman tyhjäksi jääneen arvotontin kohtalosta päättämisen. Tämän paketin Vapaavuori, kuntavaalien ylivoimainen ääniharava, haluaisi ajaa poliittisen päätöksentekokoneiston läpi jo tulevien neljän vuoden aikana.

”Tällä alkavalla [valtuusto]kaudella pitäisi käynnistää iso ydinkeskustan elävöittämisprojekti”, väliaikaisen työhuoneen Helsingin kaupungintalolta saanut Vapaavuori sanoo.

Kyseessä on Vapaavuoren ensimmäinen tulevan pormestarikauden suunnitelmia koskeva avaus.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Keskustatunneli, kävelykadut ja Guggenheimille osoitettu tontti ovat kaikki teemoja, joista Helsingissä on käyty 2000-luvulla ankaraa ideologista vääntöä.

Hieman kärjistäen poliittiset jakolinjat kulkevat seuraavalla tavalla: Kokoomuslaisille rakas keskustatunneli on vihreille yksityisautoilun ja ympäristövihamielisen kaupunkisuunnittelun symboli. Vihreille tärkeä kävelykeskustan laajentaminen taas näyttäytyy monille kokoomuslaisille vihreiden haihattelijoiden ideologisena hyökkäyksenä yksityisautoilua ja keskustan yrittäjiä vastaan. Ja sitten on Guggenheimille kaavailtu tontti, johon yksikään hanke ei ole toistaiseksi kelvannut.

Vapaavuoren mukaan ideologisiin poteroihin kaivautuminen on johtanut Helsingissä siihen, että kaupungin edun kannalta tärkeät päätökset jäävät tekemättä. Hän muistuttaa, että keskusta on Helsingin tärkein näyteikkuna myös ulkomaailmaan päin.

”Peräänkuulutan sitä, että keskustan kehittämistä katsottaisiin isompana kokonaisuutena.”

Vapaavuori sanoo, että hankkeita voitaisiin toteuttaa myös toisistaan irrallisina, jos selvitykset osoittavat esimerkiksi kävelyalueiden laajentamisen tai keskustatunnelin rakentamisen kannattamattomaksi.

Käytännössä avauksessa kuitenkin tuoksuu vahvasti vaihtokauppa. Kun kävelykadut ja keskustatunneli paketoidaan samaan pakettiin, poliittisesti kipeiden ikuisuushankkeiden taakse voidaan toivoa laajaa enemmistöä.

Vapaavuoren mukaan keskustatunnelin, kävelykatujen ja Eteläsataman kytkeminen yhteen on järkevää siksikin, että ilman toisiaan yksittäisten hankkeiden menestys voi jäädä yhdistelmää heikommaksi.

Hän sanoo, että keskustan kokonaisvaltaisempi kehittäminen hyödyttäisi kaikkia. Keskustatunneli vapauttaisi tilaa maan päällä liikkuville kävelijöille ilman, että eteläisten kaupunginosien kadut ruuhkautuvat ja keskustan saavutettavuus henkilöautolla heikkenee. Kävelyalueiden laajentaminen loisi uusia mahdollisuuksia yrittäjille. Eteläsataman kehittäminen taas nostaisi keskustan profiilia niin helsinkiläisten kuin matkailijoidenkin silmissä.



Keskustatunneli näytti vuonna 2008 jo olevan matkalla kohti toteutumista, mutta sitten Helsingin silloinen kakkospuolue Sdp veti yllättäen tukensa hankkeelta. Asemakaavan laatiminen lopetettiin saman tien, koska tunnelin toteuttamisen takana ei enää ollut tarvittavaa kaupunginvaltuutettujen enemmistöä.

Sdp:tä syytettiin vaalitaktikoinnista, mutta puolue itse perusteli päätöstään tunnelin kovalla hinnalla. Tunnelin arvioitiin maksavan jo silloin noin 500 miljoonaa euroa.

”Ei tätä päätöstä voi pohjata mututietoon historiasta. Tunnelirakentaminen on kehittynyt”, Vapaavuori sanoo.

Hänen mukaansa tunnelin hinnasta ei kannata vielä puhua tarkemmin, koska asiaa ei ole selvitetty kunnolla. Vapaavuori uskoo kuitenkin, että tunneli voitaisiin toteuttaa ilman, että siitä koituisi suurta taakkaa veronmaksajien niskaan. Rahoitusta olisi Vapaavuoren mukaan mahdollista kerätä esimerkiksi keskustan kiinteistönomistajilta – he kun hyötyvät siitä, että tunneli parantaa keskustan saavutettavuutta. Lisäksi Vapaavuori olisi valmis myös harkitsemaan tunnelille käyttömaksua.

Mutta eikö käyttömaksu nimenomaan ohjaisi autoilijoita pysymään maan päällä?

”Kyllä ihmiset ovat valmiita maksamaan palveluista, siitä, että pääsevät alittamaan ydinkeskustan tai voivat ajaa joustavasti parkkihalleihin”, Vapaavuori sanoo.

Entä mitä tapahtuu, jos laskelmat menevätkin pieleen? Tarkoittaisivatko odotettua pienemmiksi jäävät käyttäjämaksut lisälaskua veronmaksajille?

”Kyllä modernista rahoitusmaailmasta löytyy keinot ratkaista tämän tyyppiset ongelmat”, Vapaavuori sanoo.

Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunta päätti viime viikolla ottaa aikalisän kävelykeskustan laajentamishankkeessa. Virkamiehet olivat ehdottaneet lautakunnalle, että Kaivokatu suljettaisiin autoilta. Lisäksi esplanadeilta ja Mannerheimintieltä poistettaisiin ajokaistoja. Vain vihreät kannattivat viraston ehdotusta.

Tuleva pormestari Vapaavuori kertoo suhtautuvansa lähtökohtaisesti positiivisesti uusiin kävelyalueisiin.

Mutta kuinka paljon lisää kävelytilaa Helsingin kokoisen kaupungin keskustaan tarvitaan? Monet kaupungin toreista humisevat jo nyt suuren osan vuodesta tyhjyyttään.

”On tärkeää, että tehdään vain sellaisia kävelykatuja, joissa oikeasti kävellään. Laatu on tärkeämpää kuin määrä.”

Tämän varmistaakseen Vapaavuori haluaisi ottaa kiinteistönomistajat ja kaupunkilaiset entistä vahvemmin mukaan ydinkeskustan kehittämistä ideoimaan. Sitä, mitä tämä käytännössä tarkoittaa tai miltä kaduilta pitäisi vapauttaa lisää tilaa kävelijöille, Vapaavuori ei halua ennen perusteellisia selvityksiä sanoa.

Helsingin viime vuonna hyväksytty uusi yleiskaava ehdottaa Helsinkiin laajaa pikaraitioteiden verkostoa ja kaupunkiin tulevien moottoriteiden muuttamista asuinkaduiksi. Ideana on houkutella entistä useampi helsinkiläinen käyttämään auton sijaan joukkoliikennettä.

Vapaavuori sanoo olevansa samaa mieltä siitä, että Helsinkiä pitää kehittää joukkoliikenne etunenässä. Keskustatunnelin rakentaminen ei kuitenkaan hänen mukaansa kulkisi vastavirtaan yleiskaavan hengen kanssa.

Yksi yleiskaavan painopisteistä on ilmastonmuutokseen reagoiminen kaupunkisuunnittelun keinoin. Vapaavuori uskoo, että sähköautojen yleistyminen vie yksityisautoilua kohti päästöttömyyttä.

”Bulevardisointi on ollut Euroopassa suunnittelun johtotähti jo pitkään. Mutta toimivuuden vuoksi on panostettu myös tunneleihin”, Vapaavuori sanoo.

Aikajana: Keskustatunnelin pitkä historia

1987

Helsingin keskustan alittavasta tunnelista on esitetty erilaisia ideoita jo vuosikymmenten ajan. Joulukuussa 1987 Helsingin Sanomat kertoo kaupunkisuunnitteluviraston uudesta ehdotuksesta: Pohjoisesta Mannerheimintietä tuleva autoilija voi kääntyä eduskuntatalon jälkeen länteen uudelle Kampin bulevardille. Sen alla kulkee toinen katu tunnelissa. Se alkaa Mechelininkadulta ja tulee maan päälle vasta Kaisaniemenkadulla.

1990

HS kertoo kaupungin etenevistä tunneli- ja kävelykeskustasuunnitelmista toukokuussa 1990. Kaupunkisuunnittelulautakunta on saanut eteensä esityksen, jossa laajaa kävelykeskustaa rajaavat Kaivokatu, Fabianinkatu, Pohjoisesplanadi ja Mannerheimintie.

Kampin ja Töölönlahden osayleiskaavasuunnitelmien yhteydessä kaupunkisuunnittelulautakunta päätti viime joulukuussa, että keskustan alittavasta liikennetunnelista suunnitellaan 2 + 2 -kaistainen. Sen itäpää päätettiin ulottaa Sörnäisten rantatielle asti.

1993

HS kertoo, että apulaiskaupunginjohtaja Pekka Korpinen herättelee tyrmäyksen saanutta keskustatunnelia henkiin. Korpisen kerrotaan tunnustelevan pankkien halukkuutta osallistua tunnelin rakentamisen kustannuksiin – ne kun omistavat suuren osan keskustan kiinteistöistä. Puhutaan Helsingin autottomasta keskustasta.

Helsinki ei näinä vaikeina aikoina pysty yksin maksamaan tunnelia. Vaikka pankit saataisiin mukaan, ei sekään riittäisi. Niinpä kustannuksia katettaisiin Korpisen lempimaksulla, tietullilla.

2008

Helsingin suurpuolueet kokoomus ja Sdp ovat jo päässeet sopuun keskustatunnelista ja tunnelille on alettu laatia asemakaavaa. Sitten Sdp:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Kai Kalima pudottaa valtuuston budjettikeskustelussa pommin: Sdp vetäytyy hankkeesta.

Kunnallisvaalit ovat tulossa ja vihreät uhkaavat Sdp:n asemaa. Kokoomuksessa Sdp:n yllätysvetäytymistä pidetään vaalitaktikointina, jolla yritetään kosiskella ympäristönsuojeluhenkisiä äänestäjiä.

”On käsittämätöntä, että asia tuodaan tällä tavalla esiin”, kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Risto Rautava puuskahtaa.

Kaavan valmistelu lopetetaan, koska sen läpimeno ei enää ole poliittisesti mahdollista.

2017

Helsingin pormestariksi pian valittava Jan Vapaavuori (kok) kertoo haluavansa Helsingin keskustaan suuria muutoksia. Vapaavuori haluaa selvittää niin keskustatunnelin rakentamista kuin kävelykeskustan laajentamistakin.
HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

Fakta

Keskustatunneli


 Tunnelin pituus olisi aiemmin laadituissa suunnitelmissa vähintään 3,5 kilometriä. Se kulkisi Länsiväylältä Sörnäisten rantatielle.

 Jo vuonna 2008 tunnelin arvioitiin maksavan noin 500 miljoonaa euroa. Myöhemmin asiasta on esitetty erilaisia arvioita.

 Yksi mahdollisuus rahoittaa tunnelin rakentaminen olisi kerätä sen käyttäjiltä maksuja.

  Helsingin keskustan alla kulkee jo nyt lähes kahden kilometrin mittainen huoltotunneli. Se on tarkoitettu keskustan kiinteistöjen huoltoliikenteelle.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Kaupunkisuunnittelu
  • Helsinki

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      New Yorkissa siskoni sopeutui hyvin joukkoon – Suomessa moni katsoo häntä kuin hänessä olisi jotain vikaa, ja se tuntuu pahalta

    2. 2

      Hyväosaiset omistavat yhteiskunnan, joka myötäilee heidän etuaan – siihen on yksi syy ylitse muiden

      Tilaajille
    3. 3

      Hallitusneuvottelujen katkeaminen ajoi Saksan poliittiseen kriisiin – Angela Merkelin aika voi olla ohi

    4. 4

      Maailma teki uskomattoman tempun ja torjui happosateet ja otsonikadon – nyt 15 000 tutkijaa vetoaa ihmiskunnan selviämisen puolesta, mutta suurimpaan ongelmaan ei löydy ratkaisua

    5. 5

      Jouko Turkan perintö puhuttaa jälleen, kun raiskausharjoitteet ovat otsikoissa – Professorit Elina Knihtilä ja Hannu-Pekka Björkman kertovat, kuinka erilaista Teatterikorkeakoulussa nykyään on

    6. 6

      Tuntuuko, että kaikki muuttuu vaarallisemmaksi? Olet oikeassa, ja on terveellistä tunnustaa se

    7. 7

      Hygieniasta löytyy huomautettavaa sadoissa ravintoloissa Helsingissä – Katso hakukoneella, miten on kotikulmiesi ravintoloiden laita

    8. 8

      Maapallon pyöriminen hidastuu, tutkijat ennustavat ensi vuodeksi rajuja maanjäristyksiä – Helsingin yliopiston apulaisprofessori: ”Edelleenkään emme voi ennustaa, missä järisee”

    9. 9

      Donald Trump hermostui Kiinasta pelastetun koripalloilijan isän kommenteista – ”Olisi pitänyt jättää heidät vankilaan”

    10. 10

      Kädet eivät toimineet, mutta silti Matti ja Outi todettiin työkykyisiksi – Pitkäaikaissairaat pelkäävät, että työttömyysturvan leikkaukset ovat uusi rangaistus etenkin heille

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Hygieniasta löytyy huomautettavaa sadoissa ravintoloissa Helsingissä – Katso hakukoneella, miten on kotikulmiesi ravintoloiden laita

    2. 2

      Niina Hartikainen ei ole pelkkä mies tai pelkkä nainen vaan muunsukupuolinen – Voiko hänestä pian tulla Niina Tero Hartikainen?

      Tilaajille
    3. 3

      Suvi Haimi kypsyi muovijätteen määrään kylpyhuoneessaan – syntyi uraauurtava keksintö, joka kiinnostaa jo kansainvälisiä kosmetiikkabrändejä

    4. 4

      Maapallon pyöriminen hidastuu, tutkijat ennustavat ensi vuodeksi rajuja maanjäristyksiä – Helsingin yliopiston apulaisprofessori: ”Edelleenkään emme voi ennustaa, missä järisee”

    5. 5

      Sdp:n kannatus lähestyy kokoomuksen suosiota – keskusta ja vihreät loivassa alamäessä

    6. 6

      Husin toimitusjohtaja HS:n mielipidepalstalla: ”En ole koskaan nähnyt Suomen terveyspolitiikkaa niin sekaisin kuin nyt”

    7. 7

      Salakirjoittaja ja piirtävä upseeri – sota toi yhteen suomalaisen pariskunnan, ja nyt heidän jäljiltään löytyi salaisuus: mitä vaitelias joukko upotti savolaiseen järveen?

      Tilaajille
    8. 8

      Jalkainfarkti tunnetaan huonosti, silti tuhannet ovat vaarassa saada sen ja joutua jopa amputaatioon

    9. 9

      Himoliikkuminen on maailmassa vain harvan oikeus – Suomessakin on ihmisiä, jotka eivät liiku lainkaan, erot tyttöjen ja poikien välillä näkyvät jo 3-vuotiaana

    10. 10

      Kaksion saa jo lähes yksiön hinnalla pääkaupunkiseudulla – Katso, mitä pienet asunnot maksavat omalla alueellasi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Hätähuuto ihmiskunnan tulevaisuuden puolesta, 15 000 tieteentekijää varoittaa joukkotuhosta – ”Pitkään jatkunut nopea väestönkasvu on syy moniin ekologisiin ja jopa yhteiskunnallisiin uhkiin”

    2. 2

      ”Kukaan älykäs ja kaunis nainen ei halua seurustella työttömän, kouluttamattoman miehen kanssa” – 28-vuotias Valtteri ja 26-vuotias Kharouf kertovat tarinansa syrjäytymisestä

      Tilaajille
    3. 3

      Kolmevuotiaan lapsensa puukotuksesta epäillyn isän kuulustelut alkavat tiistaina, miehellä aiempaa rikostaustaa – Poliisi henkirikoksesta: ”Tapahtumia, joita ihmismieli ei meinaa käsittää”

    4. 4

      Suvi Haimi kypsyi muovijätteen määrään kylpyhuoneessaan – syntyi uraauurtava keksintö, joka kiinnostaa jo kansainvälisiä kosmetiikkabrändejä

    5. 5

      Varaslähtö länsi­metroon: astu kyytiin ja kiidä tunnelissa 36 kilometriä idästä länteen – verkko­retki kuvaa reitin kuljettajan silmin ja esittelee jokaisen aseman 360-kuvalla

    6. 6

      Mies vei Saphira-koiransa hoitoon Lohjalle – kun hän meni myöhemmin katsomaan koiraa, löytyi vain tyhjä talo, josta oli lämpöpatteritkin viety

    7. 7

      Tuhat vuotta sitten valtava viikinkiarmeija vyöryi Suomeen ja sai selkäänsä hämäläisiltä – Näin kertoo taru, mutta mitä oikeasti tapahtui?

      Tilaajille
    8. 8

      Husin toimitusjohtaja HS:n mielipidepalstalla: ”En ole koskaan nähnyt Suomen terveyspolitiikkaa niin sekaisin kuin nyt”

    9. 9

      Turvapaikkapäätöstä odottava Sharif Qaderi potkaistiin ulos ryhmäkodista kun hän täytti 18 vuotta – Sitten itähelsinkiläinen lapsiperhe otti hänet luokseen asumaan

    10. 10

      Parisuhde tuhon partaalla – asiantuntija ja HS:n lukijat kertovat, millaiset syyt ajavat parit harkitsemaan eroa ja mikä lopulta sai pysymään yhdessä

      Tilaajille
    11. Näytä lisää