Kaupunki

Helsingin Tallinna-tunneli sai yllättävän kilpailijan Espoosta – Peter Vesterbacka kokoaa jo kansainvälistä rahoitusta ja on siksi opetellut puhumaan kiinaa

Kun virkamiehet vasta selvittävät, onko tunneli fiksu ratkaisu, Rovion pelikonkari Peter Vesterbacka kokoaa jo kansainvälistä rahoitusta Espoon kautta kulkevalle tunnelille.

Tallinna-tunnelista on syntynyt kilpajuoksu kahden hyvin erilaisen hankkeen välillä. Toinen niistä on perinteinen virkamieshanke, jossa ei puhuta rahoituksesta vielä mitään. Toisessa taas kootaan ensin rahoitusta kansainvälisiltä markkinoilta.


Euroopan unionin rahoit­tama viral­linen esiselvitys on valmis­tumassa ensi vuoden helmi­kuussa, jolloin raken­taminen voisi alkaa 2030-luvulla. FinEst Link -esiselvityksessä ovat mukana Helsingin ja Tallinnan kaupungit, Uudenmaan liitto ja Harjun maakunta sekä Suomen ja Viron valtiot.

Aivan eri vaihteella toimivat pelialan konkari Peter Vesterbacka ja hänen yhteistyökumppaninsa. Kansainvälinen rahoitus Tallinnasta Keilaniemen kautta Helsinki-Vantaan lentokentälle kulkevaan ratahankkeeseen on määrä saada kokoon syksyn aikana, ja rakentamaan pitäisi päästä ensi vuonna.

Vesterbackan mukaan kiinalainen päättäjädelegaatio tulee Suomeen marraskuussa ennen vuosittaista startup-tapahtuma Slushia. Jos neuvottelut saadaan päätökseen tuolloin, niistä voidaan kertoa julkisuuteen enemmän.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

”Tämä tehdään täysin yksityisellä rahoituksella. Me ei haeta rahaa Suomen tai Viron valtioilta tai Euroopan unionilta. Valtaosa rahoituksesta tulee Kiinasta, mutta myös pohjoismaiset eläkeyhtiöt ovat antaneet palautetta, että juuri tällaista pitkäaikaista sijoituskohdetta he ovat kaivanneet”, kertoo Vesterbacka puhelimitse Singaporen Slush-tapahtumasta.

Hankkeen valmistelua ovat tehneet rakennusalan konsulttiyhtiöt Jaakko Pöyry oy, A-insinöörit ja Fira. Kannattavuuslaskelmia on arvioinut konsulttiyhtiö PWC. Vesterbackan mukaan tunneliyhteys maksaisi itsensä takaisin 37 vuodessa. Rata voisi olla käytössä 2023–2024.

Kannattavuus tulisi nimenomaan henkilöliikenteestä, josta yhä isompi osuus olisi kiinalaisia turisteja, mutta myös Tallinnasta Helsinki-Vantaalle pyrkiviä virolaisia.

”Rahtiliikennettä olisi lähinnä yöaikaan, Vesterbacka sanoo.

Vesterbacka on pistänyt itsensä likoon hankkeen puolesta. Hän on sukkuloinut Viron ja Suomen ministerien välillä, haastatellut rahoittajia ja jopa opetellut puhumaan kiinaa.


”Jos aikoo pyytää kiinalaisilta 15 miljardia euroa, on ihan kohteliasta tehdä se heidän omalla kielellään”, hän hymähtää.

Tunnelin kustannusarviot vaihtelevat eri vaihtoehdoissa. Pari vuotta sitten valmistuneen virallisen selvityksen mukaan 85 kilometrin ratatunneli voisi maksaa 9–13 miljardia euroa, josta tunnelin osuus olisi neljä miljardia euroa.

Vesterbacka on löytänyt sielunkumppanin Espoon kaupunginhallituksen puheenjohtajasta Markku Markkulasta (kok), jota miellyttää tunnelilinjaus Espoon Keilaniemen kautta.

Tallinna-tunneli näkyy jo Espoon maankäyttöratkaisuissa Keilaniemessä. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyllytti alkuvuodesta kaavamuutoksen, jolla olisi määritetty Raide-Jokerin pääteasema Keilaniemessä.

”Emme halua nyt rakentaa väärään paikkaan sellaisia ratkaisuja, jotka voisivat vaikeuttaa mahdollisen Tallinna-tunnelin toteutusta”, Markkula sanoo.

Sen sijaan kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä (kok) on tilannut konsulttiselvityksen Keilaniemi-vaihtoehdoista. Niitä sekä hankkeeseen liittyvää raideverkkoselvitystä käsitellään lokakuun alussa Espoon päätöksenteossa.

Markkula vakuuttaa, että Espoo on täysillä rakentamassa Raide-Jokeria. Keilaniemen maankäytöstä tulee ratkaisuja ennen vuoden vaihdetta.

FinEst-projektissa Vesterbackan vauhtia on katsottu hämmentyneenä. Selvitystyön projektipäällikkö, Liikenneviraston ylijohtajan paikalta eläköitynyt Kari Ruohonen arvioi, että tunneliprojekti on aivan alkuvaiheessaan.

”Espoossa ollaan kyllä vahvasti etukenossa”, Ruohonen sanoo.

FinEstissä kaikki linjausvaihtoehdot ovat vielä auki, mutta noin kuukauden kuluessa katsotaan niiden plussat ja miinukset. Laskennallisesta parhaimmasta vaihtoehdosta tehdään hyötylaskelma, jota sitten verrataan laivaliikenteeseen.

”Linjauksesta tulee varmaan vastareaktioita, mutta siihen palataan sitten jatkosuunnittelussa. Nyt katsotaan, onko systeemi fiksu verrattuna laivaliikenteeseen”, Ruohonen sanoo.

Kiinalaisen infrarakentamisen vauhtiin tottuneella Vesterbackalla on vaikeuksia ymmärtää, miten melko perinteisellä tekniikalla rakennettavan tunnelin suunnitteluun saadaan kulutettua vuosikausia. Hän laskee, että rivakka toteutus tuo säästöjä.

”Pöyry teki listauksen kaikista rakentamiseen tarvittavista luvista, ja niitä oli kyllä paljon. Briiffasin Suomen ja Viron pääministereitä, ja sieltä tuli viestiä, että lupakäsittelyä voidaan nopeuttaa. Niinhän tehtiin Suomessa Äänekosken sellutehtaan kanssa.”

Vesterbackan ja hänen kumppaneidensa konseptissa tunnelilla olisi kolme asemaa. Yksi tulisi Viron edustalle tekosaarelle, johon sijoittuisi 50 000 asukasta. Keilaniemessä olisi maanalainen asema ja kolmas asema sijoittui lentokentälle.

”Otaniemen ja Keilaniemen alueelle on synnytetty ja sinne on syntymässä maailman tihein talenttikeskittymä. Siellä on huippuyliopisto Aalto ja paljon firmoja. Kaikki paukut siihen”, Vesterbacka sanoo.

Hän ei näe mitään järkeä johdattaa lisää raideliikennettä jo muutenkin ahtaaseen Pasilaan. Junaverkon nopeus ja tehokkuus ovat Vesterbackan mielestä Suomelle kohtalonkysymys.

Helsingin kaupungin edustaja FinEstissä, erityisasiantuntija Ulla Tapaninen sanoo, että Helsingin kannalta olennaista on, miten hyvin tunneli tukee matkustajien ja rahdin liikkumista.

Takavuosina Tallinna-tunnelista puhuttiin lähinnä tavaraliikenteen väylänä, mutta projektin laskelmien perusteella kannattava tunneli tarvitsee matkustajia ja rahtia lähes yhtä paljon.

”Olennaista on se, miten tunneli linkittyy suomalaiseen rataverkostoon. Tärkeitä solmukohtia ovat Helsingin keskusta, Pasila ja lentokenttä”, Tapaninen listaa puhelimitse Singaporen Slush-tapahtumasta.

Matkustajamäärät ja taloudellinen toimeliaisuus ovat kasvaneet Tallinnan ja Helsingin välillä kiihtyvään tahtiin.

”Volyymit ovat todella suuria, josta kertoo sekin, että Helsingistä on tulossa maailman suurin matkustajasatama. Kyse on ainutlaatuisesta ilmiöstä”, Tapaninen sanoo.

Fakta

Tunnelista Rail Balticaan


 Tallinna-tunnelin suunnittelu kytkeytyy läheisesti junarata Rail Balticaan, joka on jo etenemässä kohti rakentamista.

 Rail Baltican on määrä kulkea Tallinnasta Latvian ja Liettuan halki Puolaan. EU on rahoittamassa Rail Balticasta 85 prosenttia.

 Toukokuussa julkaistun selvityksen perusteella kaksi kolmasosaa Rail Baltican tavaraliikenteestä tulisi Suomesta. Tällä hetkellä Suomen tuonnista ja viennistä noin 80 prosenttia kulkee meritse.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Liikennehankkeet
  • Liikenne
  • Tallinna
  • Tunnelit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Juha Kärkkäinen palasi Yhdysvalloista muuttuneena miehenä – näin halpahallipatruuna radikalisoitui, ryhtyi yhteistyöhön uusnatsien kanssa ja rakensi ympärilleen vaikenemisen muurin

      Tilaajille
    2. 2

      Intian Basaarin perustajalla oli parhaimmillaan 27 liikettä ympäri Suomen – Hippivaatteita tuotiin suoraan omasta tehtaasta Intiasta, kunnes lama pakotti sulkemaan kauppoja

    3. 3

      Yksitoista kertaa vankilaan joutunut Tommi koki ennen olevansa ”aikuisten lastentarhassa” – Vankien olot muuttuvat yhä vapaammiksi

    4. 4

      Michael Monroe käyttäytyi 30-vuotisjuhlakeikallaan taas sopimattomasti, ja hyvä niin – Illan erikoisvieraat olivat todellinen antikliimaksi

    5. 5

      Laulaja Tomi Metsäketo sai potkut Tähdet, tähdet -ohjelmasta häirintäkohun takia – Pyytää anteeksi ”typerää käytöstä” ja vetoaa omaan vauhtisokeuteensa

    6. 6

      Seksuaalinen ahdistelu parisuhteessa on tabu

    7. 7

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    8. 8

      ”Enää ei ole yhdentekevää, minkä näköisissä vaatteissa lapsi kulkee päiväkodissa”, sanoo menestyvän lastenvaatebrändin luonut Marjut Rahkola

    9. 9

      Ensimmäinen merkki kansan­murhasta on se, että ihmisiä aletaan kutsua eläimiksi – nyt niin tapahtuu Myanmarissa

    10. 10

      Pelkäätkö jakavasi liikaa tietoa yksityiselämästäsi? Se tuskin on mitään verrattuna siihen, mitä teki 1700-luvun kuninkaamme

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Michael Monroe käyttäytyi 30-vuotisjuhlakeikallaan taas sopimattomasti, ja hyvä niin – Illan erikoisvieraat olivat todellinen antikliimaksi

    2. 2

      Haaveeni olisi tehdä työtä, hankkia asunto ja perustaa perhe, mutta tähän Suomi ei anna mahdollisuutta

    3. 3

      ”Enää ei ole yhdentekevää, minkä näköisissä vaatteissa lapsi kulkee päiväkodissa”, sanoo menestyvän lastenvaatebrändin luonut Marjut Rahkola

    4. 4

      Laulaja Tomi Metsäketo sai potkut Tähdet, tähdet -ohjelmasta häirintäkohun takia – Pyytää anteeksi ”typerää käytöstä” ja vetoaa omaan vauhtisokeuteensa

    5. 5

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    6. 6

      Jenna Lehtonen tekee ulkomaanmatkan lähes joka kuukausi, Pirkko Schildt on käynyt 113 maassa – Miksi osa meistä tahtoo olla jatkuvasti liikkeessä?

      Tilaajille
    7. 7

      Poliisi otti neljä ihmistä kiinni mielen­osoituksissa Tampereella – uusnatseja ja poliisia kohti heitettiin paukkupommeja

    8. 8

      Kittilän käsissä on satojen miljoonien eurojen bisnes, joka syöksi lappilaiskunnan kriisiin – ”Miten poromiehen ammatissa toimiva valtuutettu voisi tuntea lakipykäliä?”

      Tilaajille
    9. 9

      Olimme lukiossa keskiverto-opiskelijoita – meistä tuli tutkija­tohtoreita valinta­kokeen ansiosta

    10. 10

      Useita ihmisiä haavoittui veitsihyökkäyksessä Münchenissä, epäilty otettu kiinni – Poliisin mukaan kyse ei ole terrorismista

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Äiti soittaa”, vilkutti puhelin kuolleen pojan vieressä – oppilas Niina Sassi, poliisi Timo Leppälä ja muut Jokelan koulusurman kokeneet kertovat nyt, millaiset jäljet tragedia jätti

      Tilaajille
    2. 2

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    3. 3

      Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

    4. 4

      ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

    5. 5

      ”Ota poikasi kainaloon” – Jos haluat kasvattaa pojan, joka ei ahdistele, yksi keino on lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan ylitse muiden

    6. 6

      Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

    7. 7

      Kuura Maula ei kutsu lastaan pojaksi, Maisa Leppänen antoi poikansa pukeutua mekkoon – Näin toimii vanhempi, joka haluaa kasvattaa lapsensa feministisesti

      Tilaajille
    8. 8

      Olimme lukiossa keskiverto-opiskelijoita – meistä tuli tutkija­tohtoreita valinta­kokeen ansiosta

    9. 9

      Hyytävä sää vyöryy nyt etelään asti: luvassa jopa päiväpakkasia ja räntää – ”Talvirenkaat alle”, suosittelee Liikenneturva

    10. 10

      Seuraan lyöttäytynyt kaksikko repi suomalaiselta hopeakorun Firenzessä – mies hermostui ja taltutti ryöstäjät pystypainin jälkeen: ”Poliisi sanoi, että aika harvoin käy näin”

    11. Näytä lisää