Kaupunki

Turvapaikkapäätöstä odottava Sharif Qaderi potkaistiin ulos ryhmäkodista kun hän täytti 18 vuotta – Sitten itähelsinkiläinen lapsiperhe otti hänet luokseen asumaan

Helsinkiläisen kummiperheen mielestä on Suomelta oman oksan sahaamista lähettää takaisin alaikäisenä tulleita, joihin on käytetty eniten yhteiskunnan rahaa ja aikaa.

Shortseihin ja mustaan huppariin pukeutunut Sharif Qaderi istuu keittiönpöydän ääressä itähelsinkiläisessä rivitaloasunnossa ja hörppii teetä Arabian muumikuvioisesta mukista. Nuori mies vaikuttaa hieman ujolta ennen kuin pääsee kertomaan tarinaansa.

Tarina on hyvin samanlainen kuin monella muulla, jotka saapuivat Suomeen syksyllä 2015 turvapaikanhakijana. Qaderi oli saapuessaan vasta 16-vuotias ja matkusti ilman huoltajaa. Niin teki moni muukin.

Samana vuonna saapuneista yli 30 000 tulijasta 3 024 kertoi olevansa yksin matkustavia alaikäisiä. Vertailun vuoksi: edellisenä vuonna alaikäisiä oli vain 194.



Qaderin matka alkoi Länsi-Afganistanin Heratista. Perhe oli köyhä, ja Qaderi kertoo työskennelleensä toimeentulon turvaamiseksi erilaisissa hanttihommissa jo kahdeksanvuotiaasta. Hän kertoo joutuneensa kotimaassaan vaaraan isältä jääneen maapalan ja aluetta vahvasti hallitsevien huumesyndikaattien vuoksi.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Matka rahoitettiin Qaderin mukaan pikkusiskon naittamisesta saaduilla rahoilla. Qaderi ei tiedä sukulaistensa nykyistä olinpaikkaa. Perheenjäsenillä ei ole puhelinta, ja he ovat ilmeisesti Qaderin lähdön jälkeen muuttaneet Heratista.

Qaderi kertoo matkustaneensa ihmissalakuljettajien mukana naapurimaa Iranin kautta Turkkiin Egeanmerelle asti.

”Vene alkoi täyttyä vedestä. Kaikki pelkäsivät ja itkivät”, Qaderi sanoo ja näyttää käsillään, että vettä oli veneessä istuttaessa vyötäisille asti.

Tarinalla on onnellinen päätös, koska Qaderi istuu nyt keittiössä Itä-Helsingissä. Hän aikoi ensin jäädä Ruotsiin, mutta muutti sinne päästyään mielensä.

”Joku sanoi, että Suomi on paras maa.”

Qaderi ei muista niiden paikkojen nimiä, joiden läpi hän on vain nopeasti kulkenut, mutta ilmeisesti hän ylitti rajan Torniossa. Suomessa vastassa oli poliisi.

”Poliisi tutki minut heti ja kysyi, onko minulla huumeita, kun kerroin olevani Afganistanista.”

Qaderi osasi Suomeen saapuessaan vain äidinkieltään. Koulunkäyntiin hänellä ei ollut mahdollisuutta kotimaassaan.

Nyt suomen kieli sujuu jo niin, että Qaderi pystyy kertomaan kokemuksestaan ilman tulkkia. Oppimista on auttanut esimerkiksi se, että melko pian saavuttuaan hän pääsi Espoossa tuolloin toimineeseen Karhusaaren ryhmäkotiin.

”Paratiisi”, Qaderi kuvailee ryhmäkotia.


Kesällä 2016 Qaderi pääsi Diakonissalaitoksen kummiperheohjelmaan, jossa hän tutustui helsinkiläisten Satu Koivuhovin ja Tommi Walleniuksen lapsiperheen arkeen. Perhe ehti tavata Qaderin juuri ennen hänen ensimmäistä turvapaikkahaastatteluaan.

”Olin ajatellut, että olemme hänelle tukiperhe, joka voi näyttää kaikkia kivoja paikkoja Suomessa ja jonka kanssa hän voi opiskella kieltä – ja että on ylipäänsä joku perhe tukena”, Koivuhovi kertoo.

Sitten Qaderi sai kielteisen turvapaikkapäätöksen. Koivuhovin mukaan se oli šokki kaikille. Alaikäisinä Suomeen yksin tulleet olivat yleensä saaneet myönteisen turvapaikkapäätöksen, mutta Suomen linja muuttui, kun turvapaikanhakijoita saapui vuonna 2015 ennennäkemättömän paljon.

Qaderi valitti päätöksestä hallinto-oikeuteen, ja alkoi toinen odotusjakso.

”Syksyllä mietimme vain kauheasti vaihtoehtoja: mitä teemme, jos turvapaikkapäätös ei muutu?” Koivuhovi sanoo. Hän kertoo jopa pohtineensa, voisiko nuoren afganistanilaisen palkata perheeseen au pairiksi.

”En osannut edes kuvitella, miten paljon ihmisestä voi alkaa tykätä, kun häneen tutustuu. Ajatus, että Sharifin pitäisi palata Afganistaniin, tuntuu ihan järjettömältä.”

Qaderi oli kotoutumassa hyvää vauhtia ja päässyt kiinni koulunkäyntiin. Oli vaikea ymmärtää, miksi hän – kunnon poika, joka urheilee eikä käytä päihteitä – ei kelvannut Suomelle.

”Yritimme selittää, että se ei ole henkilökohtaista”, Koivuhovi sanoo.

Loppukeväällä 2017 hallinto-oikeus palautti tapauksen Maahanmuuttoviraston käsiteltäväksi. Qaderi kävi haastatteluissa uudestaan, ja päätöksen luvattiin valmistuvan noin neljässä kuukaudessa.

Alkoi kolmas odotusjakso, joka on kestänyt marraskuuhun mennessä jo puoli vuotta.

Päätöstä odottaessaan Qaderi ehti täyttää 18 vuotta. Jos Maahanmuuttovirasto katsoo, ettei kansainvälisen suojelun kriteeri täyty hänen tapauksessaan, palauttaminen kotimaahan on helpompaa nyt kuin alaikäisenä.

Alaikäisille voidaan myöntää oleskelulupa herkemmin kuin aikuisille yksilöllisen inhimillisen syyn perusteella. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sellaisia tapauksia, joissa kielteisen päätöksen antaminen olisi ilmeisen kohtuutonta terveydentilan, Suomeen syntyneiden siteiden tai muun yksilöllisen, inhimillisen syyn vuoksi.

Kun palautettava turvapaikanhakija on alaikäinen, Maahanmuuttoviraston tulee kyetä varmistumaan olosuhteista, joihin häntä ollaan palauttamassa, kuten siitä, onko vastaanottamassa huoltaja, muu omainen tai viranomainen. Alaikäisillä maan sisäisen paon ei katsota olevan vaihtoehto maanpaolle.

Wallenius ja Koivuhovi ovat molemmat sitä mieltä, että on yhteiskunnan rahojen haaskausta, jos hyvin kotoutunut nuori palautetaan oloihin, joissa hänellä ei ole mitään.

”Nuoret, jotka palautetaan, ovat erityisen herkässä asemassa”, Wallenius sanoo.

Koivuhovin mukaan tuntuu kummalliselta palauttaa niitä, joihin valtio on käyttänyt eniten rahaa ja aikaa.

”Olen miettinyt, että Suomi sahaa politiikalla omaa oksaansa.”


Ihmisoikeusjärjestö Amnesty on tänä syksynä kampanjoinut Afganistaniin suuntautuvia palautuksia vastaan. Järjestön mukaan maa on kokonaisuudessaan niin epävakaa ja turvaton, että turvapaikanhakijoiden palauttaminen rikkoo kansainvälistä oikeutta.

Suomi ja muut Euroopan unionin maat ovat silti jatkaneet palautuksia.

Qaderi sanoo, ettei hän saanut ensimmäisessä turvapaikkahaastattelussaan tarpeeksi apua asianajajaltaan.

”Hän ei tutustunut minun tilanteeseeni yhtään ennen puhuttelua.”

Koivuhovin mukaan kyseisestä lakiasiaintoimistosta on tehty samasta syystä useita kanteluita.

”Heiltä on unohdettu laittaa kanteluita päätöksistä ja laitettu kanteluita, joissa ei esimerkiksi ole kuultu turvapaikanhakijaa”, Koivuhovi kertoo.

HS kirjoitti turvapaikanhakijoiden oikeusavussa ilmenneistä ongelmista heinäkuussa. Qaderin asiaa hoitanut lakiasiaintoimisto oli yksi yrityksistä, joissa on työskennellyt tai työskentelee avustajia, jotka ovat saaneet Asianajajaliitolta varoituksen tai muun kurinpitoseuraamuksen turvapaikanhakijan avustamiseen liittyvien ongelmien takia.

Alaikäisille turvapaikanhakijoille määrätään asianajajan lisäksi edustaja, jota Qaderi tapasi Koivuhovin mukaan säännöllisesti ollessaan vielä alaikäinen.

Täysi-ikäistyminen tarkoitti myös muuttoa pois ryhmäkodista, jossa ei saa asua yli 18-vuotiaana. Vaihtoehdoksi jäi aikuisten vastaanottokeskus tai yksityismajoitus. Koivuhovi ja Wallenius tarjosivat Qaderille kodin.

”Joskus on tietysti kiristänyt hermoja, mutta harvoin saa mahdollisuuden tällä tavalla kurkistaa omastaan poikkeavaan maailmaan”, Wallenius sanoo.

”Kerro, miten olen käyttäytynyt”, Qaderi käskee vieressään istuvaa Koivuhovia ja virnistää.

”Sharif on tosi kiltti”, Koivuhovi sanoo.

Qaderi odottaa kuitenkin Maahanmuuttoviraston uutta päätöstä.

”Käyn postilaatikolla joka päivä”, Qaderi sanoo.

Kummiperheitä valmennettu Helsingissä lähes sata

Helsingin Diakonissalaitoksella käynnistyi vuonna 2016 toiminta, jonka tavoitteena on vapaaehtoisten avulla tarjota turvapaikanhakijoina maahan saapuneille alaikäisille nuorille suomalainen kummiperhe. Tarkoituksena on edistää nuorten kotoutumista ja suomen kielen oppimista.

Projektipäällikkö Maiju Lehdon mukaan tehtävään on valmennettu tähän mennessä 86 perhettä. Viimeisin valmennus oli marraskuun alussa.

”Nuoret ovat toivoneet näkevänsä suomalaista perhearkea, ja moni perhe on kertonut toivoneensa jotakin tällaista vapaaehtoistyön muotoa, joka on joustava osa arkea ja johon koko perhe voi osallistua.”

Diakonissalaitos tarjoaa valmennuksen lisäksi perheille vertaistukea ja tietoa turvapaikanhakijoiden elämänpiiriin liittyvistä asioista.

”Toimintamme tavoite on olla arkista yhdessäoloa, jossa perheet voivat keskittyä normaaliin ja kivaan tekemiseen nuoren kanssa. Valmennuksessa korostetaan, että viranomaiset huolehtivat nuorten virallisista asioista ja hyvinvoinnista”, Lehto sanoo.

Pääosa kummiperheprojektiin osallistuneista nuorista on ollut 16–17-vuotiaita poikia. Tyttöjä on ollut joukossa muutama. Suurin osa nuorista on kotoisin Afganistanista.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Suomalaistytöt imevät nyt elämänoppia kirjoista, joiden tekijän oma elämä oli suurta valhetta – Päiväkirjat paljastavat suursuositun kirjailijan eläneen perhehelvetissä ja päätyneen äärimmäiseen tekoon

    2. 2

      Päivä on pidentynyt jo yli tunnin joulusta ja pian valo lisääntyy valtavin harppauksin – mistä kiihtyvä tahti johtuu?

    3. 3

      Viveca Lindfors pettyi rajusti Ylen haastattelussa olympiapaikan menetyksestä Emmi Peltoselle – ”Se paikka on minun selkänahastani otettu”

    4. 4

      Trump ja demokraatit syyttelivät toisiaan hallinnon sulkemisesta – ”Kuin hyytelön kanssa neuvottelisi”

    5. 5

      Satu Söderström sanoi menevänsä tanssileirille, kun hän lähti kuvaamaan pornoelokuvaa – nyt ex-pornotähti on seksologi, joka patistaa suomalaisia lopettamaan aristelun sängyssä

      Tilaajille
    6. 6

      Näyttelijä Aziz Ansariin kohdistetut ahdistelusyytökset ovat saaneet sosiaalisen median kiistelemään: tarkoittaako nainen ”ei” vaikka suostuu suuseksiin?

    7. 7

      Tiesitkö että suuri osa suomalaisista miehistä näkee saman unen? Toimittaja lähti elämään sen oikeasti päästäkseen painajaisesta eroon

    8. 8

      Yhdysvallat on maailman ainoa valtio, joka panee työntekijänsä pakkolomalle poliittisen riitelyn vuoksi – miten se on mahdollista?

    9. 9

      Turkki aloitti maa- ja ilmahyökkäyksen kurdeja vastaan Syyriassa, kertoi iskeneensä kaikkiaan 108 kohteeseen – Syyria tuomitsi ”aggression” maaperällään

    10. 10

      Liikenne muuttuu pian neljällä tavalla, sanoo Liikenneviraston tuore pääjohtaja Kari Wihlman – ”Ympäristökuormitus on saatava järkevämmäksi”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Suomalaistytöt imevät nyt elämänoppia kirjoista, joiden tekijän oma elämä oli suurta valhetta – Päiväkirjat paljastavat suursuositun kirjailijan eläneen perhehelvetissä ja päätyneen äärimmäiseen tekoon

    2. 2

      Satu Söderström sanoi menevänsä tanssileirille, kun hän lähti kuvaamaan pornoelokuvaa – nyt ex-pornotähti on seksologi, joka patistaa suomalaisia lopettamaan aristelun sängyssä

      Tilaajille
    3. 3

      Näyttelijä Aziz Ansariin kohdistetut ahdistelusyytökset ovat saaneet sosiaalisen median kiistelemään: tarkoittaako nainen ”ei” vaikka suostuu suuseksiin?

    4. 4

      51-vuotias nainen jäi kiinni Helsinki-Vantaalla kaksi kiloa huumeita matkalaukussaan – ”Nainen on ihan tosidiilissä 20 000 euroa”, viestitteli hätääntynyt välittäjä ja paljasti itsensä

    5. 5

      Kuka palkkaisi työntekijän 18 tunniksi? HS lähti etsimään työnantajia, joiden avulla aktiivimallin velvoitteen saisi täytettyä

    6. 6

      Pankki­neuvoja käski asunto­lainaa hakeneen radio­juontajan ”takaisin koti­maahansa” – Nordea: ”Asiakas­palvelu­tilanteessa on epäonnistuttu täysin”

    7. 7

      Päivä on pidentynyt jo yli tunnin joulusta ja pian valo lisääntyy valtavin harppauksin – mistä kiihtyvä tahti johtuu?

    8. 8

      Tiesitkö että suuri osa suomalaisista miehistä näkee saman unen? Toimittaja lähti elämään sen oikeasti päästäkseen painajaisesta eroon

    9. 9

      Viveca Lindfors pettyi rajusti Ylen haastattelussa olympiapaikan menetyksestä Emmi Peltoselle – ”Se paikka on minun selkänahastani otettu”

    10. 10

      Tuhannet opiskelijat roikkuvat yliopistossa gradukammon takia – Lopputyön tehneet neuvovat, kuinka valmistuminen onnistuu

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Miksi lihon, vaikka syön surkean vähän, pohtii moni laihduttaja – Ilmiölle on usein selitys, mutta sitä on vaikea hyväksyä, sanovat asiantuntijat

      Tilaajille
    2. 2

      Vuonna 1953 sadat ihmiset etsivät murhattua Kyllikki Saarta – yksi heistä oli tappaja, uskoo kokenut rikos­tutkija, joka perehtyi vuosi­kymmeniä salassa pidettyyn tutkinta-aineistoon HS:n kanssa

      Tilaajille
    3. 3

      51-vuotias nainen jäi kiinni Helsinki-Vantaalla kaksi kiloa huumeita matkalaukussaan – ”Nainen on ihan tosidiilissä 20 000 euroa”, viestitteli hätääntynyt välittäjä ja paljasti itsensä

    4. 4

      Kehäradan yllättävä seuraus: Helsinkiläiset nuoret matkustavat maleksimaan lentokentälle – ”En mä oikein tiedä, mitä me täällä tehdään”

    5. 5

      Kymmeniä suomalaisia on noussut ruotsinlaivaan ja kadonnut – Markus Leväniemen viimeiset liikkeet tallentuivat valvontakameraan, mutta kenen kanssa hätääntynyt nuorukainen puhui ennen katoamistaan?

      Tilaajille
    6. 6

      Asteekkien 500 vuoden takainen joukkotuhon syy selvisi

    7. 7

      Nuori terve mies pidätti aivastusta ja joutui sairaalahoitoon – Suomalais­lääkäri selittää, miksi: ”Aivastusta ei kannata pidättää”

    8. 8

      Suomalaistytöt imevät nyt elämänoppia kirjoista, joiden tekijän oma elämä oli suurta valhetta – Päiväkirjat paljastavat suursuositun kirjailijan eläneen perhehelvetissä ja päätyneen äärimmäiseen tekoon

    9. 9

      Aineenvaihdunta alkaa hidastua jo kolmekymppisenä niin, että liikuntaa on lisättävä selvästi – Tutkija kertoo, mitä painonnousun pysäyttäminen vaatii

    10. 10

      Espoolaiset saavat syyttää länsimetron sekasotkusta vain itseään: sitä saa, mistä maksaa

    11. Näytä lisää