Anna joululahja, joka on aina ajankohtainen

– Tilaa lahjaksi Hesari

Kaupunki |HS seuraa

Tule keskustelemaan koulujen erityisopetuksesta – keskustelu käynnissä kello 14–15.30

Millaisia kokemuksia sinulla on erityisestä tuesta? HS ja Sitra kokeilevat uutta tapaa käydä rakentavaa keskustelua verkossa kello 14 alkaen.

Yhteenveto: Opettajan hätähuuto

Kiitos kaikille keskusteluun osallistuneille! Olemme ilahtuneita runsaasta keskustelusta ja keskustelun hyvästä tasosta.

Nimetön:

Tarpeellinen keskustelu. Ongelma kaikkialla sama: riittämättömät resurssit.

Ritva:

Puhumme ja opetamme paljon erilaisuuden hyväksymisestä. Minun mielestäni huomattavasti kestävämpi lähtökohta olisi SAMANLAISUUDEN hyväksyminen. Se, että meillä ihmisillä on paljon enemmän samanlaisuutta, samanlainen tarve ihmisyydemme kaikkinaisten perustarpeidemme ja elämämme sisältöjen suhteen, auttaa ymmärtämään inhimillisemmin myös erilaisuuden "tavallisena"||Mielestäni peruskoulussa pitäisi luoda syysteemi, jossa saman alueen koulussa|olisi nykyuistä pienempiä luokkakokoja ja "erityishenkilökuntaa" käytettäisi joustavasti luokissa, jotka kaikki olisivat ns. normaaleja. Erityislastenkin on toimittava "tavisten" maailmassa, ja "tavitsetkin" oppisivat elämään ja toimimaan yhteistyössä "erityisten" kanssa. Lapsi, jonka koulutaivalta olen seurannut, oppi todella paljon kaveriryhmältä joka hänellä oli 5 vuotta ja jotka hänmenetti pienryhmään siirrossa. On muistettava, että koulu, niin tärkeä kuin se onkin, ei ole irrallinen lapsen elämän kokonaisuudesta.

Kati I:

Kaisa todella kurja tilanne! Kestämätön.

Amisope:

Peruskoulussa pitäisi pystyä siirtymään pääosin pois pienryhmästä, jos mieli tulla opiskelemaan tavalliseen ammattioppilaitokseen tavalliseen ryhmään. Siellä 26 opiskelijan ryhmässä, jossa lähiopetus on karsittu minimiin, pitäisi nimittäin olla aika itseohjautuva.

Erityisammattioppilaitoksiin ja ammattioppilaitosten pienryhmiin ei ole helppo päästä, kun resursseja on leikattu. Paikka sellaisessa, tuen piirissä, on kullanarvoinen. Silti monet vanhemmat ja nuoret kaihtavat erityisamiksia ja pyrkivät tavallisiin - ja valitettavasti pääsevät, koska mukautetut arvosanat ovat yhteishaussa samanarvioisia kuin tavalliset. (Siis mukautettu 8, joka on paljon alle tavallisen 5:n, on tavallisen 8 arvoinen.) Sitten ollaan ihmeissään, kun nuori ei pärjää. Laajoja tukitoimia kun ei ole tavallisissa amiksissa saatavissa, ei varsinkaan nyt kaikkien rahoitusleikkausten jälkeen.

Aidasta vai aidanseipäästä:

Aikaa sitten on unohdettu, että nousevat polvet ovat koulupakon piirissä, siis valtiovallan pakkovallan alla. Itsekin olen ollut tämän pakkovallan piirissä, pakkovalta naamioidaan oikeudeksi. Valtio kantaa väkivaltamonopolia ja itsepäiset ihmiset ovat maaailman merkittävin voima, niin tänä aikana, kuin kaikkina menneinä ja tulevina aikoina. Ilman itsepäisiä ihmisiä maailma olisi alistettu yhden vallan alle lukuisia kertoja, itsepäiset ihmiset torjuvat tämän uhan myös tulevaisuudessa. Nykyisessä maailmanajassa koululaitos on merkittävä tekijä pyrkimyksessä alistaa ihmiset yhdenvallan alle. Kaikkien tahto ei ole murrettavissa.

Kaisa:

Erityisopettajana aikani kuluu tukitoimien kirjaamiseen erilaisiin pedagogisiin asiakirjoihin. Se, ehditäänkö kyseisiä toimia koskaan käytännössä toteuttaa ei kiinnosta opetusvirastoa. Resursseja jaetaan lyhyissä pätkissä, suunnitelmallisuus, pitkäjänteisyys ja seuranta puuttuvat. Luokanopettajat nääntyvät taakkansa alle ainakin täällä pääkaupunkiseudulla.

Keskustelu lähenee loppuaan. Ollaanko keskusteltu oikeista asioista? Minkälaisena koit keskustelun?

Pia Pakarinen:

Kun on niin monenlaisia erityisiä tarpeita, ei ole mahdollista päättää vain yhdestä toimintatavasta. Ainakin Helsingissä tarvitaan jatkossakin sairaalakoulu, erityiskouluja, erityisluokkia ja inkluusiota. Keskustelua resurssien tarpeesta ja toimintatavoista pitää jatkaa rehtoreiden ja opettajien kanssa, koska he näkevät, mikä tilanne omassa koulussa oikeasti on. Kun koululla on riittävät kokonaisresurssit, se pystyy kohdentamaan ne tarpeiden mukaan.

Nimetön:

Peruskoulussa pitäisi pystyä siirtymään pääosin pois pienryhmästä, jos mieli tulla opiskelemaan tavalliseen ammattioppilaitokseen tavalliseen ryhmään. Siellä 26 opiskelijan ryhmässä, jossa lähiopetus on karsittu minimiin, pitäisi nimittäin olla aika itseohjautuva.

Erityisammattioppilaitoksiin ja ammattioppilaitosten pienryhmiin ei ole helppo päästä, kun resursseja on leikattu. Paikka sellaisessa, tuen piirissä, on kullanarvoinen. Silti monet vanhemmat ja nuoret kaihtavat erityisamiksia ja pyrkivät tavallisiin - ja valitettavasti pääsevät, koska mukautetut arvosanat ovat yhteishaussa samanarvioisia kuin tavalliset. (Siis mukautettu 8, joka on paljon alle tavallisen 5:n, on tavallisen 8 arvoinen.) Sitten ollaan ihmeissään, kun nuori ei pärjää. Laajoja tukitoimia kun ei ole tavallisissa amiksissa saatavissa, ei varsinkaan nyt kaikkien rahoitusleikkausten jälkeen.

Mikko:

Carolina, Me näimme esikoisemme eskariaikaan, miten monta hankalaa tapausta omalla kulmakunnallamme oli. Keksimme sopivat syyt ja lähetimme hänet, ja sittemmin toisenkin lapsemme hiukan kauemmas... Rikos on vanhentunut, molemmat ovat jo ylioppilaita :) P.S. Anteeksi, että postasin tämän vahingossa väärällä nimellä :(

Yhteenveto: Opettajan hätähuuto

Keskustelun loppuvaiheessa on puhuttu paljon opettajien jaksamisesta, resursseista ja vaikutusmahdollisuuksista. Toiset haluavat lisää yhteisopettajuutta, toiset työrauhaa. Monet kokevat, että opettajia ei itseään kuunnella, vaikka koulutus muuttuu nopeasti ja erityislapsia on paljon. Keskustelussa mietittiin myös tukea tarvitsevien tilannetta pidemmän ajan kuluessa. Pitäisi auttaa ajoissa, jo varhaiskasvatuksessa. Ja jatkaa tarpeeksi kauan, lähelle aikuisuutta.

Lo-opiskelija:

Olen samaa mieltä kanssasi, Timo. Opettajien ääni ei päätöksenteossa kuulu. Integraatio ei toimi jos erityistä tukea tarvitseva lapsi laitetaan tavalliseen luokkaan ilman tukea. Joko opettajan kaikki aika menee yhteen lapseen tai erityisoppilas jää täysin ilman tukea, koska opettajan aika ei riitä kaikkeen. Kumpi on parempi: erityisluokalla ammattitaitoisen opettajan kanssa vai tavallisessa, liian suuressa luokassa, jossa tukea saa vain muutaman tunnin viikossa? Inkluusiota ja lähikouluperiaatetta ei saa käyttää säästökeinona. Jotta inkluusio voi toimia, on siihen oltava riittävät resurssit. Riittävästi erityisopettajia ja yhteisopettajuutta. Luokkakokojen oltava pienempiä.

Taina:

Ainakin Helsingissä integraatiossa opiskelevan oppilaan ja erityisluokalla opiskelevan oppilaan "hinta" on kutakuinkin sama. Niinpä integraatio ei tuota kunnille säästöä. Sen sijaan jos opetus voidaan järjestää lapselle omassa lähikoulussa (lapsen tarvitsemin tukitoimin), jäävät pois monia lapsia kuormittavat taksimatkat - ja näistä varmasti syntyisi kunnille säästöä.

Äiti:

Lapseni ovat nk. normeja oppimiskyvyiltään ja lähikoulussa saavat olla ja oppia elämään kaikenlaisten ihmisten kanssa.

Maria Oulusta:

Hyvä pointti Heidi!|Näin juuri tuntuu meille käyneen. Kuulin vasta kuinka oli oikea päätös laittaa lapsi lähikouluun normaalille luokalle, koska pienryhmä on tänäkin vuonna todella levoton.

Eli myös vanhempien mielipide lausuntojen kirjoittajien, päätöksen tekevän viranomaisen lisäksi erittäin tärkeä.

Vanhempi Tomppa-ope:

Erityistuen tarve on kasvanut ainakin kahdesta syystä:

1. Tuen tarpeen havaitseminen on parantunut ja samalla erilaisten oppimis- ja käytösongelmien kirjo on laajentunut. Tämä luonnollisesti vaikeuttaa oikein kohdennetun tuen määrittelyä ja toteutusta.

2. Tuen tarve on kasvanut myös absoluuttisesti, ei niinkään maahanmuuttajien vaikutuksesta, vaan kotiolojen selvästä heikentymisestä. Oppilaat eivät saa huolenpitoa ja ohjaavaa kasvatusta kotonaan edes keskimäärin riittävästi.

Ryhmäkoot ovat suuria, mutta kouluissa alkaa olla oppilaita, joille edes pienryhmä ei ole riittävän pieni, vaan tarvitsisivat peräti yksityisopetusta ainakin osan koulupäivää.

Laajis:

Erityisopettajan työ on tämän päivän koulussa priorisointia. Resurssipula on suuri, tarvitsijoita on paljon. Kieli keskellä suuta saa laatia oppimissuunnitelmia, ettei tule vain luvanneeksi liikoja. Pienen oppimisryhmän tarpeellisuuden näkee päivittäin. Lapsi, joka isossa luokassa ei kykene keskittymään, on levoton ja häiritsevä, muuttuu pienessä, rauhallisessa erityisopetuksen luokassa kuin toiseksi. Työskentely sujuu, oppiminen maistuu ja tuottaa iloa. Integraatio ei saa olla itsetarkoitus. Oppilaan tarpeista pitää kaiken lähteä.

Juha W, opetustyöläinen eläkkeellä:

Tämänkin keskustelun taustalla on yksi koulun suurista dilemmoista: kuinka yksilöllistä palvelua joukkomuotoinen koulu, jossa pääasiassa toimitaan eri suuruisissa ryhmissä, voi tarjota. Pääsääntoisesti voidaan puhua edelleen luokista, joissa on 20-30 oppilasta. Idea- ja opetussuunnitelmatasolla luvataan oppilaille yksilöllistä opetusta. Käytännössä kovin suureen yksilöllisyyteen ei edes ns. tavallisissa luokissa ole yhden opettajan voimin mahdollisuutta. Se miten erityistä tukea vaativien opetus tulisi järjestää parhaiten oli keskustelun pääaihe.

Inkluusio toimii silloin hyvin, jos on riittävästi resursseja siis opettajia ja tiloja, että luokkaa voidaan joustavasti jakaa pienempiin työskentelyryhmiin. Pysyvä pienryhmä voi olla jollekin oppilaalle parempi ratkaisu, mutta pienryhmässä voi olla kovin monenlaisia oppilaita, hiljaisia rauhallisia, hitaita mutta opiskelumyönteisiä ja sitten rauhattomia, sosiaalisesti kypsymättömiä ja opiskelukielteisiä. Vaikka tällainen ryhmä on pieni, se on hankalasti johdettavissa, niin että kaikki saisivat tukea opiskeluunsa.

Yläkouluvaiheessa pienryhmän vaarana on laitostua, kun yhdenmukaisuuden paineet ohjaavat oppilaita opiskelua välttävään suuntaan. Siis jonkinlainen joustava pienryhmä/luokkaopiskelu voisi olla paras ratkaisu, mutta jälleen kerran on kyse henkilöresursseista. On totta, kuten joku keskustelussa totesi, että me tiedämme julkisuuden perusteella, miltä oppimisen tulisi nykyään näyttää: oppilaat ovat jakautuneina värikkäiden kalusteiden lomaan rennosti ryhmiin tekemään tehtäviään tabletti tai tietokone sylissä. Ikävä kyllä tämä työskentelytapa edellyttää oppilailta erittäin hyviä keskittymisen ja itsensä johtamisen taitoja, jotka liian monella oppilaalla tuntuvat olevan vielä kehittymättömiä.

Carolina:

Me näimme esikoisemme eskariaikaan, miten monta hankalaa tapausta omalla kulmakunnallamme oli. Keksimme sopivat syyt ja lähetimme hänet, ja sittemmin toisenkin lapsemme hiukan kauemmas... Rikos on vanhentunut, molemmat ovat jo ylioppilaita :)

Tämä yli 90 päivää vanha arkistoartikkeli kuuluu HS Digi-tilaukseen
Vaihda HS Mini -tilauksesi helposti HS Digiin
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Koulu
  • Erityislapset

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      EU:n kunnianhimoinen maahan­muutto­politiikan uudistus ei etene: Suomi haraa vastaan rajavalvojien lisäämisessä

    2. 2

      Se, että ihmiset tuijottavat, on Julia Fonsenista alentavaa – mutta sitten vastaan tuli mies, joka katsoi juuri oikealla tavalla

    3. 3

      Helsingissä kasvanut Joy Wolfram, 29, nostettiin maailman lupaavimpien tutkijoiden listalle – Nyt hän aikoo nyt kitkeä syövän maailmasta

      Tilaajille
    4. 4

      Mitä ihmettä Euroopassa oikein tapahtuu? ”Hallitseminen on käymässä lähes mahdottomaksi”, sanoo Matti Vanhanen

    5. 5

      Merten roskapyörteiden kunnian­himoinen puhdistus­operaatio vastatuulessa – teinin keksinnöstä löytyi kohtalokas vika

    6. 6

      Pekka Haaviston lausunto perus­suomalaisista oli viisautta, jota vihreät eivät kestä kuulla

    7. 7

      Joidenkin nykyeurooppalaisten kallo on litistynyt, ja se vaikuttaa hieman myös aivojen suorituskykyyn – syynä ovat neandertalien geenit

    8. 8

      Helsingistä saa vihdoin kunnon pastaa – testasimme annoksen kuudessa ravintolassa, ja yksi ylsi viiteen tähteen

      Tilaajille
    9. 9

      Tekoäly saavutti uuden tason: Alpha Zero oppi lautapelien taktiikat tunneissa ja päihitti heti parhaimpina pidetyt peliohjelmat

    10. 10

      ”Onnistuuko huomenna käteistä 4 000?” – Karhu-ryhmän yli­konstaapelin ja Finnrappel-yhtiön johto­hahmon viestit kertovat vilkkaasta ”säädöstä”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Pekka Haaviston lausunto perus­suomalaisista oli viisautta, jota vihreät eivät kestä kuulla

    2. 2

      Merten roskapyörteiden kunnian­himoinen puhdistus­operaatio vastatuulessa – teinin keksinnöstä löytyi kohtalokas vika

    3. 3

      Ahdistaako tavara, mutta joulu­lahjat pitäisi hankkia? Tässä 86 erinomaista vinkkiä aineettomaksi joululahjaksi

    4. 4

      ”Onnistuuko huomenna käteistä 4 000?” – Karhu-ryhmän yli­konstaapelin ja Finnrappel-yhtiön johto­hahmon viestit kertovat vilkkaasta ”säädöstä”

    5. 5

      Intialainen mies työnsi kätensä nukkuvan naisen alus­housuihin yölennolla – sai yhdeksän vuoden vankeus­tuomion Yhdysvalloissa

    6. 6

      Helsingistä saa vihdoin kunnon pastaa – testasimme annoksen kuudessa ravintolassa, ja yksi ylsi viiteen tähteen

      Tilaajille
    7. 7

      Itäkeskuksen neulanvaihtopisteen ympärillä pyörii huumehulabaloo kaikkine lieveilmiöineen, väittävät hermostuneet yrittäjät – ”Minut on uhattu ampua ja hakata”

    8. 8

      Suomen kieli on uhattuna, tällaisia keinoja poliitikot tarjoavat – Testaa, ymmärrätkö uussuomen lainasana­hirviöitä

    9. 9

      Postinjakajat pystyttivät valepostilaatikoita ja tilasivat niihin heroiinia – Tuomittiin huumerikoksista

    10. 10

      Laura Huhtasaari kirjoitteli blogiinsa väitteitä islamista, sai kirjoituskiellon, samalla perussuomalaisnaiset kampanjoivat suut teipattuna – tästä kaikessa on kyse

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Suomesta on tullut myrkkyä – Venäjällä tunnetaan syvää tyytymättömyyttä suomalaisia kohtaan

    2. 2

      Suurta osaa naisista koskevaa terveysongelmaa ei ole tutkittu, vaikka se haittaa elämänlaatua merkittävästi – Professori: ”Pidetty liian banaalina ongelmana”

    3. 3

      Kansallisbaletin Tuhkimon ylipainoiseksi puettu hahmo loukkasi Ani Kellomäkeä niin, että hän lähti esityksestä pois: ”En halunnut osallistua yhteiseen kiusaamishetkeen”

    4. 4

      Kun 35-vuotias nainen haluaa lapsen, mutta ei kelpuuta mukavaa miestä, naisen täytyy olla sekaisin

    5. 5

      Kesän jälkeen äitien kasvoilta katosivat ilmeet, ja kätilö Rosmariini Tolonen näki sen – HS:n erikoisartikkeli vie vainottujen rohingyojen pakolaisleirille

      Tilaajille
    6. 6

      Painin päätteeksi Rauno Lehmusvyöry painoi liipaisinta, mutta varmistin pelasti poliisin hengen – Nyt ”vekselit lankeavat”, ja vakava sairaus nujertaa korsolaisen rikollis­joukon ydin­hahmoa

      Tilaajille
    7. 7

      Ennätykselliset veronpalautukset maksuun tänään – ensi vuonna valtaosa ei enää saa ”joulupalautuksia”

    8. 8

      Laura Huhtasaari kirjoitteli blogiinsa väitteitä islamista, sai kirjoituskiellon, samalla perussuomalaisnaiset kampanjoivat suut teipattuna – tästä kaikessa on kyse

    9. 9

      Helsinkiläismiehet kehittivät päivässä takuuvarman ratkaisun kauppakeskus Rediin eksyneille

    10. 10

      Mummon autotallista löytyi autofanien sydämet särkevä, jopa sadantuhannen arvoinen yllätys

    11. Näytä lisää