Kaupunki

Vanhuksen epäillään kuolleen kotihoidon laiminlyönnin seurauksena Espoossa – hoitajien mukaan päivät ovat täynnä vaaratilanteita

Käyntien väliin jääminen ja lääkkeiden jakeluun liittyvät virheet ovat hoitajien mukaan Espoon kotihoidossa yleisiä.

Espoon kaupungin kotihoidon asiakkaana olleen vanhuksen epäillään kuolleen kotihoidossa tapahtuneen laiminlyönnin vuoksi. Tapauksesta on tehty kaupungille heitteillejättöilmoitus. HS:n tietojen mukaan epäilty heitteillejättö on tapahtunut keväällä 2017.

Kuollut kotihoidon asiakas oli kotiutunut hiljattain sairaalasta. Kotihoitajan mennessä käynnille asiakas ei ollut tullut avaamaan ovea. Hoitajalla ei ollut mukana asunnon avainta, eikä hän jäänyt selvittelemään tilannetta, joten käynti jäi välistä. Seuraavana päivänä omaiset löysivät vanhuksen asunnosta kuolleena.

Espoon kaupungin vanhuspalveluiden johtajalla Matti Lyytikäisellä on tiedossa kotihoidossa tehty, heitteillejätöksi otsikoitu vaarailmoitus. Ilmoituksen ajankohta ei kuitenkaan täsmää HS:n tiedossa olevan ajan kanssa.

Espoon kotihoidon omavalvontasuunnitelman mukaan kaikista vaaratapahtumista on tehtävä ilmoitus Haipro-järjestelmään. Ilmoitus on tehtävä kaikista hoitoon ja palveluun liittyvistä tapahtumista, jotka aiheuttivat tai jotka olisivat voineet aiheuttaa haittaa asiakkaalle.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

”Vuonna 2017 tehtiin noin 600 ilmoitusta. Noin 60 ilmoituksen kohdalla arvioitiin, että tapahtuneesta oli kohtalaista tai vakavaa haittaa asiakkaalle”, Lyytikäinen kertoo.

HS:n haastattelemien Espoon kotihoidon työntekijöiden mukaan asiakkaiden terveyttä, hyvinvointia ja jopa henkeä uhkaavia vaaratilanteita tapahtuu useammin kuin Haipro-ilmoituksia koskevat tilastot kertovat.

Asiakas on pahimmillaan ollut useita päiviä ilman hoitoa, ja yksittäisten käyntien tekemättä jääminen on tavallista. Myös lääkkeiden jakeluun liittyvät vaaratilanteet ovat hoitajien mukaan arkipäivää. Asiakkaat ovat saaneet vääriä lääkkeitä tai lääkkeitä on jäänyt saamatta kokonaan tai oikeaan aikaan.

Hoitokäyntien väliin jäämisiä on Lyytikäisen mukaan voinut tapahtua, kun asiakkaiden hoito-ohjelmia muutetaan.

”Virhe voi tapahtua silloin, kun asiakkaan ohjelmaa muutetaan siinä vaiheessa, kun hoitajien päivän työsuunnitelma on tehty. Tällöin tiedot eivät automaattisesti siirry toiseen järjestelmään, minkä takia olemme ohjeistaneet tämän työvaiheen hyvin tarkasti ja rajanneet henkilöitä, ketkä saavat sen tehdä”, Lyytikäinen sanoo.

Eniten vaaratilanneilmoituksia tulee Lyytikäisen mukaan juuri lääkkeistä. Yhteensä ilmoituksia tehdään kuukausittain noin 50.

”Se on todella vähän, kun ajattelee, että Espoon kotihoito tekee kuukaudessa yli 50 000 käyntiä”, Lyytikäinen sanoo.

”Virheitä ei tietenkään saisi sattua, mutta ongelmat pitää suhteuttaa valtavaan käyntimäärään.”

Hoitajien mukaan vaaratilanteet ovat Espoon kotihoidossa niin yleisiä, että Haipro-ilmoituksia pitäisi tehdä lähes päivittäin. He kuitenkin kokevat, ettei ilmoitusten tekeminen johda mihinkään.

”Riski arvioidaan aina merkityksettömäksi tai vähäiseksi. Ilmoitukset eivät koskaan siirry omasta yksiköstä eteenpäin käsiteltäväksi”, yksi hoitajista sanoo.

Omavalvontasuunnitelman mukaan käsittelijä voi siirtää ilmoituksen ylemmälle käsittelijälle esimerkiksi silloin, jos kysymyksessä on vakava tai usein toistuva ongelma.

Espoon kotihoidon päällikön Heli Naukkarisen mukaan on valtakunnallinen ongelma, ettei kotihoidossa tapahtuneista vaaratilanteista raportoida kattavasti.

”Esimiehen näkökulmasta se on ongelmallista. Johdon on tärkeää saada tietoa, mitä kentällä tapahtuu”, Naukkarinen sanoo.

”Kannustan ilmoitusten tekemiseen, sillä niistä saadun tiedon perusteella toimintaa voidaan kehittää.”

Espoo ei ole kotihoidon ongelmien osalta poikkeus. Kotihoidossa olevien ikäihmisten määrä kasvaa Suomessa nopeasti, ja hoidon tarpeessa olevat ovat yhä huonokuntoisempia. Hoitajien määrä ei ole kasvanut samassa tahdissa kotihoidon työmäärän kanssa.

Esimerkiksi Helsingin kotihoito joutui viime kesänä aluehallintoviraston erityistarkkailuun, koska sen on katsottu olevan ylikuormittunut erityisesti idässä.

HS haastatteli viittä Espoon kotihoidossa pitkään työskennellyttä hoitajaa. He haluavat esiintyä jutussa nimettöminä, koska pelkäävät joutuvansa työpaikoillaan vaikeuksiin tuomalla julki kotihoidon ongelmia.

Kiirettä Espoon kotihoidossa on riittänyt aiemminkin, mutta suurimmat ongelmat ovat hoitajien mukaan alkaneet sen jälkeen, kun kotihoidossa siirryttiin käyttämään sähköistä toiminnanohjausjärjestelmää Hilkkaa.

Ohjelma otettiin käyttöön vuosina 2015–2016. Järjestelmä yhdistää työaikajärjestelmästä hoitajien käytettävissä olevan työajan ja potilastietojärjestelmästä asiakkaiden hoidon tarpeen.

Hilkka tekee hoitajille reitit optimoiden niin, että mahdollisimman suuri osa työajasta kuluisi siirtymien sijaan itse asiakastyöhön. Tavoitteena on, että 60 prosenttia hoitajien työajasta kuluisi asiakaskäynteihin.

Samaan aikaan asiakasmäärä on kasvanut ja kotihoitoalueita on yhdistetty, mikä tarkoittaa, että hoitajat kiertävät entistä laajemmalla alueella.

Vaikka hoidettavien määrä on kasvanut, vakituisia hoitajia ei ole juuri palkattu lisää, vaan työvoiman tarvetta on paikattu henkilöstövuokrausfirman kautta tulevilla sijaisilla.

Tämä kaikki on hoitajien mukaan johtanut entistä kovempaan kiireeseen, tiedonkulun merkittävään huonontumiseen ja virheiden määrän kasvuun.

Aikaisemmin sama hoitaja saattoi hoitaa parikin käyntiä saman asiakkaan luona. Nykyään päivän aikana käy yleensä yhtä monta eri hoitajaa kuin on käyntejäkin. Kotihoidon omilla työntekijöillä on omat vastuuhoidettavat, mutta työntekijät kokevat pääsevänsä liian harvoin omien asiakkaidensa luokse.

”Monesti on tilanteita, joissa sijainen kiertää minun alueellani, ja minä sijaistan jollakin toisella alueella. Kumpikaan ei tunne asiakkaita, mikä lisää virheiden tekemisen riskiä”, yksi haastatelluista hoitajista kertoo.

Kun hoitajat vaihtuvat tiuhaan, hoidon jatkuvuus kärsii, eikä tieto kulje. Tilannetta pahentaa se, ettei hoitajilla kiireen vuoksi useinkaan ole aikaa raportointiin tai asiakkaan tietojen läpikäymiseen. Esimerkiksi omaisten lääkärikäynneistä välittämät tiedot saattavat jäädä kirjaamatta, eikä niitä oteta huomioon hoidossa.

Etenkin keikkatyöntekijöissä on hoitajien mukaan paljon sellaisia, joiden kielitaito ei tahdo riittää hoitotyöhön. Siitä ja sijaisten huonosta perehdytyksestä johtuvat ongelmat kaatuvat kaupungin omien työntekijöiden niskaan.

Hoitajien työpäivät ovat usein kiireisiä ja kaoottisia. Reitit saattavat muuttua kesken päivän, eikä niissä välttämättä ole otettu huomioon siirtymäaikoja paikasta toiseen.

”Ihmisten heitteillejättöä tapahtuu ihan vain siksi, ettei meidän anneta tehdä työtämme hyvin”, yksi hoitaja sanoo.

Hoitajat ovat kovilla, sillä kiire, ylityöt ja huoli asiakkaista uuvuttavat. Monesti ruoka- ja muiden taukojen pitäminen on kiireen vuoksi mahdotonta.

Tilanne vaihtelee alueittain, mutta hoitajien käsityksen mukaan samat ongelmat koskettavat enemmän tai vähemmän kaikkia kotihoidon alueita Espoossa.

Kaikkien viiden hoitajan haastattelussa tuli esiin kova huoli asiakkaiden turvallisuudesta ja hyvinvoinnista. Kaikki kertoivat pelkäävänsä, milloin tapahtuu jokin kohtalokas virhe, jonka vuoksi asiakas kuolee.

”Yksi pahimmista tietämistäni tapauksista on sellainen, jossa asiakkaan käynti oli jäänyt tekemättä, eikä asiakas siksi ollut saanut lääkettä. Hän sai aivoinfarktin, eikä tullut enää koskaan takaisin sairaalasta”, yksi hoitajista kertoo.

Kerran erään asiakkaan luona ei oltu käyty viiteen päivään. ”Ateriapalvelu oli pyörinyt, mutta lääkkeet olivat jääneet antamatta ja vaipanvaihdot tekemättä. Vaippa oli märkä, ja asiakas oli aivan eritteissä”, hoitaja kertoo.

Muutama haastatelluista hoitajista kertoo pelkäävänsä, että tekee itse ylikuormittuneena virheen.

Erityisen huolissaan hoitajat ovat niistä vanhuksista, joilla ei ole omaisia auttamassa ja huolehtimassa. Usein omaiset soittavat, jos käynti on jäänyt tekemättä tai on muita ongelmia.

”Asiakkaitamme kohdellaan hyvin eriarvoisesti. Jos hoidettavalla on niin sanottu hankala omainen, sellainen asiakas saa parempaa hoitoa”, yksi hoitajista sanoo.

Vaaratilanteiden lisäksi huonosti toimiva optimointi tuottaa tehottomuutta, huonoa hoitoa ja järjettömiltä tuntuvia tilanteita.

”Ennen yksi hoitaja kävi yhdessä talossa, jossa oli useampi asiakas. Nyt meitä voi olla huonolla tuurilla 3–4 hoitajaa samassa talossa”, hoitaja kertoo.

”Eikä ole yksi tai kaksi kertaa, kun on käynyt niin, että päiväkäynnille mennessä aamuhoitaja tulee juuri ovesta ulos. Silloin käännyt takaisin, lähdet seuraavaan paikkaan, ja suunniteltu reitti menee sekaisin.”

Toisen hoitajan mukaan välillä tulee eteen tilanteita, joissa asiakkaalle laitetaan yövaippa ja annetaan unilääkettä kello kuuden aikaan illalla.

”Seuraava käynti saattaa olla vasta seuraavana aamupäivänä”, hän kertoo.

Lyytikäisen mukaan kotihoidon ongelmat on Espoossa otettu vakavasti. Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti keväällä kotihoidon kehittämisohjelmasta.

”Esimerkiksi lääketurvallisuutta parannamme ottamalla käyttöön lääkkeiden koneellisen annosjakelun. Lisäksi kehitämme sairaalasta kotiutumisen prosessia ja kotikuntoutusta”, Lyytikäinen kertoo.

Kotihoidon tarve on Lyytikäisen mukaan kasvanut Espoossa enemmän kuin on osattu ennakoida.

”Asiakkaiden ja käyntien määrät ovat niin suuria, että meillä pitää olla järjestelmä, jolla hallinnoimme niitä. Muut tavat olisivat paljon työläämpiä ja alttiimpia virheille.”

Espoon keskuksen alueella on ollut kokeilussa Ropsu-ohjelmistorobotti, jonka avulla vuokratyövoiman tilausprosessi on automatisoitu. Jatkossa Ropsua on tarkoitus käyttää myös työvuorosuunnittelussa ja tekemään järjestelmiin erilaisia tarkastuksia.

Tälle vuodelle kotihoitoon on myös perustettu 20 uutta virkaa, ja maaliskuussa aloittaa uusi kotikuntoutusyksikkö.

”Sairaalasta kotiutuvien asiakkaiden vuoksi toiminnanohjausjärjestelmän tekemiä työsuunnitelmia on pitänyt muuttaa käsin, mikä lisää virheiden riskiä”, Lyytikäinen sanoo.

”Jatkossa uusi yksikkö hoitaa sairaalasta kotiutuvat ja uudet kotihoidon asiakkaat.”

Kotihoidon ongelmat kuormittavat myös omaisia – ”Kotihoito on rakennettu niin, että siitä puuttuu koko inhimillinen todellisuus.”

Huonosti toimiva kotihoito kuormittaa myös asiakkaiden omaisia. Sen on saanut kokea helsinkiläinen Katri Merikallio, joka sisaruksineen on joutunut taistelemaan, jotta heidän Espoossa asuva iäkäs isänsä saisi kotihoidosta tarvitsemansa avun.

Huolesta ehti tulla jatkuva seuralainen. Vuodenvaihteessa isä sai vihdoin paikan hoitokodista. Loppuajan kotona isä oli täysin riippuvainen hoidosta, sillä hän on aivoinfarktien jäljiltä pyörätuolissa ja lähes sokea. Puhelimen käyttäminen ei onnistu, ja siirtymiset pyörätuolista sänkyyn ja pois ovat vaikeita.

Ongelmia oli jo aiemmin, kun keväällä kuollut äiti oli kotihoidon asiakkaana. Tilanne on Merikallion mukaan kuitenkin mennyt huonompaan suuntaan.

”Kotihoidon todellisuus on lyönyt kasvoille todella pahasti. Tuntuu, ettei vanhuksilla ole mitään ihmisarvoa”, Merikallio sanoo.

”Tuntuu, että kotihoito on rakennettu niin, että siitä puuttuu koko inhimillinen todellisuus.”

Merikallion mukaan hoitajia tuntui olevan valtava joukko, eikä tieto kulkenut.

”En tiedä tarkkaa määrää, mutta isääni hoiti syksyn aikana pitkälti toistakymmentä eri hoitajaa.”

Espoon kaupungille tehtiin vuonna 2016 kotihoitoa koskevia kirjallisia muistutuksia 19 kappaletta. Vuonna 2017 muistutuksia tehtiin kuusi.

Yleisimmin muistutusten ja Espoon sosiaali- ja potilasasiamiehelle Eva Peltolalle tulevien yhteydenottojen aiheena on hoitajien suuri vaihtuvuus.

”Pitkään ovat olleet esillä myös tilanteet, joissa naisten intiimialueiden pesijänä on ollut mies”, Peltola kertoo.

Etelä-Suomen aluehallintovirastoon (avi) on joulukuussa 2017 tehty yksi Espoon kotihoitoa koskeva kantelu. Lisäksi virastossa on käsittelyssä yksi valvonta-asia.

”Molemmat koskevat yksittäistapauksia, ei mitään laajamittaisempia ongelmia”, kertoo ylitarkastaja Satuanna Vainikka avista.

Katri Merikallio sanoo ymmärtävänsä hyvin, miksei kotihoidon palveluista tehdä enemmän kanteluita tai muistutuksia. ”Ei ihmisillä riitä voimavaroja tehdä valituksia.”

Viime talvena saattohoidossa Merikallion perheen luona ollut äiti vietti talvilomaviikon isän luona ja oli kotihoidon hoidettavana. Kotihoidolle ja kotisairaalalle oli annettu selkeät ohjeet opiaattien annostelusta ja ajoista kuuden tunnin välein.

”Viikko oli täydellinen katastrofi. Iltahoitaja kävi kello 18 antamassa lääkkeet ja häipyi. Seuraavan kerran hoitaja tuli aamulla kello 9 eli 16 tuntia myöhemmin”, Merikallio kertoo.

”Lääkkeet olivat kotihoidon lukitsemassa pakkilaatikossa äitimme sängyn vieressä, ja äitimme kärsi yön läpi täysin sietämättömistä syöpäkivuista, sillä kukaan ei ollut viitsinyt kirjoittaa hänen lääkitsemistietojaan järjestelmään.”

Voimat eivät kuitenkaan riittäneet valituksen tekemiseen. ”Jatkoin vain äitini saattohoitoa”, Merikallio kertoo.

Merikallio sisaruksineen oli tiiviisti yhteydessä kotihoitoon, jotta asiat sujuisivat. Kun isä oli lyhyen ajan sisällä kaatunut useita kertoja vuoteeseen siirtyessään ja loukannut itsensä pahasti, Merikallio soitti kotihoidon sairaanhoitajalle.

”Hoitaja sanoi, ettei tiedä, miten tilanteessa pitää toimia. Kukaan ei oikein tiennyt mitään, kun soitti ja yritti hoitaa asioita”, Merikallio sanoo.

Lopulta kotihoidon kanssa sovittiin, ettei isää jätetä iltaisin yksin. Seuraavana iltana kello 18 tuli hoitaja, joka ei tiennyt aiemmista kaatumisista, eikä auttanut isää sänkyyn.

Merikalliosta tuntuu, että kaikki omaisten kotihoidolle välittämät tiedot katoavat. ”Kukaan ei ota koppia asioista”, hän sanoo.

”Hoitajat varmasti osaavat hoitaa työnsä, mutta heille ei anneta mahdollisuutta tehdä sitä kunnolla.”

”Olimme todella paljon mukana arjen pyörittämisessä. Eikä kotihoito suinkaan ole mitenkään edullista. Palvelusta maksettiin maltaita.”

Merikallio ihmetteleekin, miten pärjäävät ne kotihoidon asiakkaat, joilla ei ole omaisia tukenaan.

Espoolainen Anja Ekholm, 89, kuuluu heihin. Hänellä ei ole arjessa omaisia apuna, sillä lapset asuvat kaukana.

Kotihoito käy Ekholmilla torstaita lukuun ottamatta kerran päivässä. Silloin on ohjelmassa viikon ruokaostosten tekeminen kahden vapaaehtoistyöntekijän kanssa.

”Kotiapu on aivan välttämätöntä. Olen tarvinnut apua koko ajan enemmän”, Ekholm kertoo.

”On myös tärkeää, että hoitajat ovat tuttuja. Tässä elämänvaiheessa, kun olen aivan yksin, hoitaja korvaa myös ystävän.”

Ekholmin onneksi kotihoito on hänen kohdallaan toiminut hyvin. Käynnit ovat toteutuneet sovitusti. ”Yleensä muistan nimeä myöten ihmiset, jotka käyvät täällä”, hän sanoo.

Toisinaan hoitajat osaavat suomen kieltä niin huonosti, etteivät asiat tahdo hoitua. Silloin Ekholm vaihtaa kielen englanniksi.

”Sitä olen miettinyt, miten muistisairaat pärjäävät”, Ekholm sanoo.

”On onni, että päänuppi pelaa.”

Huonosti liikkuva Ekholm on pari kertaa kaatunut niin, että on hetken pelännyt, ettei pääse omin voimin ylös. ”Enää en laita verhoja kiinni tai mene ulos kastelemaan kukkia”, hän sanoo.

Joulukuussa tapahtui myös kotihoidon puolelta pieni kömmähdys. Ekholm on antanut ehdottoman kiellon, etteivät mieshoitajat saa hoitaa hänen kylvetystään.

”Kerran kylvetyspäivänä saapui mieshoitaja. Hän kuitenkin suhtautui asiallisesti, kun sanoin, etten halua hänen kylvettävän.”

Fakta

Espoon kotihoito


 Espoon kotihoito teki vuonna 2017 viime vuonna noin 650 000 käyntiä.

 Lisäksi ostopalveluna tehtiin noin 100 000 käyntiä.

 Asiakkaita Espoon kotihoidolla on vuositasolla noin 4 000.

 Asiakasmäärä on kasvanut nopeasti viime vuosina.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Espoo
  • Kotihoito
  • Marjaana Varmavuori

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Olympiapaikan Suomelle hankkinut Viveca Lindfors avautui kovin sanoin häviöstä Emmi Peltoselle – Taitoluisteluliitto: ”Kriteerit olivat alusta asti selvät”

    2. 2

      Oululaisperhe asuu kesät talvet entisessä venäläisessä rahtilaivassa – ”Tatjana” on tiettävästi Suomen pohjoisin kelluva koti, mutta siinä asuminen on jatkuva työmaa

    3. 3

      Jamaikan väkivaltaisuudet ovat yltyneet niin rajuiksi, että matkailijoita varoitetaan liikkumisesta loma­keskusten ulkopuolella – Armeija kutsuttiin taltuttamaan huume­jengien sotaa

    4. 4

      ”Kuukausia”, vastasi hoitaja – seuraavana yönä isäni kuoli, eikä kaikki mennyt niin kuin piti, kirjoittaa toimittaja Katri Kallionpää isänsä viimeisistä viikoista suomalaisessa sairaalassa

      Tilaajille
    5. 5

      Minna oli niin juovuksissa, ettei voinut hakea lastaan päiväkodista – Lopulta alkoholismiaan vuosia peitellyt äiti löysi oman pohjansa ja soitti itse lastensuojeluun

    6. 6

      Arkkitehtiperhe tutki uudiskotinsa Helsingin Jätkäsaaressa huolellisesti – näin teet muuttotarkastuksen ja reklamoit virheistä ajoissa

    7. 7

      Harley Davidson -kypärä ja nahkaliivi – piste-ennätyksensä tehnyt Jesse Puljujärvi antoi näytteen kielitaidostaan: ”Välillä tuntuu paremmalta, välillä paremmalta”

    8. 8

      Viveca Lindfors pettyi rajusti Ylen haastattelussa olympiapaikan menetyksestä Emmi Peltoselle – ”Se paikka on minun selkänahastani otettu”

    9. 9

      Poliisi kiitteli tuntematonta hengenpelastajaa Helsingissä – soitti aamuyöstä apua jäihin pudonneelle

    10. 10

      Shorai shorai houlama goodbye – tällaista hurmosta ja kaaosta oli Remun viimeinen keikka

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Minna oli niin juovuksissa, ettei voinut hakea lastaan päiväkodista – Lopulta alkoholismiaan vuosia peitellyt äiti löysi oman pohjansa ja soitti itse lastensuojeluun

    2. 2

      Suomalaistytöt imevät nyt elämänoppia kirjoista, joiden tekijän oma elämä oli suurta valhetta – Päiväkirjat paljastavat suursuositun kirjailijan eläneen perhehelvetissä ja päätyneen äärimmäiseen tekoon

    3. 3

      Viveca Lindfors pettyi rajusti Ylen haastattelussa olympiapaikan menetyksestä Emmi Peltoselle – ”Se paikka on minun selkänahastani otettu”

    4. 4

      ”Kuukausia”, vastasi hoitaja – seuraavana yönä isäni kuoli, eikä kaikki mennyt niin kuin piti, kirjoittaa toimittaja Katri Kallionpää isänsä viimeisistä viikoista suomalaisessa sairaalassa

      Tilaajille
    5. 5

      Päivä on pidentynyt jo yli tunnin joulusta ja pian valo lisääntyy valtavin harppauksin – mistä kiihtyvä tahti johtuu?

    6. 6

      Oululaisperhe asuu kesät talvet entisessä venäläisessä rahtilaivassa – ”Tatjana” on tiettävästi Suomen pohjoisin kelluva koti, mutta siinä asuminen on jatkuva työmaa

    7. 7

      Arkkitehtiperhe tutki uudiskotinsa Helsingin Jätkäsaaressa huolellisesti – näin teet muuttotarkastuksen ja reklamoit virheistä ajoissa

    8. 8

      Shorai shorai houlama goodbye – tällaista hurmosta ja kaaosta oli Remun viimeinen keikka

    9. 9

      Satu Söderström sanoi menevänsä tanssileirille, kun hän lähti kuvaamaan pornoelokuvaa – nyt ex-pornotähti on seksologi, joka patistaa suomalaisia lopettamaan aristelun sängyssä

      Tilaajille
    10. 10

      Näyttelijä Aziz Ansariin kohdistetut ahdistelusyytökset ovat saaneet sosiaalisen median kiistelemään: tarkoittaako nainen ”ei” vaikka suostuu suuseksiin?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Miksi lihon, vaikka syön surkean vähän, pohtii moni laihduttaja – Ilmiölle on usein selitys, mutta sitä on vaikea hyväksyä, sanovat asiantuntijat

      Tilaajille
    2. 2

      Vuonna 1953 sadat ihmiset etsivät murhattua Kyllikki Saarta – yksi heistä oli tappaja, uskoo kokenut rikos­tutkija, joka perehtyi vuosi­kymmeniä salassa pidettyyn tutkinta-aineistoon HS:n kanssa

      Tilaajille
    3. 3

      51-vuotias nainen jäi kiinni Helsinki-Vantaalla kaksi kiloa huumeita matkalaukussaan – ”Nainen on ihan tosidiilissä 20 000 euroa”, viestitteli hätääntynyt välittäjä ja paljasti itsensä

    4. 4

      Kehäradan yllättävä seuraus: Helsinkiläiset nuoret matkustavat maleksimaan lentokentälle – ”En mä oikein tiedä, mitä me täällä tehdään”

    5. 5

      Kymmeniä suomalaisia on noussut ruotsinlaivaan ja kadonnut – Markus Leväniemen viimeiset liikkeet tallentuivat valvontakameraan, mutta kenen kanssa hätääntynyt nuorukainen puhui ennen katoamistaan?

      Tilaajille
    6. 6

      Suomalaistytöt imevät nyt elämänoppia kirjoista, joiden tekijän oma elämä oli suurta valhetta – Päiväkirjat paljastavat suursuositun kirjailijan eläneen perhehelvetissä ja päätyneen äärimmäiseen tekoon

    7. 7

      Asteekkien 500 vuoden takainen joukkotuhon syy selvisi

    8. 8

      Nuori terve mies pidätti aivastusta ja joutui sairaalahoitoon – Suomalais­lääkäri selittää, miksi: ”Aivastusta ei kannata pidättää”

    9. 9

      Älykäs ja herkkä ihminen kokee muita helpommin yksinäisyyttä – yksinäisyyden tunteen voi päihittää, sanoo asiantuntija ja antaa viisi neuvoa

      Tilaajille
    10. 10

      Aineenvaihdunta alkaa hidastua jo kolmekymppisenä niin, että liikuntaa on lisättävä selvästi – Tutkija kertoo, mitä painonnousun pysäyttäminen vaatii

    11. Näytä lisää