Kaupunki    |   HS-analyysi

Törkyiset kierrätys­astiat tursuavat kaduille ja pusikoihin Helsingin ympäristössä – muovin kierrätyksestä tuli sekasotku

Muovin kierrätys voisi toimia paljon tehokkaammin, mutta kierrätyksestä vastuussa olevat eri osapuolet pallottelevat vastuuta toisilleen ja muovin kierrätyksen organisointi on jatkuvassa muutoksessa. Se näkyy margariinirasiansa kanssa kierrätyspisteellä olevalle kuluttajalle täpötäysinä ja roskaisina kierrätysastioina.

Kierrätysmuovin keräys on sekaisin pääkaupunkiseudulla.

Kierrätyssäiliöt pursuavat. Jogurttipurkit, margariinirasiat ja pesuainepullot jätetään kierrätyssäiliöiden ulkopuolelle tai heitetään pusikoihin houkuttelemaan rottia ja lintuja.

Ihmiset ajelevat autoilla etsimässä ympäriinsä säiliöitä tai paiskaavat muovit sekajätteeseen.

Mikä mättää, kun muovinkeräyssäiliöt pursuavat? Onko tilanteeseen tulossa helpotusta?
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

”Eihän se kierrätysintoa lisää, jos säiliöihin ei mahdu ja niiden ympäristö on roskaista”, Vantaan Tikkurilassa asuva Kristiina Karvinen, 32, sanoo.

Hän on kuljettanut autolla muovipakkauksia, kun lähimmälle muovinkeräyspisteelle oli aiemmin kolmen kilometrin matka. Se harmitti.

Nyt muovinkeräyspiste löytyy kilometrin päästä kotoa. Sinne Karvinen kävelee parivuotiaan lapsensa kanssa ja vie lajittelemiaan elintarvikepakkauksia ja pesuainepulloja noin kolme kertaa kuukaudessa. Karvisen mielestä muovinkeräysverkoston pitäisi olla huomattavasti kattavampi ja astioita pitäisi tyhjentää useammin.

Eikä hän ole ajatustensa kanssa yksin.


Kun HS kirjoitti joulun jälkeen törkyisistä ja ylitsepursuavista kierrätyspisteistä, toimitukseen tuli yhteydenottoja vihaisilta ihmisiltä Espoosta, Vantaalta ja Helsingistä.

Soitoissaan, viesteissään ja valokuvillaan lukijat kertoivat, että tilanne kierrätyspisteillä on surkea myös muulloin kuin joulunpyhinä, jolloin pakkausjätettä tulee tietysti moninkertainen määrä tavalliseen arkeen verrattuna.

Kierrätyssäiliöitä kaivattaisiin enemmän, niiden pitäisi olla suurempia ja ne pitäisi tyhjentää useammin, ihmiset toivoivat. Erityisesti ongelmia koettiin olevan kartongin ja muovin kierrätyksessä.

Esimerkiksi Helsingin Lauttasaaressa ei ole lainkaan muovinkeräyspistettä.

”Aivan mieletön ajatus, että lähdetään busseissa matkustamaan muovien palauttamiseksi eikä ympäristöystävällistä ole sekään että ajetaan esimerkiksi Tapiolan kierrätyspisteeseen yksityisautolla”, eräs lukija kirjoitti.

Miten tähän tilanteeseen on sitten on tultu? Miksi muovinkeräyssäiliöt pursuavat?

Muovia käytetään paljon pakkaamiseen. Kuten estämään elintarvikkeiden pilaantumista ja kosmetiikan likaantumista. Muovi onkin kestävä pakkausmateriaali, mutta sen haittapuoli on se, että se ei hajoa luonnossa ja lopulta muovia päätyy massoittain mereen. Tätä halutaan estää sekä kansallisella että Euroopan unionin sääntelyllä.

Vuonna 2014 Suomessa tuli voimaan pakkausasetus, joka siirsi vastuun kuluttajapakkausjätteiden keräämisestä kunnilta pakkausten tuottajille eli kaupalle ja teollisuudelle. Asetus koskee niin lasia, metallia, kartonkia kuin muovia. Pääkaupunkiseudulla Espoon, Helsingin, Kauniaisten, Vantaan ja Kirkkonummen jätehuoltoa ja kierrätyspisteitä oli tätä ennen koordinoinut Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY -kuntayhtymä.

Uusi laki velvoitti, että pakkauksen tuottajan on järjestettävä tuotteista syntyvien jätteiden uudelleenkäyttö, kierrätys ja muu jätehuolto sekä vastattava niistä aiheutuvista kustannuksista. Lisäksi haluttiin aloittaa toden teolla muovipakkausten kierrättäminen ja hyödyntäminen teollisuuden raaka-aineena. Se tarkoitti muutosta järjestelmään. Aiemmin tuottajilla oli vain osittainen vastuu pakkausjätteen jätehuollosta.

Käytännössä vastuu kotitalouksien pakkausjätteen keräämisestä ja kierrätyksestä siirtyi tuottajille, eli teollisuudelle ja pakkaajille, vasta vuoden 2016 alussa. Muovi- ja muita pakkauksia tuottavat ja maahan tuovat yritykset voivat siirtää lakisääteisen tuottajavastuunsa jätehuollosta ja kierrättämisestä niin sanotulle tuottajayhteisölle.

Muovin osalta tämä tuottajayhteisö on Suomen Uusiomuovi oy. Se ja suurin osa pakkauksia tuottavista yrityksistä on tehnyt pakkausjätteen kierrätyksestä sopimuksen Suomen Pakkauskierrätys Rinki oy:n kanssa, joka on Suomen teollisuuden ja kaupan omistama palveluyhtiö. Rinki kuljettaa kuluttajilta kierrätetyn pakkausmuovin Riihimäelle Fortumin muovijalostamoon. Ringin omistavat kaupan ja teollisuuden keskeiset liitot.

Kuluttajan kannalta tilanne on melkoinen sekasotku. Pääkaupunkiseudulla HSY vuokraa tällä hetkellä 131:tä kierrätyspistettä Ringille. Niistä 45:ssä on muovipakkausten keräys. Lisäksi HSY-alueella on Rinki oy:n omia kierrätyspisteitä kahdeksan, joissa kolmessa on muovin kierrätys.

Juttu jatkuu grafiikan jälkeen.



HSY:n 131 kierrätyspisteestä 92 sijaitsee kaupunkien mailla ja 39 yksityisillä kiinteistöillä. HSY:llä on Rinki oy:n kanssa sopimus muovi-, lasi-, metalli- ja kartonkipakkauksien kierrätyssäiliöiden tyhjennyksistä ja kierrätykseen toimittamisesta. Sopimus kattaa kaikki pisteet maanomistajasta riippumatta.

Jos nyt haluaa ilmoittaa ylipursuavasta ja sotkuisesta kierrätyspisteestä, se pitää tehdä HSY:lle. Säiliöiden tyhjentämisestä ja tyhjennysvälistä puolestaan vastaa Rinki, jonka siis Suomen Uusiomuovi on palkannut tehtävää hoitamaan. Rinki taas käyttää kierrätyssäiliöiden tyhjentämisessä useita kuljetusliikkeitä ja vetoaa siihen, että ne haluavat ajaa mieluummin arkisin, koska se on halvempaa kuin viikonloppuisin ja varsinkaan sunnuntaisin.

HSY ja monet kuluttajat olisivat halunneet muovin keräyksen kaikkiin kierrätyspisteisiinsä, mutta tuottajayhteisö eli Suomen Uusiomuovi perusti muovinkeräyspisteet vain osaan näistä. Suomen Uusiomuovi perustelee kierrätyspisteiden määrän olevan asetuksen mukainen.

 

Olisiko oikea valitusosoite sittenkin eduskunta?

Olisiko oikea valitusosoite sittenkin lainsäätäjä eli eduskunta, jos tästä haluaa valittaa?

Pakkausmuovin tuottajat siis täyttävät lain velvoitteen, mutta eivät tarjoa ihmisten haluamaa kattavampaa muovin kierrätystä. Niihin pisteisiin, joihin tuottajayhteisö ei pannut muovin keräystä, HSY on järjestänyt muovikassien keräyksen roskaantumisen ehkäisemiseksi. Muovikassit menevät Vantaan jätevoimalaan, sillä niiden seassa on myös sekajätettä.

Näillä näkymin uusia alueellisia kierrätyspisteitä ei ole lähiaikoina tulossa. HSY:n ja Ringin sopimus päättyy tämän vuoden lopussa ja HSY neuvottelee parhaillaan kierrätyspisteidensä myynnistä ja niihin liittyvästä asiakaspalvelusta. HSY järjesti kierrätyspisteidensä myynnistä niistä kiinnostuneille kyselyn, koska sitä ei tarvitse hankintalain mukaan kilpailuttaa. Kiinnostuneita tahoja oli neljä, mutta aivan hiljattain ratkesi, että HSY jatkaa neuvotteluja ainoastaan Ringin kanssa.

Mutkia näihin neuvotteluihin on tuonut se, että HSY:llä on ollut kaikkien muiden kuntien paitsi Helsingin kanssa yleissopimus, joka antaa luvan sijoittaa kaupungin maalle keräysastioita. Helsingin kanssa ei ole tällaista yleissopimusta, vaan ne ovat paikkakohtaisia.

Muut HSY-kunnat paitsi Helsinki ovat sitä mieltä, että HSY voi kaupan yhteydessä siirtää nykyiset kaupunkien mailla olevat kierrätyspisteensä tulevalle toimijalle eli näillä näkymin Ringille. Sen sijaan Helsingin kaupungin osalta on vielä epäselvää, voidaanko kaupungin mailla olevat kierrätyspisteet siirtää Ringille vai joudutaanko ne irtisanomaan ja neuvotteleeko Rinki jokaisesta erikseen. Lisämausteensa jätesoppaan tuovat kuntien lupaviranomaiset säätelemällä kierrätysastioiden sijoittelua, ulkonäköä ja kokoa.

 

”Kyllä sen huomaa, että sekajätteen määrä vähenee, kun muovit laittaa erikseen.”

Vantaalainen Kristiina Karvinen kannattaa ajatusta, että muovinkeräysastia tulisi taloyhtiön roskakatokseen tai vastaavaan tilaan – lähelle ja helposti saavutettavaksi.

”Kyllä sen huomaa, että sekajätteen määrä vähenee, kun muovit laittaa erikseen”, hän kertoo.

Yli 20 huoneiston kiinteistöissä on kerättävä lasia ja metallia ja yli 10 huoneiston kiinteistöissä on kerättävä kartonkia. Vertailun vuoksi: Kun esimerkiksi kartonkia kerätään HSY-alueella jokaisessa yli kymmenen huoneiston kiinteistössä ja 139 keräyspisteessä, muovia kerätään pienessä osassa kiinteistöjä ja vain 48 aluekeräyspisteessä.

Muovipakkauksille kiinteistöillä ei ole velvoitteita, mutta HSY on vuodesta 2016 kokeillut muovipakkausten keräystä noin 3 200 kiinteistöltä. Syksyllä 2017 HSY laajensi muovipakkausten keräystä asuinkiinteistöiltä ja siihen voivat liittyä kaikki pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen asuinkiinteistöt. Ympäristönäkökulman lisäksi HSY toivoo, että ihmisiä motivoisi raha, sillä muovipakkausten keräys maksaa vähemmän kuin sekajätteen keräys. Joidenkin halua tähän hillitsee se, että ihmiset kokevat jo nyt maksavansa pakkauksien tuottajille kierrätyksestä tuotteiden hinnoissa, eivätkä he haluaisi enää pulittaa siitä uudelleen.

Ensi vuonna HSY kokeilee pääkaupunkiseuduilla monilokeroisia jäteastioita. Palvelua tarjotaan omakoti- ja paritaloille sekä enintään viiden huoneiston kiinteistöille. Kokeilussa monilokeroinen jäteastia korvaa sekajäteastian, jossa on erikokoisia lokeroita eri jätelajeille. Jäteastian tyhjentää kerralla tarkoitukseen suunniteltu monilokeroinen jäteauto.

Vuonna 2016 pantitonta muovipakkausjätettä syntyi Suomessa 107 000 tonnia. Pakkausasetuksen mukaan siitä pitäisi saada kierrätykseen kuluttajilta ja yrityksiltä yhteensä 16 prosenttia eli 17 120 tonnia. Vuonna 2016 tähän ei aivan päästy, vaan muovipakkauksia kierrätykseen tuli vajaat 16 800 tonnia, josta yli 3 000 tonnia oli kuluttajilta.

Vuonna 2020 tavoite on kierrättää 22 prosenttia pantittoman muovipakkausjätteen määrästä eli tämänhetkisen arvion mukaan noin 24 000 tonnia. EU-tasolla on alustavasti sovittu kiertotalouspaketista, joka tarkoittaa että pantittomista muovipakkauksista pitää vuonna 2025 saada kierrätykseen noin 50 000 tonnia.

Vuoden 2017 tilastot valmistuvat keväällä. Suomen Uusiomuovin arvion mukaan tällä hetkellä pantitonta pakkausmuovia kierrätetään noin 20 000 tonnia vuodessa. Lisäksi kierrätetään vajaat 13 000 tonnia pantillisia muovisia juomapakkauksia vuodessa.

Henkeä kohden Suomessa käytetään keskimäärin noin 80 kiloa kaikenlaista muovia ja siitä noin 15–20 kiloa on kotitalouksien muovia sisältäviä pakkauksia. Tästä kierrätykseen menee tällä hetkellä vain noin 1,3 kiloa.

Jotta asetuksen mukaiset tavoitteet saavutetaan, luvun pitäisi lähivuosina kaksin- tai kolminkertaistua. Ruotsalaiset keräävät muovipakkauksia noin 5–6 kiloa vuodessa per henkilö.

HSY:n keräämässä sekajätteessä on noin 16 prosenttia muovia, joka tarkoittaa noin 28,4 kiloa asukasta kohden vuodessa.

Mielikuva siitä, että lajiteltu muovi menee poltettavaksi elää yhä sitkeässä.

Tämä johtuu siitä, että vuosina 2007–2016 HSY keräsi kiinteistöistä energiajätettä, johon pakkausmuovit ohjeistettiin laittamaan. HSY:n järjestämä energiajätteen keräys päättyi huhtikuussa 2016 ja sen tilalla käynnistettiin muovipakkausten keräyskokeilu kiinteistöillä keväällä 2016. Energiajätepöntöistä päätyi kuitenkin siirtymävaiheessa lajiteltua muovia poltettavaksi, kun säiliöihin ei saatu infotarroja ”yhdessä yössä” ja tämä suututti ihmisiä.

Jos Suomi haluaa pysyä sekä itse asettamissaan että Euroopan unionin tavoitteissa, tarvitsemme lisää kierrätystä koskevia velvoittavia säädöksiä ja hyviä ideoita ja toteutustapoja materiaalien uusiokäyttöön.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Muovi
  • Kierrätys
  • Jätehuolto
  • Satu Pajuriutta

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Seksuaalisesta häirinnästä syytetty elokuvaohjaaja Lauri Törhönen Arto Nybergin ohjelmassa Ylellä: ”Siellä on ollut joku muu kuin minä”

    2. 2

      Amerikkalaisen mielestä suomalainen on vauva

    3. 3

      Ilja Janitskin loi ja hylkäsi MV-lehden, ja nyt hän kääntää selkänsä sen kannattajille – ”Olen saanut tarpeekseni isänmaallisten skenestä, siitä pelleilystä”

      Tilaajille
    4. 4

      Maailma kurkisti kuiluun Münchenin turvallisuus­konferenssissa – ”Ei ole kauheasti valoa”

    5. 5

      Vanhempia pyydettiin hakemaan lapset ”turvallisuuden takaamiseksi” aikaisin pois päiväkodista – sijaispula on äitynyt huomattavan pahaksi Helsingin päiväkodeissa

    6. 6

      Yhdysvalloissa joka neljäs kauppakeskus saattaa sulkea ovensa lähivuosina, mutta Suomessa niitä rakennetaan jatkuvasti lisää – Voiko edessä olla pudotuspeli?

    7. 7

      Tänään televisiossa: Silta-sarja päättyy – ja päätösjakso onnistuu vähän huijaamaan katsojia

    8. 8

      Mediat: Isisin ”kalifaattiin” karannut saksalainen Linda, 17, tuomittiin vuosiksi vankeuteen Irakissa

    9. 9

      Venäjän varjoarmeija taistelee Syyriassa ilman että virallinen uhriluku kasvaa – asetelma sai Yhdysvallat tappamaan kymmeniä venäläisiä

    10. 10

      Nokian ostaman ohjelmistoyhtiö Comptelin toimitusjohtajaa epäillään törkeästä sisäpiirintiedon väärinkäytöstä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Amerikkalaisen mielestä suomalainen on vauva

    2. 2

      Ilja Janitskin loi ja hylkäsi MV-lehden, ja nyt hän kääntää selkänsä sen kannattajille – ”Olen saanut tarpeekseni isänmaallisten skenestä, siitä pelleilystä”

      Tilaajille
    3. 3

      Elintaso on Virossa nyt kuin Suomessa 1990-luvulla – näin keskiluokka elää Tallinnassa

    4. 4

      Valepoliiseja, asekauppaa ja kuolema – HS tutki, miten suomalainen liikemies ja entinen ministeri Suvi Lindén päätyivät Ugandaan ja mitä sen jälkeen tapahtui

      Tilaajille
    5. 5

      Vanhempia pyydettiin hakemaan lapset ”turvallisuuden takaamiseksi” aikaisin pois päiväkodista – sijaispula on äitynyt huomattavan pahaksi Helsingin päiväkodeissa

    6. 6

      Naisleijonissa kuohuu, tähtihyökkääjältä Jatkoajassa suoraa puhetta: ”Meidän kisoja ei tule pilaamaan kukaan, ei oma valmentaja tai kukaan ulkopuolinen”

    7. 7

      Toimitusjohtajamme käytös on pitänyt sisällään nimittelyä, haukkumista, aiheettomia syytöksiä ja raivokohtauksia – Hallitus ei katso tarpeelliseksi puuttua tilanteeseen

    8. 8

      Ensimmäinen iso dopingkäry olympialaisissa? Venäläisen mitalistin näytteessä ”epäilyttävää”

    9. 9

      ”Mun unelmana on käydä Malediiveilla ennen kuin ne uppoaa” – HS vietti vuorokauden abien kanssa, jotka juovat ja tupakoivat vähemmän kuin yksikään aiempi sukupolvi

    10. 10

      Alaovelle jätetystä paperista alkoi vuosien absurdi oikeus­prosessi – Turkissa vankeuteen tuomittu suomalais­toimittaja Ayla Albayrak kertoo, miksi ei voi enää palata kotiin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Pystytkö tähän hyppyyn? Jos et, kannattaa huolestua – ”Kolmi­kymppisenä on viimeinen hetki ruveta kuntoilemaan”

      Tilaajille
    2. 2

      Viime keväänä Zakarie Ali oli töissä Sörnäisten Alepassa, kun lippispäinen mies teki kahvihyllyllä yllättävän ehdotuksen – nyt 19-vuotias suomalainen on maailman kysytyimpiä muotinäytösmalleja

      Tilaajille
    3. 3

      Ihmiset pitävät lämpimänä jopa viittä ”varasuhdetta” siltä varalta, että parisuhde päättyisi – koskee niin sinkkuja kuin varattuja

    4. 4

      Onko puolisosi taipuvainen syrjähyppyyn? Tutkijat löysivät tiedostamattomia tapoja, jotka paljastavat alttiuden pettämiseen

    5. 5

      Amerikkalaisen mielestä suomalainen on vauva

    6. 6

      Maailmalla kohistaan nyt ”järisyttävältä” tuntuvasta uudesta orgasmista, mutta mikä ihme on kohdunkaula­orgasmi? Selvitimme

    7. 7

      ”Haluaisin suojella ihmisiä siltä, etteivät he itse mokaisi omia suhteitaan”, sanoo kokenut parisuhdekouluttaja, ja kertoo viisi olennaista rakastamisen taitoa

      Tilaajille
    8. 8

      Pääsin neljässä viikossa bikinikuntoon – näillä tehokkailla ohjeilla

    9. 9

      Naisleijonissa kuohuu, tähtihyökkääjältä Jatkoajassa suoraa puhetta: ”Meidän kisoja ei tule pilaamaan kukaan, ei oma valmentaja tai kukaan ulkopuolinen”

    10. 10

      Sissikoulutus on rankinta mitä armeija tarjoaa, mutta Jaakko Pessinen vain lihoi – miten selittyy mies, joka reuhtoo 45 vuotta metsässä ilman sairaspäiviä ja kaataa traktorin paljain käsin?

      Tilaajille
    11. Näytä lisää