Kaupunki

Punainen lyhty syttyi sata vuotta sitten Työväentalon torniin – Helsingin Kalliosta alkoi yksi Suomen historian surullisimmista tapahtumasarjoista

Tammikuun 26. päivänä vuonna 1918 helsinkiläisillä oli nälkä ja kylmä. Työttömyysluvut olivat jo kesällä rikkoneet kaikki aiemmat ennätykset.

He tulivat nähtyään merkin. He olivat pukeutuneet miten kukin. Heitä yhdistivät ainakin asuinkaupunki ja luokka-asema, nälkäkin.

Oli tammikuun 27. päivän aamu vuonna 1918. Graniitilla verhoiltu Työväentalo oli valmistunut syrjäiseen Siltasaareen kymmenen vuotta aiemmin, vuonna 1908. Se oli Helsingin työväenyhdistyksen voimannäyte.

Ja koti.

Sunnuntaiaamun tapahtumia voisi oikeastaan nimittää talonvaltaukseksi. Punakaartilaiset – työväenliikkeen radikaali puolisotilaallinen siipi – eivät olleet pyytänyt talon käyttöön minkäänlaista lupaa. Sellaista ei ollut myöskään myönnetty.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Työväenyhdistyksen johtokunnassa kiristeltiin hampaita. Johtokunnan jäsenet olivat huolissaan siitä, miten talon kävisi.

Edellisenä yönä joku oli vienyt Työväentalon torniin punaisen lyhdyn. Se oli merkki.

Nyt talon avaran juhlasalin lattialle pinottiin aseita. Pian niitä oli monimetrinen röykkiö.


Helsingin Työväenyhdistys oli alun perin porvarillinen keksintö. Sen pani alulle tehtailija Julius von Wright 1880-luvun alussa.

Von Wrightilla oli tärkeä tavoite. Hän halusi estää luokkaristiriitojen kärjistymisen Helsingissä. Tämän vuoksi hän toivoi työväen asemaan asteittaisia parannuksia.

Helsingissä 1800-luvun loppu oli ollut hurjaa kasvun aikaa. Väkiluku oli kolminkertaistunut 25 vuodessa, ja suuri osa tulijoista oli raivannut itselleen asuinsijan Pitkänsillan pohjoispuolelle asumattomille seuduille.

Elämä siellä oli karumpaa kuin sillan eteläpuolella. Ruokaa oli vähän, työpäivät pitkiä ja kuolema innokas vieras. Vuonna 1900 kolme neljästä Helsingin työväenasunnosta oli niin ahtaasti asuttuja, että niitä voitiin pitää terveydelle vaarallisina.

Monet uusista helsinkiläisistä olivat maattomiksi syntyneitä maalaisia. 1800-luvulla erityisesti Uudellamaalla ja Hämeessä maaomaisuus oli keskittynyt yhä harvempiin käsiin siitä huolimatta, että väestönkasvu oli nopeaa. Helsingissä oli teollisuutta. Se tarjosi tulijoille mahdollisuuden.

Aluksi työläiset ja työnantajat toimivat Helsingin Työväenyhdistyksessä yhdessä. Tiet alkoivat kuitenkin erkaantua heti 1880-luvulla.


Kaartin röyhkeä toiminta oli muuttunut Työväenyhdistyksen johtokunnan kannalta ongelmalliseksi jo vuoden 1917 syksyllä. Johtokunta halusi säilyttää Työväentalon kaikkien työläisten kokoontumispaikkana. Toimihan talossa ammattiyhdistysten lisäksi esimerkiksi Kallion kansakoulu.

Työväen järjestyskaarteja oli alun perin perustettu Suomeen auttamaan järjestyksenpidossa esimerkiksi joukkokokouksissa. Isäntämaa Venäjällä keväällä tehdyn vallankumouksen jälkeen Suomesta oli kadonnut virallinen järjestysvalta.

Työväenyhdistyksen johtokunnan näkökulmasta järjestyskaarti loi kuitenkin Työväentalolle epäjärjestystä. Marraskuussa järjestetyn yleislakon aikana talosta oli luovutettu huoneita väliaikaisesti myös kaartille, mutta lakon jälkeen kaartilaiset eivät olleetkaan halukkaita lähtemään sieltä.

Johtokunnan jäsen Herman Markkanen arvioi silloin, että kaartin mukana liikkui ”hulikaaneja ja rosvoja”. Heistä ei Markkasen näkemyksen mukaan ollut kuin häpeää yhdistykselle ja koko työväenliikkeelle.

Marraskuun 21. päivänä johtokunta kirjasi kokouspöytäkirjaansa, että kaartilaiset olivat yleislakon aikana toimineet Työväentalolla omavaltaiseen tyyliin. Ravintolanhoitaja E. J. Hämäläinen kertoi, että kaartilaiset olivat syöneet talon ravintolassa muun muassa leipää ja juustoa, vaikkei heillä ollut elintarvikkeisiin oikeuttavia kuponkeja. Tästä oli aiheutunut useiden tuhansien markkojen tappio.

Synnit olivat raskaita, koska kaikesta oli pulaa. Työttömyysluvut olivat jo kesällä rikkoneet kaikki aiemmat ennätykset, ja kaupungissa vallitsi suoranainen nälänhätä. Helsingistä oli edellisinä vuosina tullut entistäkin viluisempi ja pimeämpi kaupunki.

Lakon jälkeen kaartilaiset olivat syyllistyneet vielä vakavampaan rikkeeseen.

Eräänä yönä joukko miehiä oli tullut ravintolanhoitaja Hämäläisen yksityisasunnon ovelle. He olivat uhanneet Hämäläistä aseilla ja vaatineet Työväentalon ravintolan avaimia.

Saatuaan avaimet kaartilaiset olivat alkaneet valmistaa itselleen ruokaa.

Helsingin elintarvike- ja energiapulan lähtölaukauksena oli ensimmäinen maailmansota. Venäjän tilanne oli vain pahentanut kaaosta. Kevään vallankumousta oli seurannut uusi kumous jo syksyllä. Siinä Vladimir Leninin johtamat bolševikit olivat syrjäyttäneet valtaan nousseen väliaikaishallituksen.

Helsingin kaduilla vallankumoukset näkyivät kaupungissa olleiden venäläisten joukko-osastojen kurin romahtamisena. Levottomuudet ja työväen järjestyskaartien perustaminen olivat nostaneet myös porvariston varpailleen.

Porvarit olivat alkaneet perustaa omia kaartejaan, suojeluskuntia. Pian eri puolilla Helsinkiä oli mahdollista nähdä eri yhteiskuntaluokista muodostettuja aseellisia joukkoja harjoittelemassa.

Marraskuun 27. päivänä vuonna 1917 Työväentalolla puhui tumma gruusialainen. Venäjän bolševikkihallitusta edustanut mies, J. V. Stalin nimeltään, oli tullut tervehtimään suomalaisia työläisiä sosiaalidemokraattisen puolueen puoluekokoukseen.

Tai ei vain terveh­timään. Stalin oli tullut tuomaan viestin vallan­kumouksen voitosta Venäjällä. Kapita­listeille oli kuulemma pantu suitset suuhun. Työläi­sille se tarkoitti uusia aikoja. Vilja virtasi nyt venäläi­siin kaupun­keihin, Stalin julisti.

Hän kertoi, että bolševikkeja oli ennen vallankumousta peloteltu niin hajaannuksella, elintarvikepulalla, sabotaasilla kuin vastavallankumouksellakin. Vaikeuksia oltiin kuitenkin jo voittamassa.

Nyt suomalaisten työläisten olisi vain seurattava bolševikkien esimerkkiä. Lopuksi Stalin antoi vielä lupauksen.

”Ja jos te tarvitsette meidän apuamme, me annamme sitä teille, veljellisesti ojentaen teille kätemme. Tästä voitte olla varmat.”

Työväentalolle kerääntyneet sosiaalidemokraatit eivät kuitenkaan päässeet yksimielisyyteen siitä, miten vallankumousagitaatioon pitäisi suhtautua. Enemmistö keskustelijoista halusi edelleen turvautua rauhanomaiseen etenemiseen eduskunnan kautta, olihan työväki saanut siten myös parannettua asemaansa.

Esimerkiksi laki kahdeksan tunnin työpäivästä oli vasta hyväksytty eduskunnassa. Myös kunnallislakia oli muutettu. Aiemmin kunnallisvaalien äänioikeus oli perustunut varallisuuteen, mutta marraskuussa siitä oli tehty yleinen ja yhtäläinen oikeus.

Radikaaleimmille työläisille rauhanomainen eteneminen ei kuitenkaan riittänyt. Heitä oli myös Helsingin järjestyskaartissa. He halusivat lähteä bolševikkien tielle.


Venäjän sosialistisen vallankumouksen vuoksi viimeisetkin suomalaiset porvarit olivat joulukuussa 1917 valmiita Suomen itsenäistymiseen. Asiasta päätettiin joulukuun 6. päivänä eduskunnan julistuksella. Ajat olivat kuitenkin niin levottomat, että asia jäi hyvin pienelle huomiolle.

Vähälle huomiolle jäi myös Helsingin Työväenyhdistys, joka oli muutama vuosikymmen aiemmin ollut yhtenä keskeisimmistä tahoista edistämässä työväestön järjestäytymistä. Yhdistyksen jäsenmäärä oli kylläkin kasvanut rajusti, mutta tapahtumien keskipiste oli samaan aikaan siirtynyt muualle.

Jo vuonna 1917 työväen järjestyskaartien rinnalle oli alkanut eri puolilla Suomea syntyä radikaalimpia joukkoja. Helsingissä tällainen joukko oli liikkunut kaupungilla aseistettuna ja takavarikoinut itselleen muun muassa elintarvikkeita.

Helsingin punakaarti perustettiin kaartilaiskokouksessa tammikuun alussa vuonna 1918. Jo kahden päivän päästä se valtasi entisen kenraalikuvernöörin rakennuksen Eteläesplanadilla. Oli selvää, ettei Työväenyhdistys tai sosiaalidemokraattinen puolue enää hallinnut kadun kuohua.

Samoihin aikoihin senaatti aloitti toimet lujan järjestysvallan luomiseksi Suomeen. Olihan itsenäiseksi julistautuneessa maassa levottomuuksien lisäksi edelleen myös suuri määrä venäläisiä sotilaita.

Suomeen Venäjältä palannut kenraaliluutnantti Mannerheim nimitettiin luomaan Suomelle omaa sotilasorganisaatiota. Lopulta senaatti julisti suojeluskunnat joukoikseen.

Vaikka aseellista vallankumousta myös vastustettiin laajasti sosiaalidemokraattisen puolueen johdossa, radikaalit saivat lopulta puolueen taakseen. Tammikuun 26. päivänä puoluetoimikunnasta muodostettu toimeenpaneva komitea päätti antaa määräyksen Helsingin haltuun ottamiseksi.

Kun punakaartilaiset alkoivat sunnuntaina 27. tammikuuta kerääntyä Työväentalolle, he joutuivat odottamaan. Pitkin kaupunkia oli jo yöllä liimattu julisteita, joissa kerrottiin vallankumouksen alkamisesta. Kävi kuitenkin ilmi, ettei tarkkoja toimintasuunnitelmia ollut. Aseita sentään oli. Niitä oli haettu edellisenä yönä Suomenlinnasta venäläisiltä sotilailta.

Kun liikekannallepano lopulta alkoi, pimeys oli jo laskeutunut Helsinkiin. Vangittaviksi määrättyjä senaattoreita ja porvariston johtohahmoja ei enää tavoitettu.

Puutteellisesta valmistautumisesta huolimatta Helsingin haltuunotto sujui punakaartilta helposti. Sen osastot miehittivät Rautatieaseman, poliisiasemat ja joukon muita julkisia rakennuksia ja virastoja. Suojeluskunta ei yrittänyt vastarintaa.

Menestys oli punaisille suuri riemunaihe. Uskoihan moni, että pääkaupungin haltuunotto riittäisi vallankumouksen tekemiseen.

Tärkeimmät lähteet: Helsingin työväenyhdistyksen johtokunnan pöytäkirjat, HTY:n toimintakertomukset, Laura Kolbe ja Samu Nyström: Helsinki 1918, Samu Nyström: Helsinki 1914–1918, Tero Tuomisto: Tienraivaajan osa, Heikki Waris: Työläisyhteiskunnan syntyminen Pitkänsillan pohjoispuolelle.  

Alla oleva video näyttää kuvaa Helsingistä keväältä 1918. Tapahtumia selostaa historiantutkija Ohto Manninen.  


 

Video kertoo pääpiirteissään, miten sisällissota eteni.

Fakta

Sisällissota alkoi Työväentalolta


 Sisällissodan alkuna pidetään usein hetkeä, jolloin Helsingin Työväentalon torniin sytytettiin punainen lyhty. Se oli merkki, joka kutsui punaiset talolle. Joissain lähteissä puhutaan myös punaisesta viiristä.

 Levottomuudet olivat lisääntyneet ympäri Suomea jo vuonna 1917. Maasta katosi vahva järjestysvalta Venäjällä keväällä tapahtuneen vallankumouksen vuoksi. Yhteiskunnallinen epätasa-arvo ja muun muassa elintarvikepula ruokkivat työväestön katkeruutta.

 Työväestö ja sen yhteistyöelimet olivat pitkään hyvin erimielisiä siitä, pitäisikö aseelliseen vallankumoukseen ryhtyä. Lopulta radikaali siipi sai tahtonsa läpi.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Vuosi 1918
  • Historia
  • Helsinki
  • Sota 1918 livenä
  • Lari Malmberg

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Tutkimus: Laihduttajan on turha tuijottaa hiilihydraatteja ja rasvoja – tai edes syyttää geenejä

    2. 2

      Maailmanennätyksen tehnyttä 15-vuotiasta taitoluistelijaa itkettää, kun hän kertoo elämästään – Alina Zagitovasta on rakennettu olympiavoittajaa pikkutytöstä lähtien

    3. 3

      Ugandassa kuolleen suomalaismiehen ruumiinavauksen tehnyt lääkäri HS:lle: Pistojäljet vatsassa ja reidessä kiinnittivät huomioni

    4. 4

      ”Ei hätää, hoidetaan tämä alta pois”, ajatteli Samuel raskauden selvittyä – puoliso sanoi ei, ja nyt Samuel hoitaa yksin lasta, jota hän ei halunnut

      Tilaajille
    5. 5

      Saara Aallon kolmas kappale on täysiveristä euroviisua kaikessa törkeydessään – tosin UMK-voittaja lienee jo taputeltu

    6. 6

      Yhdysvalloissa tapahtuu nyt jotain, mitä ei ole ennen nähty – Miksi Floridan kouluampuminen oli erilainen kuin muut?

    7. 7

      Salaliittoteoriat Floridan kouluampumisesta lähtivät liikkeelle: Aserajoituksia vaativia lukiolaisia väitetään palkatuiksi näyttelijöiksi

    8. 8

      Panssarilasin alta löytyy Viron mahtavin aarre, jonka tarina on kuin jännitys­näytelmästä – Piilopaikan tiesi vain pari ihmistä, mutta tieto oli hävitä Siperian vankileireille

    9. 9

      Mikroilmeet paljastavat tunteitamme, vaikka yrittäisimme peittää ne – Toimittaja testasi niihin perustuvaa ”persoonallisuusanalyysia, jota ei voi huijata”

    10. 10

      Kuolleen liikemiehen ja ex-ministeri Suvi Lindénin Ugandan-matkan syy on edelleen mysteeri – oliko liikemies maassa vain kokeilemassa onneaan?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Ei hätää, hoidetaan tämä alta pois”, ajatteli Samuel raskauden selvittyä – puoliso sanoi ei, ja nyt Samuel hoitaa yksin lasta, jota hän ei halunnut

      Tilaajille
    2. 2

      Trumpilta ehdotus kouluampumisten ehkäisemiseksi: Opettajille aseita

    3. 3

      Maailmanennätyksen tehnyttä 15-vuotiasta taitoluistelijaa itkettää, kun hän kertoo elämästään – Alina Zagitovasta on rakennettu olympiavoittajaa pikkutytöstä lähtien

    4. 4

      Maailman yksinäisin puu kaukana eteläisellä Tyynellämerellä kantaa jälkeä hetkestä, jolloin ihminen painoi kädenjälkensä koko planeettaan

    5. 5

      Yhdysvalloissa tapahtuu nyt jotain, mitä ei ole ennen nähty – Miksi Floridan kouluampuminen oli erilainen kuin muut?

    6. 6

      Panssarilasin alta löytyy Viron mahtavin aarre, jonka tarina on kuin jännitys­näytelmästä – Piilopaikan tiesi vain pari ihmistä, mutta tieto oli hävitä Siperian vankileireille

    7. 7

      Lähes 30 vuotta Ylellä työskennellyt urheiluselostaja Tapio Suominen on saanut potkut

    8. 8

      Katajanokalle nousseen kerrostalon urakoitsijana suhmuroi outo yrittäjä – konkurssi jätti kymmeniä alihankkijoita puille paljaille

    9. 9

      ”I hear you”, luki Trumpin lunttilapussa, kun hän kuunteli Floridan joukkosurmasta selvinneitä opiskelijoita ja ehdotti opettajille aseita

    10. 10

      ”Influenssa” saattaakin olla samaan aikaan jylläävä A-streptokokki – hoitoon hakeutumista ei kannata jäädä odottelemaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Ei hätää, hoidetaan tämä alta pois”, ajatteli Samuel raskauden selvittyä – puoliso sanoi ei, ja nyt Samuel hoitaa yksin lasta, jota hän ei halunnut

      Tilaajille
    2. 2

      Kuoleva kenkätehdas keksi vuonna 1989 nerokkaan idean – nyt niitä seisoo rivillinen jokaisen päiväkodin eteisessä

      Tilaajille
    3. 3

      Amerikkalaisen mielestä suomalainen on vauva

    4. 4

      Onko puolisosi taipuvainen syrjähyppyyn? Tutkijat löysivät tiedostamattomia tapoja, jotka paljastavat alttiuden pettämiseen

    5. 5

      Lähes 30 vuotta Ylellä työskennellyt urheiluselostaja Tapio Suominen on saanut potkut

    6. 6

      Maailmalla kohistaan nyt ”järisyttävältä” tuntuvasta uudesta orgasmista, mutta mikä ihme on kohdunkaula­orgasmi? Selvitimme

    7. 7

      Näiden sanojen runsas käyttö voi paljastaa puhujan masennuksen – Suomalais­asiantuntija vahvistaa: ”Kieli kertoo käyttäjästään asioita, joita hän ei itse tiedosta”

      Tilaajille
    8. 8

      Sissikoulutus on rankinta mitä armeija tarjoaa, mutta Jaakko Pessinen vain lihoi – miten selittyy mies, joka reuhtoo 45 vuotta metsässä ilman sairaspäiviä ja kaataa traktorin paljain käsin?

      Tilaajille
    9. 9

      Pääsin neljässä viikossa bikinikuntoon – näillä tehokkailla ohjeilla

    10. 10

      Ilja Janitskin loi ja hylkäsi MV-lehden, ja nyt hän kääntää selkänsä sen kannattajille – ”Olen saanut tarpeekseni isänmaallisten skenestä, siitä pelleilystä”

      Tilaajille
    11. Näytä lisää