Kaupunki

Se, mikä on suomalaislapselle täysin normaalia, olisi New Yorkissa kauhistus – suomalaislasten koulumatkat ovat kansainvälisesti verrattuna poikkeus

Vaikka lapset kulkevat mielellään itse kouluun, autolla saattaminen lisääntyy maailmalla.

Suomessa moni lapsi saa kulkea yksin koulumatkat ja mennä yksin ulos pimeällä.

Monissa muissa maissa tällainen ei käy päinsä.

Yhdysvaltalainen toimittaja Lenore Skenazy antoi vuonna 2008 yhdeksänvuo­tiaan lapsensa kulkea yksin New Yorkin metrolla ja kirjoitti tästä kolumnin. Sitä seurasi palautevyöry, tv-haastatteluja ja pilkkanimi ”Amerikan huonoin äiti”.

Skenazy osui herkkään kohtaan väittäessään, että monia yhdysvaltalaisia lapsia suojellaan liikaa. Nyt hän johtaa itsenäisen liikkumisen puolesta puhuvaa Free-Range Kids -kansanliikettä, kirjoittaa blogia ja luennoi aiheesta ympäri maailmaa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Itsenäisellä liikkumisella ajatellaan olevan myönteisiä vaikutuksia: lähiympäristö tulee tutuksi, ja lapsi saa liikuntaa.

Euroopassa lasten itsenäinen liikkuminen on kiinnostanut tutkijoita jo 1970-luvulta lähtien. Brittiläinen Mayer Hillman osoitti vuonna 1990 ilmestyneessä tutkimuksessaan, että Englannissa lasten itsenäinen liikkuminen on vähentynyt merkittävästi 1970-luvulta lähtien.

Vuonna 2015 julkaistiin toistaiseksi laajin, 7–15-vuotiaisiin keskittyvä ja 16 maata kattava tutkimus. Suomi sijoittui lasten itsenäisessä liikkumisessa kärkeen.

Itsenäisen liikkumisen vähenemistä on selitetty muun muassa liikenteen lisääntymisellä ja vanhempien peloilla. Toisaalta on pohdittu, voiko suomalaislasten itsenäisyys olla liiallista ja ovatko iltapäivät liian yksinäisiä.

HS kirjoitti vuonna 2009, että liikkumisen vapaus on vähentynyt myös Suomessa. Voit lukea jutun täältä.

Erityishuomiota on kiinnitetty koulumatkojen aktiivisuuteen. Omin voimin kuljettujen koulumatkojen on sanottu vaikuttavan myönteisesti esimerkiksi fyysiseen kuntoon, keskittymiseen ja oppimiseen.

Ruotsalainen Jessica Westman kysyy tuoreessa psykologian väitöskirjassaan, miksi vanhemmat vievät lapsensa yhä useammin kouluun autolla, vaikka turvallisuus olisi tutkitusti hyvä. Lisäksi selvitettiin, miten liikkumis­tavat vaikuttivat hyvinvointiin.

Vanhempien kerrottiin vievän lapsiaan kouluun autolla mukavuussyiden ohella siksi, että samalla voi viettää aikaa lasten kanssa. Tutkimuksessa osoitettiin myös, että bussilla, jalan tai pyörällä kuljetuilla koulumatkoilla oli omat hyvät puolensa.

Lapset kokivat aktiivisesti kuljetun koulumatkan myönteisenä, etenkin jos se kuljettiin toisten lasten kanssa. Vastaavasti autolla kuljetut koulumatkat voivat tutkimuksen mukaan lisätä esimerkiksi väsymystä ja stressiä.

Kaupunkilaislasten liikkuminen ei ole yhdentekevä kysymys. Kyse on lasten ja heidän huoltajiensa ajankäytöstä ja fyysisestä aktiivisuudesta. Lisäksi kyse on ympäristöasioista: liikkumismuodot periytyvät herkästi vanhemmilta lapsille.

Kulkutavan valinta on myös turvallisuuskysymys. Mitä paremmin koulumatkat saadaan rauhoitettua autoliikenteeltä, sitä turvallisempia niistä tulee.


Ilja kulkee itse jalan tai pyörällä – ja kahdesti viikossa äidin kyydillä

Ilja Korneev, 9, seisoo kello 7.40 mellunmäkeläisen kotinsa eteisessä talvivaatteet yllä ja reppu selässä valmiina lähtöön. Ulkona on vielä hiljaista ja pimeää.

Ilja ajaisi kouluun polkupyörällä, mutta nyt maassa on liikaa lunta ja jäätä ja pyörä on talvi­teloilla. Hän kertoo koulumatkan tuntuneen todella pitkältä sinä päivänä, kun hänen täytyi jättää pyörä kotiin ja alkaa kulkea jalan.

Kadulla on hiljaista: vain viereisellä Kontulantiellä suhahtelee autoja ohi tasaisesti. Reitti kouluun kulkee jalankulkijoille ja pyöräilijöille tarkoitetulla väylällä, joka menee yhden ali­kulkusillan alta. Kävellen matkaan kuluu noin viisitoista minuuttia.

Kello kahdeksalta Kontulan ala-asteen pihalle tulee oppilaita monesta suunnasta enimmäkseen jalan, joku myös polkupyörällä. Tänään koulussa on matematiikkaa, uskontoa ja Iljan lempiainetta englantia.


Perhe muutti vuosi sitten Kontulasta Mellunmäkeen. Kesällä he kävelivät yhdessä Iljan eri koulureittimahdollisuudet läpi ja hän sai valita itselleen mieleisimmän reitin.

Iljan yleensä kulkema reitti ei ole lyhin mahdollinen, mutta pyöräillessä reitillä voi nousta pienen mäennyppylän päälle ja saada alamäessä pyörään hyvät vauhdit. Reittivalintoihin vaikutti myös se, että matkalla ei tarvitse ylittää yhtään autotietä.

Kotimatkalla Ilja jatkaa usein koulusta ystävien kanssa ilta­päivän viettoon.

”Kyllä Ilja sitten aina soittaa tai laittaa viestin, jos lähtee kavereiden kanssa kirjastoon ja puistoon”, kertoo äiti Irina Korneeva.

Ilja kulkee koulumatkansa jalan kolmesti viikossa. Kahdesti hän saa autokyydin äidiltään.

”Ei se automatka kestä kuin viisi tai kymmenen minuuttia, mutta siinä ehtii jutella edes vähän”, äiti sanoo. Muuten hän pitää koulumatkailua hyvänä arkiliikuntana Iljalle.


Lissabonilaisperheelle automatkat ovat perheen yhteistä aikaa

Madalena Camilo Alves, 11, pakkaa auton takakonttiin pienen vetolaukun ja istuu takapenkille. Veli Pedro Aragão Teixeira, 17, istuu oikealle etupenkille ja äiti Francisca Villas kuskin paikalle.

Lissabonin Alvaladen kaupunginosassa on aamulla puoli kahdeksalta vielä pimeää ja rauhallinen liikenne.

Madalenan koulu olisi itse asiassa kolmen kilometrin päässä, mutta koska samalla reissulla on järkevintä kuljettaa kouluun molemmat sisarukset, viedään Pedro ensimmäisenä kahdentoista kilometrin päähän Sacavémin kaupunkiin Lissabonin rajalle. Näin Madalenan koulumatkaan menee noin puoli tuntia.

Kotimatka on nopeampi, sillä veli tulee kotiin itsekseen ju­nalla.


Sinänsä toimiva Lissabonin metro ei ole Madalenalle vaihtoehto, sillä hänen pitäisi vaihtaa linjaa ja matkaan menisi liikaa aikaa. Äiti ei muutenkaan päästä tytärtään yksin metroon: kavereille kulkiessaan Madalena saa yleensä kyydin tai menee Uberilla.

”Hän on vielä niin pieni”, äiti perustelee.

Hänen mukaansa yhteiskyyti myös antaa perheelle vähän lisäaikaa nukkua. Lisäksi matkan aikana ehtii syödä aamiaisen ja jutella päivän asiat.

Lopulta määränpää, São Tomásin koulu, on saavutettu. Sen edustalle on pysäköity kymmenkunta muutakin autoa, joiden ­takakonteista oppilaat nostavat perässä vedettäviä reppujaan.

Madalena nostaa takakontista vielä kaksipyöräisen rullalautansa, jolla voi kulkea koulun pihalla. Tänään opiskelijat ja opettajat järjestävät yhdessä englantilaisen aamiaisen.

Madalena on koululla puoli neljään saakka, jolloin isoisä hakee hänet autolla.


Vanhemmat saattavat Owenin kouluun

Owen Sonnenschein, 10, on pakannut reppuunsa eväät, muistikirjan, puhelimen ja pari oppikirjaa. Tänään koulussa on yhteiskunta- ja ympäristöoppia, matematiikkaa ja äidinkieltä. Owen nostaa repun ja astuu rappukäytävään isänsä perässä.

Kello kahdeksan aamulla liikenne Brooklynin Henry Streetillä on rauhallinen. Reitti on Owenille selvä: ensin on kuljettava kotikatua, sitten käännyttävä pohjoiseen President Streetille ja tämän jälkeen mentävä etelään Smith Streetille, josta laskeudutaan Carroll Streetin metroasemalle.

Kahdeksansadan metrin matkalla asemalle on käveltävä seitsemän suojatien yli. Matka kestää viisitoista minuuttia.

Kahdeksan minuutin metromatkan jälkeen edessä on vielä muutama sata metriä ja neljä suojatietä ennen kuin ollaan Park Slopen koulussa. Kaikkiaan koulumatka kestää puoli tuntia.


Moniin yhdysvaltalaisiin verrattuna newyorkilaiset autoilevat vähän. Kaupungissa liikutaan paljon metrolla.

Myös Owen tuntee koulu­matkansa ja New Yorkin metroverkon hyvin, vaikka hänet saatetaan kouluun päivittäin.

”Kyse ei ole siitä, ettemme uskaltaisi päästää Owenia yksin. Koulumatkat vain ovat hyvää yhteistä aikaa. On paljon helpompi jutella lapsen kanssa, kun ollaan menossa jonnekin, sen sijaan ­että kysyisimme kuulumisia kotona istuen”, sanoo Owenin isä Brett Sonnenschein.

Hänellä on tapana viedä Owen kouluun. Vaimo Jennifer Owens taas hakee Owenin kotiin.

Owen ei ole koskaan mennyt kouluun itsekseen, mutta hän matkustaa kerran kuussa kotiin ilman vanhempia. Lisäksi hän saa kulkea itsenäisesti lähikauppoihin ja ystävien luokse.

Owen matkustaisi kouluun mieluummin bussilla kuin metrolla, mutta sopivaa linjaa ei ole. Owenille on kuitenkin yhdentekevää, kulkeeko hän kouluun yksin vai vanhempien kanssa.

Kirjoittaja on väitöskirja­tutkija Aalto-yliopiston rakennetun ympäristön laitoksella.

Fakta

Suomi kärjessä lasten itsenäisessä liikkumisessa


1. Suomi

2. Saksa

3. Norja

4. Ruotsi

5. Japani

6. Tanska

7. Britannia

8. Ranska

9. Israel

10. Sri Lanka

11. Brasilia

12. Irlanti

13. Australia

14. Portugali, Italia

16. Etelä-Afrikka

Lähde: Children’s Independent Mobility (2015)

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Lapset
  • Liikkuminen
  • Vanhemmuus

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      ”Kun joku tekee Suomessa jotain hienoa, siitä ollaan silti vaatimattomia” – intialaiset nuoret miehet rynnivät nyt suomalaisille työpaikoille, näin he näkevät suomalaisen työkulttuurin

    2. 2

      Helsingissä hytistään juuri nyt harvinaisen pitkän pakkasjakson keskellä – pääkaupunkiseudulla mitattiin keskiviikkoaamuna kuluvan talven pakkasennätys

    3. 3

      Samuel ei halunnut lasta, ja sitten vauva syntyi – Yli 200 miestä kertoi HS:n kyselyssä, miltä tuntuu tulla isäksi vastoin omaa tahtoa

      Tilaajille
    4. 4

      Emmi Peltonen luisteli vapaaohjelmaan, ja se on valmentajan mielestä lottovoitto – harvinainen epäonnistuminen toi kirosanan luistelijan huulille: ”Se olisi ollut niin pienestä kiinni”

    5. 5

      Äideillä on kiire töihin ja lapsilla päiväkotiin – lapsen pitäisi olla kotona vähintään kolme­vuotiaaksi

    6. 6

      Mitaliennätyksen murskanneet norjalaiset pilkkaavat Suomen kisamenestystä: ”En koskaan katso mitalitaulukon häntäpäätä. Ehkä vielä kankkunen päällä?”

    7. 7

      Yhdysvaltojen pikaluistelijoiden kilpailuasut herättävät ihmetystä: ”Mikä tuo jättimäinen harmaa vaginaympyrä oikein on?”

    8. 8

      Ratavaurio Herttoniemessä hidastaa metroliikennettä, HSL:n mukaan häiriöt jatkuvat aamuyhdeksään saakka

    9. 9

      Ovatko näppisi aina jäässä? Tutkijat havaitsivat vartalotyypin, jonka käsistä lämpö ei karkaa

    10. 10

      Kuolinpesiä tyhjentävä Petteri Laine, 49, siivoaa työkseen asunnot puhtaaksi natsimenneisyydestä, salaisista eroottisten kirjojen kokoelmista ja ”mummotavarasta”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Näiden sanojen runsas käyttö voi paljastaa puhujan masennuksen – Suomalais­asiantuntija vahvistaa: ”Kieli kertoo käyttäjästään asioita, joita hän ei itse tiedosta”

      Tilaajille
    2. 2

      Kuolinpesiä tyhjentävä Petteri Laine, 49, siivoaa työkseen asunnot puhtaaksi natsimenneisyydestä, salaisista eroottisten kirjojen kokoelmista ja ”mummotavarasta”

    3. 3

      Yhdysvaltojen pikaluistelijoiden kilpailuasut herättävät ihmetystä: ”Mikä tuo jättimäinen harmaa vaginaympyrä oikein on?”

    4. 4

      Ovatko näppisi aina jäässä? Tutkijat havaitsivat vartalotyypin, jonka käsistä lämpö ei karkaa

    5. 5

      Viron kieli kuulostaa joskus hämäävän tutulta – kokeile HS:n kielivisassa, tunnistatko 25 sanan merkitykset

    6. 6

      Video näyttää, miten turistit sutivat ja raahautuivat jääkouruksi muuttuneita portaita pitkin Uspenskin katedraaliin

    7. 7

      Suomi on Pohjoismaiden pahin nokipölyä tuottava saastuttaja – Hiukkaset sairastuttavat ihmisiä ja sulattavat napajäätiköitä

    8. 8

      Flunssa, joka tuhosi sydämen – Marjo Remes sairastui, vaipui viikkojen uneen ja herättyään kuuli, että hänen rinnassaan sykkii toisen ihmisen sydän

      Tilaajille
    9. 9

      Sarjahukuttajasta tehtiin harvinainen vaarallisuusarvio, jossa pengotaan ihmisen koko elämä – ”Tutkijatiimillä on ainutlaatuiset valtuudet saada kaikki tieto”

    10. 10

      Onko tässä olympialaisten hämmentävin suoritus? Unkaria edustava freestylelaskija käytti porsaanreiän ja teki saman kuin jokaisessa kisassaan: Ei yhtään mitään

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kuoleva kenkätehdas keksi vuonna 1989 nerokkaan idean – nyt niitä seisoo rivillinen jokaisen päiväkodin eteisessä

      Tilaajille
    2. 2

      Ihmiset pitävät lämpimänä jopa viittä ”varasuhdetta” siltä varalta, että parisuhde päättyisi – koskee niin sinkkuja kuin varattuja

    3. 3

      Amerikkalaisen mielestä suomalainen on vauva

    4. 4

      Onko puolisosi taipuvainen syrjähyppyyn? Tutkijat löysivät tiedostamattomia tapoja, jotka paljastavat alttiuden pettämiseen

    5. 5

      Maailmalla kohistaan nyt ”järisyttävältä” tuntuvasta uudesta orgasmista, mutta mikä ihme on kohdunkaula­orgasmi? Selvitimme

    6. 6

      Pääsin neljässä viikossa bikinikuntoon – näillä tehokkailla ohjeilla

    7. 7

      Naisleijonissa kuohuu, tähtihyökkääjältä Jatkoajassa suoraa puhetta: ”Meidän kisoja ei tule pilaamaan kukaan, ei oma valmentaja tai kukaan ulkopuolinen”

    8. 8

      Sissikoulutus on rankinta mitä armeija tarjoaa, mutta Jaakko Pessinen vain lihoi – miten selittyy mies, joka reuhtoo 45 vuotta metsässä ilman sairaspäiviä ja kaataa traktorin paljain käsin?

      Tilaajille
    9. 9

      Ilja Janitskin loi ja hylkäsi MV-lehden, ja nyt hän kääntää selkänsä sen kannattajille – ”Olen saanut tarpeekseni isänmaallisten skenestä, siitä pelleilystä”

      Tilaajille
    10. 10

      Kilohinta neljä miljardia euroa – Suomen arvokkainta vientituotetta tehdään espoolaisen toimistotalon uumenissa

    11. Näytä lisää
    Uusimmat
    1. Juuri nyt
    2. Ratavaurio Herttoniemessä hidastaa metroliikennettä, HSL:n mukaan häiriöt jatkuvat aamuyhdeksään saakka
    3. Kaikki suomalaismiehet karsiutuivat big airin finaalista – Roope Tonteri arvosteli tuomareiden toimintaa: ”Ei se mennyt niin kuin olisi pitänyt”
    4. Helsingissä hytistään juuri nyt harvinaisen pitkän pakkasjakson keskellä – pääkaupunkiseudulla mitattiin keskiviikkoaamuna kuluvan talven pakkasennätys
    5. Tuhannet ihmiset ovat jumissa ilman ruokaa ja lääkkeitä Syyrian armeijan pommittamassa Itä-Ghoutassa – Ihmisoikeusjärjestö syyttää Venäjää sairaalaan kohdistuneesta iskusta
    6. Alppihiihtotähti Lindsey Vonn teki historiaa ja kertoi kyyneleet silmissä ajatuksistaan ennen olympiauransa päätöslaskua: ”Uskon, että tein hänet silti ylpeäksi”
    7. Emmi Peltonen luisteli vapaaohjelmaan, ja se on valmentajan mielestä lottovoitto – harvinainen epäonnistuminen toi kirosanan luistelijan huulille: ”Se olisi ollut niin pienestä kiinni”
    8. Kahden erityis­lapsen yksin­huoltajaäiti halusi opiskella ammatin, Espoo vastasi epäämällä lastenhoidon – perheissä pelätään nyt kaupungin lopettavan ”liian hövelit” tuet Tilaajille
    9. Teknologian ”pimeästä puolesta” on tiedetty jo 35 vuotta, mutta kukaan ei vieläkään tiedä, mitä sille pitäisi tehdä, sanoo tutkija: teknostressi ja it-riippuvuus haittaavat elämäämme
    10. Tunti sitten
    11. Viron kieli kuulostaa joskus hämäävän tutulta – kokeile HS:n kielivisassa, tunnistatko 25 sanan merkitykset
    12. Mitaliennätyksen murskanneet norjalaiset pilkkaavat Suomen kisamenestystä: ”En koskaan katso mitalitaulukon häntäpäätä. Ehkä vielä kankkunen päällä?”
    13. Näytä lisää