Kaupunki

Helsinki on Tukholmaan, Kööpenhaminaan ja Osloon verrattuna tuppukylä – Eurooppalaisten kaupunkien asukastiheyksiä vertaillut taloustieteen professori huolestui ”kaupunkipulasta”

Euroopan ympäristövirasto nimesi jo vuonna 2006 Helsingin varoittavaksi esimerkiksi kaupunkirakenteen hajautumisen osalta.

Helsingissä on pula kaupungista. Tähän lopputulokseen Aalto-yliopiston mikrotaloustieteen professori Marko Terviö tuli vertailtuaan Helsingin eri alueiden asukastiheyksiä eurooppalaisten verrokkikaupunkien asukastiheyksiin.

Terviön tammikuussa tekemien vertailujen mukaan viiden kilometrin säteellä Helsingin keskustasta asuu huomattavasti vähemmän ihmisiä kuin muiden Pohjoismaiden pääkaupunkien keskustojen ympärillä. Tilanne ei muutu, vaikka vertailukohdaksi otettaisiin muita satunnaisesti valittuja suurin piirtein samankokoisia eurooppalaisia kaupunkeja. Esimerkiksi Helsinkiä pienemmässä Espanjan Bilbaossa viiden kilometrin päässä keskustasta asuu lähes kaksi kertaa yhtä paljon ihmisiä kuin Helsingissä samalla säteellä.

Terviön mukaan tästä voi tehdä yhden johtopäätöksen: Helsingillä on ongelma.


Se, onko Helsingissä kaupunkipula, riippuu tietenkin siitä, katsotaanko ”kaupunkimaisuuden” lisääntyvän asukastiheyden mukana. Yksi perusteltu mittapuu kaupungille tiheys kuitenkin ehdottomasti on.


Kaupungit ovat alun perin kasvaneet vaihdon ja kaupan ympärille. Talous­tieteilijät taas ovat hyvin yksimielisiä siitä, että juuri asukas- ja työpaikkatiheyden kasvu mahdollistaa palveluiden syntymisen kaupunkialueelle. Palvelun tuottamiseen kuluu aina rahaa, joten sen tuottajan mahdollisuudet päästä voitolle liittyvät potentiaalisen asiakaskunnan laajuuteen. Terviö näkee monen taloustieteilijän ja poliitikon tavoin Helsingin tiivistämisen jopa jonkinlaisena kaupungin kohtalonkysymyksenä.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Kilpailussa kansainvälisesti toimivien yritysten konttoreista ja ulkomaalaisista osaajista kaupungin elävyydellä ja maineella on roolinsa. Helsingin maineesta saatiin esimerkki viime vuonna. Kun Lontoossa toimineelle Euroopan lääkevirastolle etsittiin uutta Brexitin jälkeistä olinpaikkaa, viraston työntekijöistä yli 70 prosenttia kertoi mieluummin jättävänsä työpaikkansa kuin muuttavansa Helsinkiin.

Viraston olinpaikkaa ei päätetty työntekijöiden kannan perusteella, eikä kysely edes kerro syytä työntekijöiden nihkeään suhtautumiseen. Tulosta ei kuitenkaan välttämättä kannata täysin ohittaa. Lääkevirastoa itselleen havitellut Helsinki jäi suosittuudessa samaan sarjaan Bukarestin ja Zagrebin kanssa, kun esimerkiksi Kööpenhamina ja Amsterdam kiilasivat vertailun kärkeen.


On selvää, että Helsinki kärsii myös maantieteestään. Terviö otti vertailussaan Helsingin keskipisteeksi Kaivokadun ja Mannerheimintien risteyksen. Kun siitä piirtää viiden kilometrin säteellä ympyrän, ympyrän sisään jää paljon merta. Jos keskustan liepeille haluttaisiin yhtä paljon asukkaita kuin vaikka Bilbaossa, rakentamisen pitäisi olla huomattavasti tiiviimpää.

Mutta maantiedettäkään ei sovi syyttää kaikesta. Terviö nimittäin tutkaili kysymystä myös toista reittiä pitkin. Hän pyrki tarkastelemaan, kuinka tiiviisti Euroopan kaupunkien asukkaat asuvat riippumatta siitä, asuvatko he keskustan läheisyydessä vai eivät.

Lähteenään Terviö käytti Euroopan unionin tilastokeskuksen Eurostatin tilastoja, jotka kertovat kaupunkien väestötiheydestä neliökilometrin tarkkuudella. Kaupungin asukkaiksi hän laski vertailun helpottamiseksi kaikki 40 kilometrin säteellä keskustasta asuvat. Helsingin tapauksessa tämä vertailu kertoo enemmänkin Helsingin seudun asukastiheydestä, koska mukaan tulee silloin myös Espoo ja Vantaa..

Lopputulos paljastaa, että tiiviin asutuksen puute on pitkälti kaavoituksesta johtuva kysymys. Helsingin seudulla asutaan huomattavasti harvemmassa kuin Tukholmassa, Kööpenhaminassa, Oslossa ja varsinkin Bilbaossa.

Tilastokeskuksen mukaan koko Suomen tiheimmin rakennettu neliökilometri on Kalliossa. Sieltä löytyvällä ruudulla asui 20 308 ihmistä vuonna 2016. Esimerkiksi juuri Bilbaossa yli 20 000 asukkaassa neliökilometrillä ei ole mitään poikkeuksellista.

Terviö kertoo kiinnittäneensä huomiota siihen, että Helsingin kaavadokumenteista löytyy yleensä monenlaisia selvityksiä kaavan vaikutuksista liikenteeseen ja meluun. Sen sijaan vaikutusta lähialueen asukastiheyteen – joka pitkälti määrittää lähipalveluiden tason – ei samalla tavalla seurata.

”Asia hoidetaan kaavoittamalla liiketiloille kerrosneliömetrejä. Sitten toivotaan, että palveluita vain ilmestyy.”

Terviö korostaa, että neliökilometrin tarkkuudella tehdyt vertailut ovat suuntaa antavia. Hänen vertailunsa on tehty blogitekstiä varten. Kaupunkitaloustieteellisessä tutkimuksessa tarkastelutasoa olisi hyvä tarkentaa, ja mukaan tulisi ottaa myös esimerkiksi työpaikkatiheys.


Helsingin yliopiston kaupunkitaloustieteen emeritusprofessori Heikki Loikkanen kertoo olevansa iloinen Terviön tekemästä vertailusta.

”Tätä minä olen yrittänyt jauhaa iät ja ajat”, Loikkanen sanoo.

Hän muistuttaa, että vuonna 2006 Euroopan ympäristövirasto EEA jopa nimesi Helsingin varoittavaksi esimerkiksi kaupunkirakenteen hajautumisen osalta. Tukholma ei Euroopan – tai varsinkaan maailman – mittakaavassa ole tiivis kaupunki, mutta silti sekä väestön että työpaikkojen tiheydet ovat Tukholman keskustan jalankulkuvyöhykkeellä huomattavasti Helsinkiä korkeammat. Asia käy ilmi Suomen ympäristökeskuksen vuonna 2014 julkaisemasta tutkimuksesta.

Viimeisin Loikkasen oma raportti aiheesta on kaupunkitutkija Seppo Laakson kanssa tehty Tiivistyvä kaupunkikehitys -raportti. Se on tilaustyö Tehokkaan tuotannon tutkimussäätiölle.

”Pääsanoma on, että Helsingin seudun kasvu on ollut ekstensiivistä eli laajenevaa, eikä intensiivistä eli tiivistävää rakentamista”, Loikkanen sanoo.

Kaupungin talouden kannalta suunta on Loikkasen mukaan ollut pitkään täysin väärä.

”Hajautunut rakenne on taloudellisessa mielessä huono ratkaisu. Se nostaa asuntojen hintoja kaikilla etäisyyksillä keskustasta. Se myös vähentää sekä julkisen että yksityisen sektorin tehokkuutta ja tuottavuutta”, Loikkanen sanoo.

Uusimmassa yleiskaavassaan Helsinki on kuitenkin Loikkasen mukaan menossa oikeaan suuntaan. Yleiskaava tähtää jo rakennettujen alueiden voimakkaaseen täydennysrakentamiseen. Viime viikolla hallinto-oikeus tosin kaatoi osan Helsinkiin suunnitelluista niin kutsutuista kaupunkibulevardeista.

Loikkanen suhtautuu täydennysrakentamiseen positiivisesti, mutta hänkään ei intoile bulevardeista varauksetta. Loikkanen kertoo suhtautuvansa epäilevästi siihen, riittäisikö nauhamaisten bulevardien asukaspohja elävän katutilan syntymiseen.

”Potentiaalia pitäisi hakea asukaskeskittymistä eikä yhtenäisestä nauhasta”, Loikkanen sanoo

Oikaisu 13. helmikuuta kello 13.58: Espanjan Bilbaossa viiden kilometrin päässä keskustasta asuu lähes kaksi kertaa yhtä paljon ihmisiä kuin Helsingissä samalla säteellä. Jutussa luki ensin, että asukkaita tällä säteellä on Bilbaossa kaksi kertaa enemmän kuin Helsingissä.

Näin vertailu tehtiin

Fakta


 Aalto-yliopiston mikrotaloustieteen professori Marko Terviö vertaili eurooppalaisten kaupunkien asukastiheyksiä. Tiiviistä rakentamisesta uskotaan syntyvän niin kutsuttuja kasautumishyötyjä – siis palveluita, kohtaamisista syntyviä innovaatioita ja esimerkiksi lyhyempiä matka-aikoja.

 Vertailussa käytetyt luvut ovat Euroopan unionin tilastokeskuksen Eurostatin väestöruudukosta, joista viimeisin on vuodelta 2011. Tämän jälkeen Helsingin kantakaupunkiin on rakennettu asuntoja esimerkiksi Jätkäsaareen ja Kalasatamaan. Tilastokeskus julkaisee Suomelle väestöruudukkoa, jonka ruutujako poikkeaa Eurostatin käyttämästä.

 Vertailussa on tarkasteltu Eurostatin tilastoimien neliökilometrin kokoisten ruutujen asukaslukuja. Asuinympäristön kaupunkimaisuutta mitataan lähipalveluiden syntymiselle tärkeän paikallisen väkiluvun avulla. Esimerkiksi Helsingin kantakaupungissa ruudut sisältävät myös vesialueita, joten ruutujen väentiheys maa-aluetta kohti on suurempi kuin niiden väkiluku.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Helsinki
  • Lari Malmberg

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Tutkimus: Laihduttajan on turha tuijottaa hiilihydraatteja ja rasvoja – tai edes syyttää geenejä

    2. 2

      Maailmanennätyksen tehnyttä 15-vuotiasta taitoluistelijaa itkettää, kun hän kertoo elämästään – Alina Zagitovasta on rakennettu olympiavoittajaa pikkutytöstä lähtien

    3. 3

      Ugandassa kuolleen suomalaismiehen ruumiinavauksen tehnyt lääkäri HS:lle: Pistojäljet vatsassa ja reidessä kiinnittivät huomioni

    4. 4

      Saara Aallon kolmas kappale on täysiveristä euroviisua kaikessa törkeydessään – tosin UMK-voittaja lienee jo taputeltu

    5. 5

      ”Ei hätää, hoidetaan tämä alta pois”, ajatteli Samuel raskauden selvittyä – puoliso sanoi ei, ja nyt Samuel hoitaa yksin lasta, jota hän ei halunnut

      Tilaajille
    6. 6

      Yhdysvalloissa tapahtuu nyt jotain, mitä ei ole ennen nähty – Miksi Floridan kouluampuminen oli erilainen kuin muut?

    7. 7

      Panssarilasin alta löytyy Viron mahtavin aarre, jonka tarina on kuin jännitys­näytelmästä – Piilopaikan tiesi vain pari ihmistä, mutta tieto oli hävitä Siperian vankileireille

    8. 8

      Salaliittoteoriat Floridan kouluampumisesta lähtivät liikkeelle: Aserajoituksia vaativia lukiolaisia väitetään palkatuiksi näyttelijöiksi

    9. 9

      Mikroilmeet paljastavat tunteitamme, vaikka yrittäisimme peittää ne – Toimittaja testasi niihin perustuvaa ”persoonallisuusanalyysia, jota ei voi huijata”

    10. 10

      Kuolleen liikemiehen ja ex-ministeri Suvi Lindénin Ugandan-matkan syy on edelleen mysteeri – oliko liikemies maassa vain kokeilemassa onneaan?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Ei hätää, hoidetaan tämä alta pois”, ajatteli Samuel raskauden selvittyä – puoliso sanoi ei, ja nyt Samuel hoitaa yksin lasta, jota hän ei halunnut

      Tilaajille
    2. 2

      Trumpilta ehdotus kouluampumisten ehkäisemiseksi: Opettajille aseita

    3. 3

      Maailman yksinäisin puu kaukana eteläisellä Tyynellämerellä kantaa jälkeä hetkestä, jolloin ihminen painoi kädenjälkensä koko planeettaan

    4. 4

      Maailmanennätyksen tehnyttä 15-vuotiasta taitoluistelijaa itkettää, kun hän kertoo elämästään – Alina Zagitovasta on rakennettu olympiavoittajaa pikkutytöstä lähtien

    5. 5

      Yhdysvalloissa tapahtuu nyt jotain, mitä ei ole ennen nähty – Miksi Floridan kouluampuminen oli erilainen kuin muut?

    6. 6

      Panssarilasin alta löytyy Viron mahtavin aarre, jonka tarina on kuin jännitys­näytelmästä – Piilopaikan tiesi vain pari ihmistä, mutta tieto oli hävitä Siperian vankileireille

    7. 7

      Lähes 30 vuotta Ylellä työskennellyt urheiluselostaja Tapio Suominen on saanut potkut

    8. 8

      Katajanokalle nousseen kerrostalon urakoitsijana suhmuroi outo yrittäjä – konkurssi jätti kymmeniä alihankkijoita puille paljaille

    9. 9

      ”I hear you”, luki Trumpin lunttilapussa, kun hän kuunteli Floridan joukkosurmasta selvinneitä opiskelijoita ja ehdotti opettajille aseita

    10. 10

      ”Influenssa” saattaakin olla samaan aikaan jylläävä A-streptokokki – hoitoon hakeutumista ei kannata jäädä odottelemaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Ei hätää, hoidetaan tämä alta pois”, ajatteli Samuel raskauden selvittyä – puoliso sanoi ei, ja nyt Samuel hoitaa yksin lasta, jota hän ei halunnut

      Tilaajille
    2. 2

      Kuoleva kenkätehdas keksi vuonna 1989 nerokkaan idean – nyt niitä seisoo rivillinen jokaisen päiväkodin eteisessä

      Tilaajille
    3. 3

      Amerikkalaisen mielestä suomalainen on vauva

    4. 4

      Onko puolisosi taipuvainen syrjähyppyyn? Tutkijat löysivät tiedostamattomia tapoja, jotka paljastavat alttiuden pettämiseen

    5. 5

      Lähes 30 vuotta Ylellä työskennellyt urheiluselostaja Tapio Suominen on saanut potkut

    6. 6

      Maailmalla kohistaan nyt ”järisyttävältä” tuntuvasta uudesta orgasmista, mutta mikä ihme on kohdunkaula­orgasmi? Selvitimme

    7. 7

      Näiden sanojen runsas käyttö voi paljastaa puhujan masennuksen – Suomalais­asiantuntija vahvistaa: ”Kieli kertoo käyttäjästään asioita, joita hän ei itse tiedosta”

      Tilaajille
    8. 8

      Sissikoulutus on rankinta mitä armeija tarjoaa, mutta Jaakko Pessinen vain lihoi – miten selittyy mies, joka reuhtoo 45 vuotta metsässä ilman sairaspäiviä ja kaataa traktorin paljain käsin?

      Tilaajille
    9. 9

      Pääsin neljässä viikossa bikinikuntoon – näillä tehokkailla ohjeilla

    10. 10

      Ilja Janitskin loi ja hylkäsi MV-lehden, ja nyt hän kääntää selkänsä sen kannattajille – ”Olen saanut tarpeekseni isänmaallisten skenestä, siitä pelleilystä”

      Tilaajille
    11. Näytä lisää