Kaupunki

”Ahdistaako? Pelottaako? Onko ahdasta?” Tulevat palomiehet seulotaan armottomilla testeillä – katso, miten pitkälle omat rahkeesi riittäisivät pääsykokeissa

Helsingin pelastuskoulu saattaa valita historiansa viimeisen vuosikurssin opiskelijat. 119 hakijasta valitaan tiukkojen pääsykokeiden kautta 15 parasta hakijaa suorittamaan syksyllä alkavaa pelastaja-ensihoitajatutkintoa.

Kallion pelastusaseman pihasta kurvaa Viidennelle linjalle kaksi ambulanssia samaan aikaan, kun kaksi nuorta miestä pääsee Agricolankadun puoleisesta ovesta rakennuksen eteistiloihin. Lasiseinäisessä tilassa istuu jo pari muutakin, jotka ovat pyrkimässä Helsingin pelastuskoulun opiskelijoiksi. Maakuntauudistuksen vuoksi vuoden 2018 syyskuussa alkava pelastajakurssi 42 saattaa jäädä koulun viimeiseksi.

Edessä on puolentoista tunnin fyysinen ja osittain myös psyykkinen rääkki. Pääsykokeiden ensimmäisessä vaiheessa palomiehiksi haluavia odottavat ahtaan paikan kammoa, korkean paikan pelkoa ja fyysistä kuntoa kartoittavat testit.

Hakijoita on tänä vuonna yhteensä 119, vähemmän kuin edellisinä vuosina mutta kuitenkin niin paljon, että heidät on pääsykokeiden ensimmäistä vaihetta varten jaettu kahdelle päivälle. 15 parasta kokelasta valitaan suorittamaan syksyllä alkavaa pelastaja-ensihoitajatutkintoa.

”Ei näistä kokeista selvitäkseen tarvitse olla mikään ihmemies”, sanoo kurssinjohtaja, palomestari Vesa Berg.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Kova fyysinen kunto on vain yksi osa palomiehen ammattia. ”Hakijalle yhtä tärkeitä ovat psyykkinen soveltuvuus ja henkinen kantti.”


Ammateille on vaadittu viime vuosina sukupuolineutraaleja nimiä, mutta palomiehistä miehiä on lähes sata prosenttia. Vain kolme naista on valmistunut 1970-luvulta saakka palomiehiä kouluttaneesta Helsingin pelastuskoulusta. Naisten palomiesura tyssää yleensä juuri pääsykokeiden rankkoihin kuntotesteihin. Niissä putoaa tosin suurin osa mieshakijoistakin. Ensimmäisestä hakijaryhmästä leikki jäi kesken kolmasosalta hakijoita. Päivän ainoa nainen, toinen pääsykokeisiin hakeneista, selvitti tiensä jatkoon.

”Sukupuoleen tai ihonväriin katsomatta me haluamme kurssille pääsykokeiden 15 parasta hakijaa”, sanoo koulutuksen kehittämispäällikkö Marko Seppä.

Valintakokeisiin toivotaan ihmisiä mahdollisimman erilaisista taustoista. Sepän mukaan ”perusduunin” tekijöiden lisäksi tarvitaan ”lukuorientoituneita”, jotka voivat edetä urallaan esimerkiksi paloinsinööreiksi ja vaativampiin ensihoitotehtäviin.

Hakijat saavat lisäpisteitä työkokemuksesta, osoitetusta kielitaidosta ja erikoisosaamisesta. Eduksi katsotaan esimerkiksi terveydenhuollon tutkinto ja merenkulkuun tai sukeltamiseen liittyvä ammatillinen pätevyys.


Ensin kaikki joutuvat kuitenkin suoriutumaan fobia- ja kuntotesteistä. Jos hakija ei nosta, kyykkää, ui, juokse tai vedä tarpeeksi montaa leukaa, pääsykoe päättyy siihen. Edes erinomaiset lähtöpisteet eivät pelasta.

Palomies joutuu työssään sietämään ahtaita ja korkeita paikkoja, pimeää ja muutenkin hankalia työskentelyolosuhteita. Menemään sinne, mihin muut eivät uskalla mennä. Pääsykokeissa näiden tilanteiden herättämiä pelkoja simuloidaan kahdella tehtävällä.


Niistä ensimmäisessä hakijan pää peitetään mustalla pussilla, joka estää häntä näkemästä ja tekee hengittämisestä hieman tukalaa. Hakija lähetetään sokkona radalle, jonka päässä odottaa ahdas putki. Yksitellen miehet ryömivät putkeen tietämättä missä ovat. Leveät hartiat ottavat seinämiin kiinni.


”Ahdistaako? Pelottaako? Onko ahdasta?” kyselee rastin valvoja.


Seuraavaksi hakijat saavat kiivetä pelastusaseman torniin. Noin 17 metrin korkeudessa testataan korkean paikan kammoa. Hakijat ovat kiinni turvavaljaissa, kun heitä käsketään roikkumaan tikkaista vain vasemmanpuoleisen käden ja jalan varassa.

”Ihmismieli on sellainen, että tehtävä voi tuntua hurjalta, vaikka hakija onkin turvavaljaissa”, Berg kertoo.


Putoaminen tästä korkeudesta tietäisi varmaa kuolemaa. Tikkailla hakijoita saattaa tutisuttaa tosin sekin, että ulkona on pääsykoepäivänä viisi astetta pakkasta, jonka navakka tuuli tunkee harjoitushaalarin läpi luihin ja ytimiin. Pääsykokeisiin liittyvä jännityskin voi vaikuttaa.

On ehkä ihan ymmärrettävää, jos tehtävä jännittää edes vähän. Sankaritekoja työkseen tekevä palomieskään ei voi olla tyhmänrohkea. Bergin mukaan lähes kaikki hakijat selviytyvät fobiatesteistä.

”Yleensä palomiehiksi eivät hakeudu sellaiset henkilöt, joilla on ongelmia korkeiden ja ahtaiden paikkojen kanssa.”


Samaan aikaan kun osa kokelaista kiipeilee torniin, ähkii toinen ryhmä jo seuraavalla rastilla pelastuslaitoksen punttisalilla. Hiki haisee käytävään asti. Käynnissä on penkkipunnerrus 45 kilon painoilla. Hakijoiden pitää minuutin aikana nostaa painot suorille käsille vähintään 25 kertaa. Samoilla painoilla tehdään minuutti jalkakyykkyä.


Rastin valvoja katsoo tarkasti hakijoiden vatsalihaksia koettelevien istumaannousujen tekniikkaa.

”Lantio alas! Käytä olkapäät kunnolla lattiassa!” opastaa tehtävää valvova palomies, kun havaitsee kokelaan yrittävän helpottaa tehtävää kehon muilla lihaksilla.

Lopuksi vedetään vielä leukoja. Sen jälkeen hakijat lähetetään vaihtamaan päälle uima-asu. Alkaa ensimmäisen pääsykoepäivän piinaava loppurutistus.


Pelastuslaitoksen uima-altaan toinen pääty on niin syvä, etteivät jalat yllä pohjaan.

”Suorituksen on oltava yhtäjaksoinen. Päädyssä tai köysissä ei saa levätä välillä. Siitä saa varoituksen”, ohjeistaa uintitestiä valvova Tiia Reima, Naganon olympialaisissa pronssille aikanaan kiekkoillut pelastuslaitoksen liikunnanohjaaja.

Lasit päähän ja rintauintia kauhomaan. Palomestari Berg katsoo allasta valppaana laidalta.

”Tässä yleensä nähdään hyytymisiä. Moni tekee sen virheen, että treenaa pääsykokeiden kuntotestejä laji kerrallaan eikä ota huomioon, että täällä kaikki tehdään yhteen putkeen”, hän sanoo.

Edellisenä päivänä muutama kokelas karsiutui juuri altaalla.

”Osalla jäi ihan parista metristä kiinni jatkoon pääseminen”, Berg kertoo.


Yksi kokelas jouduttiin edellisenä päivänä pelastamaan altaasta, kun käsivarret hapottivat kuntosalirastin jälkeen niin, ettei uimisesta tullut mitään. Valvojat seuraavat nytkin huolestuneena yhtä rataa.

”Ovatko taskut tyhjät?” Reima kysyy palomies Markus Kareiselta, joka on jo riisunut jalassaan olleet turvakengät pois. Tästä saattaa tulla vielä pelastustehtävä, jos kokelas väsyy veteen.

”Jaksaa, jaksaa! Minuutti aikaa”, valvojat kannustavat kokelaita.


Radalla kolme oleva kokelas on vaikeuksissa. Vahvat käsivarret ovat muuttuneet vedessä vastuksiksi. Kaksi muuta kokelasta saapuu jo maaliin.

”Puoli minuuttia, rata kolme! 15 sekuntia maaliin!”

Muutama metri erottaa vielä vedessä kamppailevan kokelaan jatkopaikasta.

”Viisi sekuntia!”

Nuori mies irvistää ja kauhoo itsensä maaliin juuri, kun aika loppuu. Hän on jatkossa. Tehtävän valvojat hymyilevät jakaessaan kaikille ohjeita seuraavaa osakoetta varten. Altaasta ylös ponnistelevat nuoret miehet saattavat olla tulevaisuudessa heidän työkavereitaan Kallion keskuspelastusasemalla. Sitä ennen kokelaiden on selviydyttävä vielä Cooperin testistä, soveltuvuushaastattelusta ja terveystarkastuksesta.


Pelastajakurssille pyrkiville on jo aiemmin kerrottu, että soveltuvuushaastatteluun kannattaa suhtautua työhaastatteluna.

”Jos työtä miettii, niin asiakaspalvelutaidot ja kyky kohdata ihmisiä ovat nykyisin todella tärkeitä taitoja tässä työssä”, kertoo Berg.

Siinä tärppi palomieheksi haluaville.

Fakta

Minimivaatimukset palomiesten kuntotestissä


 Istumaannousu eli vatsalihastesti: vähintään 34 kertaa minuutissa

 Käsinkohonta vastaotteella eli leuanveto: vähintään 6 kertaa

 Penkkipunnerrus 45 kilogramman painoilla: vähintään 25 kertaa minuutissa

 Jalkakyykky 45 kilogramman painoilla: vähintään 23 kertaa minuutissa

 Uintitaito: 200 metriä, aikaa 4 minuuttia ja 45 sekuntia

 Cooperin juoksutesti (12 minuuttia): vähintään 2 800 metriä

Lähde: Helsingin kaupungin pelastuslaitos (2018)

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Helsinki
  • Helsingin pelastuslaitos
  • Koulutus
  • Elisa Rimaila

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Isä ja tytär asuvat salaa siirtola­puutarha­mökissä – ”Emme haittaa täällä kenenkään elämää”

    2. 2

      Brother Christmas on kuolevia lapsia auttava hyväntekeväisyyshahmo, josta paisui miljoonabisnes – HS selvitti sen rahankäytön epäselvyyksiä, jotka avaavat hyväntekeväisyyden ongelmia some-huomion aikakaudella

      Tilaajille
    3. 3

      Ovatko pyöräilijät niin laiskoja, että heille pitää rakentaa 26 miljoonan euron tunneli? Poliitikoilla on useita syitä kannattaa kallista hanketta

    4. 4

      Erossaolo lapsesta yksi painava syy – Aino-Kaisa Saarinen kertoi itkien, että hulppea ura on päättymässä: ”Olen saanut elää ihan ihmeellistä elämää”

    5. 5

      Näyttelijä halusi esitellä mekkoaan, mutta yleisö luuli, että hänet oli pakotettu palelemaan – Mikä Jennifer Lawrencen tapauksessa on feminismiä?

    6. 6

      Sinisten Sampo Terho ehdottaa ansiosidonnaista turvaa kaikille työttömille – STTK:n Ralf Sund Demokraatti-lehdessä: ”Röyhkeää, törkeää ja pöljää”

    7. 7

      ”Teitä hädänalaisia lapsettomia käytetään hyväksi, kun tarjotaan tällaista lasta”, sanoi lääkäri adoptioäiti Lee Lehdolle – Adoptioperheet jäävät yhä useammin yksin vaikeisiin tilanteisiin

    8. 8

      ”Jos vaatii kohtuullista palkkaa, voi työ jäädä saamatta” – Lapin työläiset kertovat työehtojen villistä lännestä, jossa työntekijän ei kannata sairastua

    9. 9

      ”Jäärännissä” Suomenlahdella kulkeneet alukset törmäsivät toisiinsa – toinen alus sai reiän keulaansa

    10. 10

      Tuomarineuvoston puheenjohtaja Jussi Prykäri itävaltalaisen hiihtäjän harhautumisesta: ”Reitti oli tehty minun ohjeistukseni mukaan”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Isä ja tytär asuvat salaa siirtola­puutarha­mökissä – ”Emme haittaa täällä kenenkään elämää”

    2. 2

      Brother Christmas on kuolevia lapsia auttava hyväntekeväisyyshahmo, josta paisui miljoonabisnes – HS selvitti sen rahankäytön epäselvyyksiä, jotka avaavat hyväntekeväisyyden ongelmia some-huomion aikakaudella

      Tilaajille
    3. 3

      ”Teitä hädänalaisia lapsettomia käytetään hyväksi, kun tarjotaan tällaista lasta”, sanoi lääkäri adoptioäiti Lee Lehdolle – Adoptioperheet jäävät yhä useammin yksin vaikeisiin tilanteisiin

    4. 4

      Ennen Kampin keskus oli Helsingin merkittävin portti länteen – länsimetron takia kauppakeskus menettää nyt päivittäin tuhansia kävijöitä

    5. 5

      Kolme vuotta sitten yhdysvaltalainen Allison Burger googlasi maailman parasta maata asua – nyt hän asuu poikansa kanssa Tuusulassa

    6. 6

      ”Jos vaatii kohtuullista palkkaa, voi työ jäädä saamatta” – Lapin työläiset kertovat työehtojen villistä lännestä, jossa työntekijän ei kannata sairastua

    7. 7

      Näyttelijä halusi esitellä mekkoaan, mutta yleisö luuli, että hänet oli pakotettu palelemaan – Mikä Jennifer Lawrencen tapauksessa on feminismiä?

    8. 8

      Puistotyöntekijät luulivat nykytaideteosta roskaksi, nyt Helsinki kiistelee taiteilijan kanssa korvauksista – ”Esineiden yhteydessä ei ollut mitään kylttiä”

    9. 9

      Tuomarineuvoston puheenjohtaja Jussi Prykäri itävaltalaisen hiihtäjän harhautumisesta: ”Reitti oli tehty minun ohjeistukseni mukaan”

    10. 10

      Kulutamme itsemme kuoliaiksi, jyrisee ympäristö­professori Lassi Linnanen: Suomessa on vallalla harhainen mantra, joka syöksee koko planeetan perikatoon

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Ei hätää, hoidetaan tämä alta pois”, ajatteli Samuel raskauden selvittyä – puoliso sanoi ei, ja nyt Samuel hoitaa yksin lasta, jota hän ei halunnut

      Tilaajille
    2. 2

      Kuoleva kenkätehdas keksi vuonna 1989 nerokkaan idean – nyt niitä seisoo rivillinen jokaisen päiväkodin eteisessä

      Tilaajille
    3. 3

      26-vuotias korkea­koulutettu paloi loppuun työssä, eikä stressi hellittänyt edes sairauslomalla – Tutkija: ”Olen huolissani siitä, millaiseen kulttuuriin nuori sukupolvemme on työelämässä opetettu”

      Tilaajille
    4. 4

      Isä ja tytär asuvat salaa siirtola­puutarha­mökissä – ”Emme haittaa täällä kenenkään elämää”

    5. 5

      Amerikkalaisen mielestä suomalainen on vauva

    6. 6

      Kolme vuotta sitten yhdysvaltalainen Allison Burger googlasi maailman parasta maata asua – nyt hän asuu poikansa kanssa Tuusulassa

    7. 7

      Brother Christmas on kuolevia lapsia auttava hyväntekeväisyyshahmo, josta paisui miljoonabisnes – HS selvitti sen rahankäytön epäselvyyksiä, jotka avaavat hyväntekeväisyyden ongelmia some-huomion aikakaudella

      Tilaajille
    8. 8

      Lähes 30 vuotta Ylellä työskennellyt urheiluselostaja Tapio Suominen on saanut potkut

    9. 9

      Näiden sanojen runsas käyttö voi paljastaa puhujan masennuksen – Suomalais­asiantuntija vahvistaa: ”Kieli kertoo käyttäjästään asioita, joita hän ei itse tiedosta”

      Tilaajille
    10. 10

      Ilja Janitskin loi ja hylkäsi MV-lehden, ja nyt hän kääntää selkänsä sen kannattajille – ”Olen saanut tarpeekseni isänmaallisten skenestä, siitä pelleilystä”

      Tilaajille
    11. Näytä lisää