Kaupunki

HS vietti päivän asunnottomien päivä­keskuksessa ja sai kuulla, missä on asunnottomien ”helvetin esikartano” – Yli puolet suomalaisista ei juuri välitä asunnottomista, kertoo tutkimus

Myötätunto heikossa asemassa olevia kohtaan vaihtelee merkittävästi sen mukaan, ovatko ihmiset itse kokeneet esimerkiksi köyhyyttä tai asunnottomuutta.

Helsingin Vaasankadulla sijaitsevassa asunnottomien päivätilassa on aamuyhdeksän jälkeen täyttä.

Vailla vakinaista asuntoa ry:n 40 neliön kokoinen tila on lämmin. Ulkona on toisin: helmikuun viimeisenä päivänä aamulämpötila hätyyttelee 20:tä pakkasastetta. On vuodenaikaan nähden poikkeuksellisen kylmä.

Ilmatieteen laitoksen tutkimuksen mukaan kuolleisuusriski kasvaa noin 14 prosenttia, kun vuorokauden keskilämpötila laskee alle −20:n.

Tarjolla on aamiaista. Kahvia, ruisleipää ja meetvurstia, croissanteja, pullaa. Osa antimista on tullut kaupoilta ja leipomolta lahjoituksena.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Kahta muovipöytäliinoilla päällystettyä pöytää ympäröi 18 tuolia. Kaikki aamupalalle tulleet eivät mahdu istumaan. Sääntöjen mukaan ruoka-aikoina ei jäädä notkumaan vaan oma paikka luovutetaan syömisen jälkeen seuraavalle.

Sisään astuu vihreässä toppatakissaan Vesa, 24. Hän ei kävele useimpien muiden tapaan suoraan tiskille hakemaan kupillista kahvia vaan istahtaa seinän vierustalle poissaolevan näköisenä.

Kysyttäessä Vesa kertoo, että hänellä on kyllä nykyisin asunto mutta hän käy täällä kahvilla ja syömässä. Hän puhuu hitaasti ja venyttäen. Pupillit ovat pienet ja terävät.

Kovalla pakkasella ne asunnottomat, jotka löytävät jostain väliaikaisen majapaikan, pysyttelevät herkästi sisällä eivätkä tule edes aamiaiselle. Siksi paikalla on tavallista enemmän vastikään asunnon löytäneitä, jotka ovat saapuneet paikalle vanhasta tottumuksesta ja turisemaan tuttujen kanssa. Asunto ei myöskään takaa sitä, että olisi rahaa ruokaan.

”Olin asunnoton puolisen vuotta, mutta sain vähän aikaa sitten kodin Y-säätiön kautta. Perhe asuu Tampereella ja Lahdessa”, Vesa kertoo.


Hän kertoo joutuneensa 14-vuotiaana Hollolaan perhekotiin päihteiden käytön takia. ”Pillereitä” ja amfetamiinia hän ei kuulemma enää käytä. Vesa kertoo päässeensä edellisellä viikolla pois vankilasta, jossa hän oli sakkojen takia.

”Perhekodissa ei voinut polttaa eikä dokata, mutta siellä pystyi käyttämään huumeita. Vankilassakin oli kivempaa kuin siellä, se oli ihan yhtä helvettiä. Opettajat laittoivat siivoamaan toimistoaan ja punnertamaan, jos kiroili.”

Pullatarjottimen alla muovipöytäliinassa lukee New York. Ikkunan eteen on vedetty sälekaihdin, ja ikkunalaudalla on rivissä pikkuisia viherkasveja. Yhdellä seinustalla on lukollisia pikkulolerikkoja, häkkikaapista voi hakea lahjoitusvaatteita ja hyllyn päällä maljakossa on kimppu vielä muovikääreessä olevia violetteja tulppaaneja.

Viereisessä pöydässä Kimmo Vaalanti, 55, puhuu painokkaaseen sävyyn asunnottomalle Annalle, 42.

Vaalanti ei ole asunnoton vaan René Hurstin kanssa vuosia töitä tehnyt vapaaehtoinen, joka on tullut tänne kertomaan ihmisille, mistä he voisivat yrittää löytää asunnon.

”Asunnottomille jaetaan Kadunkansan opasta, josta ihminen voi lukea, mistä löytyy suihku, mistä saa ruoka-apua ja mistä voi hakea kierrätysvaatteita. Sen sijaan oppaassa ei kerrota, mistä asunnoton voi löytää itselleen kodin”, Vaalanti puhisee.


Kadunkansan opas on kännykän kokoinen pieni vihkonen, johon on kirjattu asunnottomien palvelut Helsingissä.

Jokaisen kirjasessa esiteltävän palveluyksikön kohdalla on lista symboleita, jotka viittaavat eri asioihin. Mikron kuva tarkoittaa, että yksikössä on ruoanlämmitysmahdollisuus. Ruisku ja alaspäin osoittava nuoli viittaavat neulojen vaihtoon, sängyn kuva majoitukseen.

Anna kertoo olleensa asunnottomana kuukauden. Hänellä oli Kodittomien tuki ry:n asunto Vuosaaressa, mutta vuokrasopimusta ei jatkettu.

Anna pystyy puhumaan vain muutaman lauseen ennen kuin kyyneleet alkavat valua.

”Olen nukkunut Hämeentiellä Hermannin diakoniatalon yömajoituksessa ja käynyt pesulla Sininauhasäätiön päiväkeskus Illusiassa. Hämeentien paikka on ainut päihteetön vaihtoehto, ja se on vähän onnen kauppaa, mahtuuko sinne sisään.”

Helsingin kaupungin asunnottomien yömajaa Hietaniemenkadulla Anna kutsuu ”helvetin esikartanoksi”. Miehet käyvät käsiksi, ja tunnelma on arvaamaton, koska osa naisistakin tulee suoraan vankilasta. Kimmo Vaalanti nyökyttelee.

”Se on aivan villi länsi. Siellä saa käyttää päihteitä, joten paikka on täynnä pillerikauppaa. Vaikka tunkisi puhelimensa muniin, se pöllitään sieltä. Ei sinne uskalla mennä kukaan selvin päin oleva”, hän sanoo.

”Kysynpä vaan, kenellä on kanttia lähteä esimerkiksi duuniin tuollaisesta paikasta.”


Moni päivätilassa olevista asunnottomista jakaa näkemyksen Hietaniemenkadun yömajasta. Lisäksi lähes kaikki väittävät, että ulkomaalaiset ja turvapaikanhakijat saavat yöpaikan helpommin kuin suomalaiset asunnottomat.

”Aiemmin stadilaisilla oli etuoikeus Stadin kämppään, vaan ei enää. Ulkomaalaiset otetaan ensin myös yömajoitukseen sisään, ja jos härmäläinen eksyy sinne, niin lähetetään kalsarit jalassa pakkaseen”, huikkaa Arska, 53, pöydän yli.

Hämeentien diakoniatalolta pitää lähteä kello 7 aamulla, joten Anna kertoo joutuvansa päivittäin odottelemaan kadulla tunnin ennen kuin Vaasankadun asunnottomien päivätila avaa ovensa kello 8.

Päivätila menee kiinni kello 13 iltapäivällä. Sen jälkeen pitää viettää aikaa jossain ennen kuin diakoniatalolle voi taas yrittää päästä nukkumaan kello 21.

”Kerran henkilökunnan piti auttaa minut diakkarille sisään, koska en pystynyt liikkumaan kunnolla. Toinen jalka oli niin turta kylmästä”, Anna sanoo.

Hänellä on päihdetausta toisessa sukupolvessa. Äiti oli kuulemma juoppo. Takana on ero, ja työkin lähti alta vuosia sitten. Kahdesta lapsesta nuorempi on sijoitettu toiseen kaupunkiin, mutta vanhempi kirjoittaa pian ylioppilaaksi.

”Hänen kanssaan ollaan voiton puolella”, Anna sanoo ja hymyilee vaisusti.

Kimmo Vaalanti antaa Annalle erään tuntemansa asumisneuvojan käyntikortin ja näyttää hänelle vielä tulostamaansa listaa paikoista, joista asuntoa voi hakea.

”Kyllä sinusta välitetään”, hän sanoo ja painaa käden Annan olkapäälle.


Takaseinustalla oleva ovi aukeaa, ja ulos astuu talvitamineissa oleva mies hiukset märkänä. Hän on hyödyntänyt kerran viikossa tarjolla olevaa saunavuoroa.

Valtaosa päivätilassa olevista on miehiä, mutta naisia on kuulemma viime aikoina alkanut näkyä entistä enemmän.

Katonrajassa olevaa televisiota tuijottaa nuori nainen, jolla on mustaksi meikatut silmät. Hän ei halua jutella.

”Sori, nyt on vähän huono hetki”, hän sanoo sarkastisesti.

Odeksi esittäytyvä 36-vuotias nainen kiroaa äänekkäästi ja pyytää sormikkaita.

”Mitkä vaan käy. Mä palellun kuoliaaksi. Ihan sama saatana, jotain mikä lämmittää. Ihan sama.”

Tapsa, 55, huitaisee kädellään ilmaan ja kehottaa olemaan kuuntelematta.

”Suomessa kaikille löytyy asunto. Ongelma on, miten ihminen opetetaan sisäsiistiksi eli asumaan samassa asunnossa yli puoli vuotta ilman että lentää ulos.”

Lounasaikaan kello 11 väkeä on vielä enemmän kuin aamiaisella, jonoksi asti. Kinkku-meetvurstikiusausta hakevat esimerkiksi sisarukset Roni, 21, ja Saara, 17. Kaikki huikkaavat muille tervehdyksen tullessaan ja lähtiessään. Monet tuntevat toisensa.

Illalla päivätila muuttuu yökahvila Kalkkersiksi. Tällä lattialla on nukuttu monet kerrat kylki kyljessä.


Moni lounaalle tulevista on päihtynyt alkoholista tai jostain muusta. Yleensä ketään ei silti heitetä ulos, mutta toissa viikolla pari nuorta naista oli henkilökunnan mukaan pakko heittää pihalle. He olivat niin sekaisin.

Iltapäivän edetessä päivätilan tuolit alkavat tyhjentyä. Ne nostetaan pöydille ja leivänmuruset imuroidaan lattialta, jotta paikka on siisti yökahvilan avatessa ovensa.

Göran, 64, istuu vielä ikkunan vieressä. Hänen kanssaan oleva mies ei esittäydy.

”No niin, shall we go, my friend?” Göran huikkaa miehelle.

”Sytytetään röökit, kun päästään tonne ulos.”

Asunnottomuus on monitahoinen yhteiskunnallinen ongelma

Sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Juho Saari pohtii kirjassaan Huono-osaiset (2015) asunnottomuutta monitahoisena yhteiskunnallisena ongelmana.

Asunnottomuus ja siihen lähes erottamattomasti kietoutuvat päihdeongelmat herättävät usein keskustelua yksilön omasta vastuusta ja toisaalta yhteiskunnan velvollisuuksista.

Tutkimusten mukaan selkeä enemmistö asunnottomista katsoo olevansa vastuussa omasta tilanteestaan. Toisaalta iso osa vastaa myöntävästi väitteeseen ”olen tässä tilanteessa hyväksikäytön tai muiden ihmisten laiminlyöntien takia”.

Tutkimusten mukaan ainakin neljänneksellä asunnottomista on ollut lapsuudessa huonot lähtökohdat, sillä heidät on otettu huostaan.

Suomalaisilta on kysytty tutkimuksissa asunnottomuuden syitä. Vastauksissa korostuvat enemmän yksilölliset asiat, kuten addiktiot ja ylivelkaantuminen, kuin pitkäaikaistyöttömyyden kaltaiset rakenteelliset seikat.

Saari korostaa, että kun on kyseessä asunnottomuuden tapainen monimutkainen ilmiö, kannattaisi kuitenkin pohtia niin sanottuja juurisyitä.

Millaiseksi elämänhallinta ja arjen taidot muodostuvat, jos lapsi on elänyt kaoottisissa olosuhteissa päihdeongelmaisten vanhempien kanssa tai tottunut siihen, että joku muu – esimerkiksi vanhempi tai sosiaalitoimen työntekijä – hoitaa aina hänen asiansa?


Asunnottomien asumisyksiköiden ja asuntoloiden rakentaminen taas on usein mutkikasta, sillä rakentamissuunnitelmat herättävät alueen asukkaiden huolen rauhattomuudesta, lasten turvattomuudesta ja asuntojen hinnan laskusta.

Useissa oikeudenmukaisuusteorioissa päädytään lopputulemaan, jossa ihminen on itse vastuussa valintojensa piirissä olevista asioista, kun taas valinnoista riippumattomat asiat ovat vastuun ulkopuolella.

Tästä seuraa kuitenkin lisäkysymyksiä: onko niin, että omasta syystä tai omien valintojen takia huonossa asemassa oleva ihminen ei ole missään olosuhteissa oikeutettu eriarvoisuutta vähentäviin tukiin tai toimenpiteisiin?

Oman vastuun korostus pakottaa myös pohtimaan, missä määrin ihminen on ylipäätään vastuussa omien valintojensa ennakoimattomista ja tahattomista seurauksista.

Valtaosa suomalaisista tarkastelee asunnottomuutta sosiaalisen etäisyyden päästä, sillä heillä ei ole aiheesta omakohtaista kokemusta tai muuta tietämystä. Tilanne on omiaan aiheuttamaan empatiakuilun.

Myötätunto heikossa asemassa olevia kohtaan vaihtelee merkittävästi sen mukaan, onko ihminen itse kokenut esimerkiksi köyhyyttä tai asunnottomuutta. Tutkimusten mukaan 60 prosenttia köyhyydestä kärsineistä ihmisistä kertoo välittävänsä köyhistä paljon. Niillä, jotka eivät ole joutuneet kohtaamaan köyhyyttä edes ystäväpiirissä, prosenttiluku on alle 40:n.

Suomen Akatemian rahoittaman WEBE-tutkimuksen mukaan yli puolet suomalaisista kertoo välittävänsä vähän asunnottomista. Toisaalta maahanmuuttajista kertoo välittävänsä vähän yli 60 prosenttia suomalaisista.

Samaan aikaan suomalaiset arvioivat, että asunnottomat ovat huomattavasti tyytymättömämpiä elämänlaatuunsa kuin maahanmuuttajat: liki yhdeksän kymmenestä asunnottomasta arvioidaan olevan tyytymätön omaan elämänlaatuunsa, kun maahanmuuttajilla määrän arvioidaan olevan alle kolmannes.

Fakta

Yli puolet asunnottomista on helsinkiläisiä


 Nuorten asunnottomuus kasvoi viime vuonna yli 13 prosenttia.

 Kaikissa muissa ryhmissä asunnottomuus väheni.

 Vuonna 2017 yksin eläviä asunnottomia oli 6 620 ja asunnottomia perheitä 214.

 Pääkaupunkiseudulla asunnottomuus väheni hieman edellisvuodesta.

 Joka neljäs asunnoton on maahanmuuttajataustainen.

 Naisten ja maahanmuuttajien asunnottomuus väheni edellisvuoteen verrattuna.

 84 prosenttia asunnottomista majailee tilapäisesti tuttavien tai sukulaisten luona.

Lähde: Ara

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Asunnottomuus
  • Asuminen
  • Helsinki
  • Pakkanen
  • Noona Bäckgren

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Otaniemessä porattiin Suomen syvin reikä 6,4 kilometrin syvyyteen – maan uumenista aletaan pumpata 120-asteista vettä Espoon kaukolämpöverkkoon

    2. 2

      Loistavan veljessarjan sisar sai osakseen pelkkää kurjuutta – Erkkojen mahtisuku vaikeni Hilda-siskosta, joka päätyi kahdesti jätettynä ja mielisairaalan jälkeen köyhien nimettömään nurmihautaan

    3. 3

      Pohjois-Korean sotilas Hyong Myong-jin kertoo, millaista on työskennellä maailman vaarallisimmalla rajalla – ”Sodan uhka on läsnä koko ajan”

    4. 4

      Ole kova, ole tunteeton ja kilpaile ankarasti – nuoren pojan rooli on Suomessa yhä tyly, ja asiantuntijan mukaan aikuisten olisi aika havahtua

      Tilaajille
    5. 5

      Ensin Venäjän hallituksen lehti haukkui Fortumin maan rakoon, nyt se saa vuolasta ylistystä – Mistä U-käännöksessä on kyse?

    6. 6

      ”Join yhden lasin viiniä, toinen jäi puoliväliin, koska halusin kotiin” – viinanhimoon on lääkkeet, mutta niitä käytetään vähän

    7. 7

      Syyttäjä antoi Madsenin puhua oikeudenkäynnissä itsensä pussiin

    8. 8

      Pohjois-Koreasta mieleen jäi se, mitä ei näytetty – ”Pohjois-Koreassa ei ole köyhiä ihmisiä”, meille sanottiin

    9. 9

      Seksi lakkasi, mutta Hanna halusi perheen ja jaksoi uskoa – millaista on elää seksittömässä suhteessa ja mitä sille voi tehdä?

      Tilaajille
    10. 10

      Mikä on ”incel”? Torontossa ihmisten päälle ajanut opiskelija ilmeisesti julistautui liikkeen kannattajaksi, tästä siinä on kyse

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Seksi lakkasi, mutta Hanna halusi perheen ja jaksoi uskoa – millaista on elää seksittömässä suhteessa ja mitä sille voi tehdä?

      Tilaajille
    2. 2

      Whatsapp kieltää käytön alle 16-vuotiailta EU:n alueella

    3. 3

      Syyttäjä antoi Madsenin puhua oikeudenkäynnissä itsensä pussiin

    4. 4

      Onko koolla merkitystä ja kahdeksan muuta kysymystä – Urologi kertoo, mitä kumppanin on hyvä tietää peniksestä

    5. 5

      Mikä on ”incel”? Torontossa ihmisten päälle ajanut opiskelija ilmeisesti julistautui liikkeen kannattajaksi, tästä siinä on kyse

    6. 6

      Suomessa vallitseva ilmapiiri ajoi minut osaksi aivovuotoa

    7. 7

      Isovanhempien arkinen läsnäolo ja lämpö ovat aarre, josta moni lapsi jää tänäkin päivänä paitsi

    8. 8

      ”Join yhden lasin viiniä, toinen jäi puoliväliin, koska halusin kotiin” – viinanhimoon on lääkkeet, mutta niitä käytetään vähän

    9. 9

      Mäntsäläläiseen pöheikköön rakennetaan uutta lentokenttää, vaikka lupaa ei vielä ole – virallisesti kyseessä on ”pelto”

    10. 10

      HS:n asiantuntijaraati testasi Suomen suosituimmat kuohuviinit – voittajan saa alle kympillä

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Onnistujia yhdistää yksi olennainen piirre, ja psykologi Satu Kaski löysi sen – Nyt hän kertoo, mitä ominaisuuksia kannattaa kehittää, jos haluaa menestyjäksi

      Tilaajille
    2. 2

      Tämä upea kuva Yhdysvaltojen presidenteistä ja heidän puolisoistaan on nyt kaikkialla – Erityinen huomio kiinnittyy hymyilevään Melania Trumpiin

    3. 3

      Lastenpsykiatri Jari Sinkkonen: Suomeen tarvitaan vanhempien kansanliike, jos emme halua menettää lapsiamme peliriippuvuudelle

    4. 4

      Ammattikorkeakouluihin haetaan vilpillä sisään Helsingissä, helposti – ”Koe mittaa enemmänkin kykyä olla epärehellinen kuin oikeaa osaamista”

    5. 5

      Sata vuotta sitten säveltäjä Toivo Kuula sai luodin päähänsä, eikä tappaja koskaan selvinnyt – Pari viikkoa sitten Kuulan tyttärenpoika sai puhelun, joka oli pudottaa hänet sängystä

      Tilaajille
    6. 6

      Onko koolla merkitystä ja kahdeksan muuta kysymystä – Urologi kertoo, mitä kumppanin on hyvä tietää peniksestä

    7. 7

      Eteläsuomalainen pariskunta syytteessä alle kouluikäisen lapsensa törkeästä pahoinpitelystä – epäilyt paljastuivat, kun perhe oli lähdössä pitkälle purjehdukselle

    8. 8

      Kolme kuoliaaksi kuristettua ihmistä, lukuisia hyökkäyksiä naisten kimppuun, raiskaamista ja vankilapakoja – näin Oulussa pajatsoja huijanneesta nuorukaisesta tuli kylmäverinen tappaja

      Tilaajille
    9. 9

      Ruotsalaistutkija varoittaa: Suomi toistaa uudessa opetus­suunnitelmassa Ruotsin virheet – ”Pelkään, että sitä tullaan katumaan, koska me kadumme nyt”

      Tilaajille
    10. 10

      Amerikkalainen lukiolaistyttö pyysi Dwayne Johnsonia parikseen tanssiaisiin – ”The Rock” vastasi kieltävästi, mutta järjesti korvaukseksi mahtavan yllätyksen

    11. Näytä lisää