Kaupunki

Helsinki antaa kaupunkilaisille jaettavaksi neljä miljoonaa euroa – Kenelle ”demokratia­hankkeen” hyödyt valuvat?

Helsinki ottaa käyttöönsä monista suurkaupungeista tutun osallistuvan budjetoinnin.

Mitä tekisit, jos saisit yhtäkkiä suuren summan rahaa kotikulmiesi kehittämiseen? Tämä on kysymys, jota Helsingin kaupunki nyt kysyy helsinkiläisiltä.

Kaupunginhallitus päätti viime syksynä niin kutsutun ”osallistuvan budjetoinnin” aloittamisesta. Nyt uusi aika on enää kaupunginvaltuuston leimaa vailla.

Osallistuva budjetointi tarkoittaa Helsingissä sitä, että kaupunkilaiset pääsisivät itse päättämään 4,4 miljoonan euron kokoisen rahasumman käytöstä.

Jakamalla rahaa Helsinki haluaa voidella demokratian rahisevia rattaita koko kaupungissa. Samalla tarkoitus on taklata muun muassa syrjäytymistä.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

”Myös Helsingissä on paljon ihmisiä, jotka kokevat kaupungin etäiseksi ja joiden on vaikea nähdä, että äänestämisellä olisi vaikutusta omaan elämään”, kulttuurin ja vapaa-ajan toimialasta vastaava johtaja Tommi Laitio sanoo.

Normaalisti kaupungin rahojen käyttöä ohjaa kaupunginvaltuusto. Se päättää, mikä koulu tulee korjata ja mille alueelle on rakennettava raitiotiekiskot.

Osallistuvassa budjetoinnissa poliitikot eivät sählää välissä. Kaupunkilaiset ehdottavat ensin itse asioita, joihin rahaa tarvittaisiin. Sitten ideoista valitaan toteutuskelpoiset yhdessä virkamiesten kanssa. Lopulta kaupunkilaiset äänestävät toteutukseen pääsevät ideat.

Ensimmäisiä ehdotuksia on tarkoitus kerätä jo ensi syksynä. Ehdotukset voivat olla periaatteessa ihan mitä vain, esimerkiksi julkisiin tiloihin tehtäviä parannuksia tai tapahtumatoiveita.

”Tämä on nouseva trendi maailmalla. Halutaan lisätä suoran demokratian mahdollisuuksia”, Laitio sanoo.

Helsinki ottaa mallia esimerkiksi Barcelonasta, New Yorkista ja Brasilian Porto Alegresta. Näissä kaupungeissa osallistavaa budjetointia on tehty jo pitkään.

Tasapainon säilyttämiseksi rahapotti jaetaan Helsingin eri alueille asukasluvun mukaan. Jakolinjat kulkevat niin kutsuttujen suurpiirien rajoja pitkin. Jokainen seitsemästä suurpiiristä äänestää oman rahapottinsa käytöstä.

Tähän asti kaupunkilaisia on päästetty päättämään kaupungin rahanjaosta vain poikkeustapauksissa. Vakiintunein malli on nuorisopalveluilla, jonka Ruuti-budjetin käyttämiseen nuoret saavat itse vaikuttaa.

Myös Maunulassa on kokeiltu suoraa demokratiaa. Rahan sijasta maunulalaiset saivat ehdottaa muun muassa sitä, miten Maunula-talon henkilökunta käyttää työaikansa. Joulukuussa 2016 avautuneessa Maunula-talossa toimii kirjasto, nuorisotalo ja työväenopisto.

Yksi korkeimmille sijoille nousseista toiveista oli kahvilan perustaminen Maunula-taloon. Niinpä sellainen perustettiin.

Kahvilan lisäksi asukkaat toivoivat Maunula-taloon muun muassa elokuvailtoja ja Taiteidenyön tapahtumaa. Maunulan nuorisotyöyksikön toiminnanjohtajan Antti Sarpon näkemyksen mukaan tapahtumat ovat olleet menestyksiä erityisesti siksi, että asukkaat ovat olleet itse järjestämässä niitä.

”Parhaimmillaan me vain jeesataan”, hän sanoo.


Ihan ongelmatonta osallistuva budjetointi ei kuitenkaan ole. Tätä mieltä ovat lähidemokratiaa tutkineet Emilia Palonen ja Eeva Luhtakallio. Palonen työskentelee valtio-opin lehtorina Helsingin yliopistossa. Tampereen yliopiston sosiologian apulaisprofessori Luhtakallio taas on kirjoittanut toimittaja Maria Mustrannan kanssa joulun alla julkaistun, kiitosta saaneen teoksen Demokratia suomalaisessa lähiössä.

Osallistuvan budjetoinnin ongelmat liittyvät erityisesti siihen, ketkä uudesta mallista hyötyvät ja minkälaisiin hankkeisiin se soveltuu. Palonen kertoo, että esimerkiksi Maunulassa asukkaat olisivat halunneet muuttaa Maunula-talon aukioloaikoja koskemaan koko viikonloppua. Kaupungille tämä on hankalaa.

”Jos ihmiset kokevat, että heidän huolensa eivät tule vastatuiksi, tämä voi jopa hankaloittaa demokratian toimimista”, Palonen sanoo.

Uuden osallisuusmallin vuoksi kaupunki on jo lopettanut yli 20 vuotta toimineen lähiöprojektinsa. Lähiöprojektin tarkoituksena oli nimenomaan syrjäytymisen ehkäisy. Eeva Luhtakallio pelkää, että uudessa mallissa hyötyjät eivät välttämättä ole niitä, jotka eniten tarvitsisivat apua.

Entä, jos rahaa saavatkin ne, jotka osaavat muotoilla ehdotuksensa parhaiten? Parhaimmat mahdollisuudet tähän on koulutetuilla ihmisillä.

Osallisuustyöhön kaavailtujen rahojen määräkään ei päätä huimaa. Ja vaikka suurpiirin sisällä saattaa asua yli 100 000 ihmistä, osallisuusasiantuntijoita ollaan palkkaamassa vain yksi piiriä kohden.

Pystyvätkö nämä asiantuntijat todella olemaan läsnä koko seuranta-alueellaan, Luhtakallio kysyy. Ja minkälainen käsitys osallisuudesta tulee niiden alueiden asukkaille, jotka eivät hyödy äänestyksistä ollenkaan?

”Jos tätä katsoo kiltisti, niin voi nähdä, että tämä on hyvä alku.”

Tommi Laitio sanoo ymmärtävänsä epäilyn. Hän kuitenkin korostaa, ettei osallistuvan budjetoinnin ole tarkoitus korvata kaikkea osallisuustyötä. Se on ennemminkin lisäelementti. Vielä suuremman muutoksen pitäisi tapahtua jokapäiväisessä virkatyössä.

”Tämän vuoden aikana kaikkien toimialojen pitää tehdä suunnitelma, että miten ne lisäävät osallisuutta toiminnassaan”, Laitio sanoo.

Entä pyrkivätkö kaupunkilaiset äänestyksissä maksimoimaan oman etunsa? Laitio sanoo uskovansa, että tieto ja keskustelu auttavat tähän ongelmaan. Kaupunki voi esimerkiksi painottaa äänestyksistä tiedottamista sellaisille ihmisille, joita ei yleensä tavoiteta niin helposti. Ja varmistaa, että äänestykseen päätyvien ideoiden yhteydestä käy ilmi, edistäisikö idean toteuttaminen sosiaalista oikeudenmukaisuutta.

”Uskon, että suurin osa meistä on empaattisia”, Laitio sanoo.

Hän käyttää esimerkkiä New Yorkin vierailulla kuulemastaan tapauksesta. Brooklynissä osallistuva budjetointi oli johtanut siihen, että asunnottomille ihmisille perustettiin peseytymistilat.

13.3. korjattu Eeva Luhtakallion titteli

Fakta

Uusi osallisuusmalli


 Helsinki saa uuden osallisuusmallin. Sen mukaan jokaiselle suurpiirille nimetään oma osallisuusasioista vastaava ihminen, kaupungin termein stadiluotsi.

 Osallisuusmallin ansiosta kaupunkilaiset pääsevät muun muassa päättämään itse suoraan siitä, mihin kohteeseen 4,4 miljoonan euron osallisuusbudjetti käytetään. Tätä kutsutaan osallistuvaksi budjetoinniksi.

 Ideoita rahankäyttökohteiksi aletaan näillä näkymin kerätä syksyllä.

 Ideoiden esittelyn jälkeen virkamiehet arvioivat, mitkä ideoista ovat toteutuskelpoisia annetulla budjetilla. Lopuksi toteutettavista ideoista äänestetään. Äänestää saavat kaikki yli 12-vuotiaat.

 Äänestykset järjestetään suurpiireittäin. Suurpiirejä on seitsemän. Suurpiireihin taas kuuluu kaupunginosia. Esimerkiksi itäiseen suurpiiriin kuuluvat Mellunkylä, Vuosaari ja Myllypuro. Lisäksi osa rahoista käytetään koko kaupunkia koskeviin hankkeisiin.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Helsinki
  • Lari Malmberg

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Kuvapäiväkirja Pohjois-Koreasta kurkistaa suljetun maan elämään – Kuvat vievät vesipuistoon, olympiavoittajan moderniin kotiin sekä maaseudulle, jossa elämä on selviämistä

    2. 2

      Loistavan veljessarjan sisar sai osakseen pelkkää kurjuutta – Erkkojen mahtisuku vaikeni Hilda-siskosta, joka päätyi kahdesti jätettynä ja mielisairaalan jälkeen köyhien nimettömään nurmihautaan

    3. 3

      Otaniemessä porattiin Suomen syvin reikä 6,4 kilometrin syvyyteen – maan uumenista aletaan pumpata 120-asteista vettä Espoon kaukolämpöverkkoon

    4. 4

      Syyttäjä antoi Madsenin puhua oikeudenkäynnissä itsensä pussiin

    5. 5

      Ole kova, ole tunteeton ja kilpaile ankarasti – nuoren pojan rooli on Suomessa yhä tyly, ja asiantuntijan mukaan aikuisten olisi aika havahtua

      Tilaajille
    6. 6

      Tällainen on Suomen kallein vientituote – Puolen miljardin arvoinen risteilyalus Mein Schiff 1 lähti Turun satamasta

    7. 7

      Pohjois-Korean sotilas Hyong Myong-jin kertoo, millaista on työskennellä maailman vaarallisimmalla rajalla – ”Sodan uhka on läsnä koko ajan”

    8. 8

      Seksi lakkasi, mutta Hanna halusi perheen ja jaksoi uskoa – millaista on elää seksittömässä suhteessa ja mitä sille voi tehdä?

      Tilaajille
    9. 9

      Ensin Venäjän hallituksen lehti haukkui Fortumin maan rakoon, nyt se saa vuolasta ylistystä – Mistä U-käännöksessä on kyse?

    10. 10

      Onko diilimies Harkimo Suomen oma Trump?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Seksi lakkasi, mutta Hanna halusi perheen ja jaksoi uskoa – millaista on elää seksittömässä suhteessa ja mitä sille voi tehdä?

      Tilaajille
    2. 2

      Whatsapp kieltää käytön alle 16-vuotiailta EU:n alueella

    3. 3

      Syyttäjä antoi Madsenin puhua oikeudenkäynnissä itsensä pussiin

    4. 4

      Mikä on ”incel”? Torontossa ihmisten päälle ajanut opiskelija ilmeisesti julistautui liikkeen kannattajaksi, tästä siinä on kyse

    5. 5

      Suomessa vallitseva ilmapiiri ajoi minut osaksi aivovuotoa

    6. 6

      Onko koolla merkitystä ja kahdeksan muuta kysymystä – Urologi kertoo, mitä kumppanin on hyvä tietää peniksestä

    7. 7

      Isovanhempien arkinen läsnäolo ja lämpö ovat aarre, josta moni lapsi jää tänäkin päivänä paitsi

    8. 8

      Suomalainen työpari keksi keinon, jolla voi luoda yleisavaimen hotelleihin ympäri maailman – Katso HS:n videolta, miten laite toimii

    9. 9

      Kokoomuksen Elina Lepomäki haukkuu kirjassaan kokoomuksen ja kertoo suoraan mihin pyrkii: valtaan

    10. 10

      Väyrynen palaa eduskuntaan, hallituksen enemmistö ohenemassa entisestään – ”Minulla ei ole enää mitään syytä edistää sote-uudistusta”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Onnistujia yhdistää yksi olennainen piirre, ja psykologi Satu Kaski löysi sen – Nyt hän kertoo, mitä ominaisuuksia kannattaa kehittää, jos haluaa menestyjäksi

      Tilaajille
    2. 2

      Tämä upea kuva Yhdysvaltojen presidenteistä ja heidän puolisoistaan on nyt kaikkialla – Erityinen huomio kiinnittyy hymyilevään Melania Trumpiin

    3. 3

      Lastenpsykiatri Jari Sinkkonen: Suomeen tarvitaan vanhempien kansanliike, jos emme halua menettää lapsiamme peliriippuvuudelle

    4. 4

      Ammattikorkeakouluihin haetaan vilpillä sisään Helsingissä, helposti – ”Koe mittaa enemmänkin kykyä olla epärehellinen kuin oikeaa osaamista”

    5. 5

      Sata vuotta sitten säveltäjä Toivo Kuula sai luodin päähänsä, eikä tappaja koskaan selvinnyt – Pari viikkoa sitten Kuulan tyttärenpoika sai puhelun, joka oli pudottaa hänet sängystä

      Tilaajille
    6. 6

      Onko koolla merkitystä ja kahdeksan muuta kysymystä – Urologi kertoo, mitä kumppanin on hyvä tietää peniksestä

    7. 7

      Eteläsuomalainen pariskunta syytteessä alle kouluikäisen lapsensa törkeästä pahoinpitelystä – epäilyt paljastuivat, kun perhe oli lähdössä pitkälle purjehdukselle

    8. 8

      Kolme kuoliaaksi kuristettua ihmistä, lukuisia hyökkäyksiä naisten kimppuun, raiskaamista ja vankilapakoja – näin Oulussa pajatsoja huijanneesta nuorukaisesta tuli kylmäverinen tappaja

      Tilaajille
    9. 9

      Ruotsalaistutkija varoittaa: Suomi toistaa uudessa opetus­suunnitelmassa Ruotsin virheet – ”Pelkään, että sitä tullaan katumaan, koska me kadumme nyt”

      Tilaajille
    10. 10

      Amerikkalainen lukiolaistyttö pyysi Dwayne Johnsonia parikseen tanssiaisiin – ”The Rock” vastasi kieltävästi, mutta järjesti korvaukseksi mahtavan yllätyksen

    11. Näytä lisää