Kaupunki

Otaniemessä porattiin Suomen syvin reikä 6,4 kilometrin syvyyteen – ja se saattaa ratkaista energiaongelmamme

Parin viikon kuluttua päästään pumppaamaan vettä kallion halkeamiin, joissa se lämpenee 120-asteiseksi.

Valtavat rautatassut tarttuvat 20-metrisen metalliputken päähän ja asettelevat sen siististi maasta nousevan mutaisen putken jatkoksi. Napakka kierros ja kiristys, ja sitten putki uppoaa entistä syvemmälle maan uumeniin.

Vaikka siltä ei näytä, on menossa Suomen syvimmän reiän puhdistus. Viime lauantaina St1 Deep Heat saavutti tavoitteensa eli pora pyörähti 6,4 kilometrin syvyyteen Espoon Otaniemessä.



Tiistaina iltapäivällä suursiivous on edennyt jo 5,7 kilometriin. Porareikään on ajettu bentoniittisaven, veden ja ksantaanikumin sekoitusta, joka sopivana cocktailina tuo ylös pikkuruisetkin kivensirpaleet, joita ei haluta sotkea käyttövaiheessa prosessiin.


Savivelli höyryää, koska pikainenkin käynti maankuoren uumenissa on lämmittänyt sen 40–50-asteiseksi. Kun geoterminen laitos on valmis, ylös nousee ennakkokaavailujen perusteella äiti maan lämmittämää vettä 120-asteisena.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

St1 Deep Heatin tuotantojohtaja Tero Saarno arvioi, että vettä kallion halkeamiin voidaan pumpata jo muutamien viikkojen kuluttua. Sen kulkua kallion sisällä jäljitetään geofonien eli elektromagneettisten seismometrien avulla.

Geofoneja on eri puolilla pääkaupunkiseutua yhteensä 23, ja ne paikantavat maan kuoren risahdukset ikään kuin äärimmäisen tarkka kolmiomittausjärjestelmä.

Toukokuun puolivälissä alkava koepumppaus kestää noin 30 päivää. Vettä pumpataan vaihtelevasti eri määriä, eri paineella ja eri korkeuksilla. Valmis reikä on putkitettu, mutta putken viimeinen kilometri on osittain avoin.

”Koepumppauksissa me saamme kerättyä noin 2 000 mittaustulosta sekunnissa”, sanoo Saarno.

Havaintojen perusteella tietokoneohjelma rakentaa kuvan vesimassan liikkeistä. Ajatuksena on, että vesi kulkeutuu maankuoren säröjen kautta ja samalla lämpenee. Lupaavan säröisä alue on havaittu juuri 6,4 kilometrin syvyydessä.

Kun veden liikkeet on kartoitettu, aletaan porata toista reikää kohti vesivanaa. Kymmenen metrin päässä ensimmäisestä reiästä sijaitseva naapurireikä ulottuu sekin jo 3,3 kilometrin syvyyteen.

Vaikka reiät kapenevat syvemmälle mentäessä, niissä on sen verran väljyyttä, että poran asentoa voidaan muuttaa haluttuun kulmaan. Ensimmäisen reiän loppupää on Maarinlahden alla linnuntietä parinsadan metrin päässä sen lähtöpisteestä.

Kun toinen reikä yhyttää riittävän suuren vesimassan, sen kautta voi pumpata lämmintä vettä lämmönvaihtimien välityksellä Espoon kaukolämpöverkkoon. Fortumin lämpölaitoksella on jo valmiit verkkokytkennät. Otaniemen lämpölaitos toimii maakaasulla, ja Fortum on käyttänyt sitä viime vuodet vain kovimmilla pakkasilla.

Suomalainen energia-ala on jo puolentoista vuoden ajan seurannut mielenkiinnolla St1:n projektia, jossa yritetään hyödyntää maankuoren lämpöä laitosmaisessa tuotannossa.

Jos Otaniemessä onnistutaan, sillä voi olla iso merkitys lämmöntuotannolle Suomessa.

Kyseessä on aivan erilainen projekti kuin omakotitaloihin asennettavat maalämpöpumput, joissa hyödynnetään maahan sitoutunutta lämpöä yksittäisen kohteen lämmityksessä. Otaniemen geoterminen laitos voi kattaa kymmenesosan Espoon kaukolämmön tarpeesta.

Kuntien energiayhtiöillä on jo valmiiksi kaavoitettuna lukuisia voimalaitostontteja, joiden kallioperä voi soveltua geotermisen lämmön hyödyntämiseen. Käyttökulut ovat pienet, koska energianlähde on ilmainen.

Jos pilotin avulla porauskustannukset saadaan kohtuullisiksi, geotermisiä laitoksia voi ilmaantua oikeastaan joka kuntaan. St1 ei ole kertonut julkisuudessa, mitä Otaniemen pilotti maksaa.

Geotermisiä laitoksia on Euroopassa muun muassa Ranskassa ja Saksassa. Otaniemenkin porauslaitteisto ja porauksen ammattilaiset ovat saksalaisia.

Euroopassa ei silti ole tarvinnut mennä niin syvälle kuin suomalaisessa maaperässä, joka on graniittiperäistä ja vähemmän huokoista kuin eurooppalaiset sedimenttikivet.

”Tämä on maailman neljänneksi syvin reikä”, Saarno sanoo.

Jos kaikki Otaniemessä onnistuu kitkatta ja riittävä määrä kuumaa vettä saadaan ylös, geoterminen laitos voi olla käytössä vuoden 2019 lopulla.

Kahdessa vuodessa 6,4 kilometriin

Otaniemen geotermisen laitoksen syntysanat lausuttiin runsaat viisi vuotta sitten, kun Tero Saarno yhtiökumppaneineen lähestyi St1:n tunnetusti edistyksellistä toimitusjohtajaa Mika Anttosta rahoitusmielessä.

Yhtiökumppanit olivat tehneet laskelmia, joiden he uskoivat pätevän. Nyt konseptia oli kokeiltava käytännössä. Anttosen mielestä idea kuulosti lupaavalta, ja hän ryhtyi hankkeen tukijaksi. Perustettiin St1 Deep Heat.

Ensimmäisessä vaiheessa kumppanukset kartoittivat Fortumin voimalatontteja Espoossa. Niistä kallioperältään lupaavimmaksi valikoitui Fortumin vanha lämpövoimala Otaniemessä. Sen rakennukset ovat olleet tyhjillään 1990-luvun alusta lukien, kun maakaasulla toimiva voimala siirtyi etäkäyttöön.

Tontilla oli kaikki tarvittava: sähköä, yhteys kaukolämpöverkkoon ja erilaisia toimitiloja työmaan henkilökunnalle.

Ensin pihalla testattiin uusinta poraustekniikkaa koereiällä. Tulokset olivat niin lupaavia, että varsinaisen reiän poraaminen alkoi lähes kaksi vuotta sitten. Tavoiteltu 6,4 kilometrin syvyys saavutettiin viime viikon lauantaina.

Laitokseen tarvitaan kaksi lähes samansyvyistä reikää, joiden kautta vettä kierrätetään maankuoren sisällä lämpenemässä. Etelä-Suomessa maan kuori lämpenee noin 18 astetta kilometriä kohti.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Geoterminen energia
  • Otaniemi
  • Espoo
  • ST1
  • Fortum
  • Marja Salomaa
  • Sanoma Pro

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Helsingissä vierailleen amerikkalaisen valokuvamallin puoliso edusti punaisessa solmiossa

    2. 2

      Kuvia Suomesta, osa 33: Jonne Heinonen kuvasi krapulaa

    3. 3

      ”Perusterveet aikuiset soittavat, kun ovat vihaisia luonnolle” – Helle­aalto lisää turhia hätä­puheluja

    4. 4

      Egyptin vanhan valta­kunnan romahduttanut kuivuus tallentui kiveen intialaisessa luolassa – siitä alkoi meghalaya-aika, jota nyt elämme

    5. 5

      Onko maaseudulla ollenkaan tulevaisuutta? HS:n Heikki Aittokoski lähti selvittämään asiaa Ylä-Savoon, joka on pienois­malli siitä, mitä Suomessa nyt tapahtuu

      Tilaajille
    6. 6

      Saksan GP:n tulokset pysyvät alkuperäisessä muodossaan – Lewis Hamilton voitti, Valtteri Bottas oli toinen: ”En päässyt ohi, ja sitten käskettiin minimoimaan riskit”

    7. 7

      Yksi ihminen kuoli henkilöauton ja moottoripyörän törmäyksessä Padasjoella

    8. 8

      Alanis Morissetten keskisormi miehille heiluu korkeammalla kuin koskaan – Porissa esiintyi hyväntuulinen tähti, joka kulki lavalla kuin nurmea leikkaava puistotyöntekijä

    9. 9

      Talousmahtien G20-kokous ajautui pattitilanteeseen – ”Emme neuvottele ase ohimollamme”, Ranskan talousministeri ilmoitti Yhdysvalloille

    10. 10

      ”Pohjoismaiden mustana lampaana” pidetyn Suomen tuomiot Euroopan ihmisoikeustuomio­istuimessa kääntyivät laskuun – vielä 2000-luvun alussa langettavia tuli roimasti enemmän

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kuvia Suomesta, osa 33: Jonne Heinonen kuvasi krapulaa

    2. 2

      Helsingissä vierailleen amerikkalaisen valokuvamallin puoliso edusti punaisessa solmiossa

    3. 3

      Suomalaistutkimus avaa uuden näkö­kulman syövän hoitoon – ”Kukaan muu ei ollut uskaltanut ajatella, että syöpä­lääkkeiden tehottomuuden taustalla voisi olla yhteinen tekijä”

    4. 4

      Kansainväliset toimittajat tulivat Suomeen väärällä hetkellä – ei täällä tällaista ole

    5. 5

      Onko maaseudulla ollenkaan tulevaisuutta? HS:n Heikki Aittokoski lähti selvittämään asiaa Ylä-Savoon, joka on pienois­malli siitä, mitä Suomessa nyt tapahtuu

      Tilaajille
    6. 6

      Helsingin keskustan 1800-luvun puutalot saatetaan purkaa tai siirtää muualle – Kampin ja Hietalahden alueella on käynnissä hurja kiinteistöruletti

    7. 7

      ”Perusterveet aikuiset soittavat, kun ovat vihaisia luonnolle” – Helle­aalto lisää turhia hätä­puheluja

    8. 8

      Jyväskylän Kalevan kisojen toimitsija totesi seitsenottelijoiden häiritsevän muita lajeja – hopeamitalisti Miia Sillman lataa täyslaidallisen: ”Huonoimmin järjestetyt Kalevan kisat ikinä”

    9. 9

      Saako vessan valoja räpsytellä vai tuleeko ne pitää päällä? Asian­tuntija kertoo, mikä on energia­tehokkain tapa käsitellä kodin valoja

    10. 10

      Saksan GP:n tulokset pysyvät alkuperäisessä muodossaan – Lewis Hamilton voitti, Valtteri Bottas oli toinen: ”En päässyt ohi, ja sitten käskettiin minimoimaan riskit”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Republikaani­senaattori John McCain: Helsingin huippu­kokous oli hirvittävä virhe – lue HS:n seuranta Trumpin ja Putinin tapaamisen käänteistä

    2. 2

      This is Finland: After Trump and Putin leave, the president heads across the street for a drink

    3. 3

      Tällainen on Suomi: Kun Trump ja Putin olivat poistuneet, presidentti Niinistö lähti terassille kuin kuka tahansa

    4. 4

      Trump tuhosi Helsingin huippukokouksen yhdellä iskulla – amerikkalaiset tyrmistyivät Trumpin ”antautumisesta” Venäjän presidentille

    5. 5

      Suomen hipsterein paikka on pieni kylä Nokian hylkäämässä Salossa – ”Elämäntilanteeni on niin hyvä, ettei siitä melkein kehtaa puhua”

    6. 6

      Donald ja Melania Trumpin saattue saapui Kalastaja­torpalle suuren väkijoukon saattelemana – lue HS:n seuranta sunnuntain tapahtumista

    7. 7

      Kuvia Suomesta, osa 33: Jonne Heinonen kuvasi krapulaa

    8. 8

      ”Ostin kaksi kuumemittaria ja söin elohopeat niistä” – tutkija selvittää laittoman abortin teettäneiden naisten kohtaloita

      Tilaajille
    9. 9

      Jäämies Ötzi kuoli täysin vatsoin, mutta nykyihmistä hänen viimeinen ateriansa voi hirvittää

    10. 10

      Näistä syistä Kalastajatorppa on ylivoimainen paikka Trumpin yöpaikaksi

    11. Näytä lisää
    Uusimmat