Kaupunki

Mitä jos Helsingistä, Espoosta ja Vantaasta tehtäisiin oma sote-maakunta? Rutiköyhä Hanko on jo nyt pulassa, terveys­keskuksen patja­varastosta oli tehtävä toimisto

Valtio puolustaa yhtä suurta Uudenmaan sote-maakuntaa sillä, ettei muu Uusimaa muuten saa samoja palveluita kuin helsinkiläiset. Ei se niin ole, sanoo sote-maakuntaa valmisteleva johtajakaksikko. HS:n laskurista voit katsoa, kuinka oman kuntasi sote-menot ovat kasvaneet ja miten niiden ennustetaan kasvavan.

Valtion poterosta katsoo Päivi Nerg, sosiaali- ja terveyspalveluiden (sote) uudistuksen ylin valmistelija valtiovarainministeriössä. Vastapuolella Helsingin pormestari Jan Vapaavuori (kok) virittää argumenttikranaattia.

Alkaa sanasota. Nergin suunnasta singahtaa, että Uudellemaalle on tehtävä vain yksi suuri maakunta. Jos Helsinki ja muu pääkaupunkiseutu saisivat omansa, muut kunnat olisivat ahdingossa. Sote-palvelut eivät voisi toteutua tasaveroisina kaikille uusmaalaisille.

Alkuvuonna Vapaavuori yritti sissihyökkäystä pyrkimällä pääministeri Juha Sipilän (kesk) suosioon ja esittämällä Uudenmaan kahtiajakoa.

Helsingistä seurasi julkinen tulitus, ettei valtio ymmärrä huonosti voivan väestönosan syrjäytymisvaarasta tai maahanmuutosta kumpuavia metropolivaikeuksia. Että Helsinki, Espoo ja Vantaa ovat tarpeeksi suuria sote-maakunniksi.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Mielikuvilla ampumista ei tarvita. Sote-uudistuksen muutosjohtaja Timo Aronkytö ja budjettijohtaja Markus Syrjänen osoittavat, että Uudenmaan jako olisi sote-palveluissa täysin mahdollista.

Helsinki ajattelee kaksikon mukaan toki omaa etuaan, mutta ei muiden kuntien kustannuksella. Pääkaupunkiseudulla on 1,1 miljoonaa ihmistä, muussa maakunnassa vajaat 700 000.


”Uusimaa olisi edelleen yksi suurimmista maakunnista. Rahoituksen muutos ei olisi dramaattinen. Se johtuu siitä, että pääkaupunkiseutu on sote-kustannuksissa hyvin lähellä koko maakunnan keskiarvoa”, Syrjänen sanoo.

Helsinki, Espoo ja Vantaa siis veisivät yhteispotista vain oman osuutensa.

On tosin muutakin kuin rahoitus. Palveluiden järjestämisen kannalta sote-uudistus ei ole yhtä yksioikoinen.

Koko Uudellamaalla väestö on suhteellisen nuorta ja tervettä, vain ahvenanmaalaiset päihittävät sen näillä mittareilla. Muutamille kunnille suurten kaupunkien vetoapu olisi silti tarpeen.

”Pääkaupunkiseutu olisi parempi palvelumaakunta, ja sen ulkopuolella olisi keskiverto palvelumaakunta”, Aronkytö sanoo.

Sote-maakunnan on määrä aloittaa vuonna 2020. Heti alussa maakunnan rahoituksessa on alustavan laskelman mukaan 300 miljoonan euron vaje. Vuoteen 2030 mennessä uusmaalaisten sote-palveluista olisi määrä säästää miljardi euroa.

Kolmen esimerkin avulla kirkastuu, mitä jako kahteen tarkoittaisi asukkaille.

Hätää kärsivä Hanko

Meren ympäröimällä niemellä tunnin ja 40 minuutin ajon päässä Helsingistä on Uudenmaalla heikoiten sote-velvoitteistaan selviävä Hanko. Maakunnan keskimääräiset sote-menot ovat 3 000 euroa vuodessa asukasta kohti. Hangossa 3 700 euroa.

Ainoan terveyskeskuksen toinen vuodeosasto on lakkautettu. Remontoimattomassa vastaanottosiivessä on sisäilmaongelmia. Siksi terveysyritys Attendolle ulkoistettu lääkärien vastaanotto toimii entisellä vuodeosastolla. Patjavarastosta on tehty toimisto.

Vanhusväestö on suurin koko Uudellamaalla. Osa vanhusten lääkäripalveluista on ulkoistettu Doctagonille. Muuttotappiokuntaan ei tule lisää veronmaksajia.

Hangon perusturvajohtaja Elisabeth Kajander kertoo terveyskeskuksessa, miltä Helsingin vaatimus maakunnan jakamisesta tuntuu noin 8 500 asukkaan kunnasta käsin.

Sote-kuluja on karsittu viime vuonna yli miljoona euroa edellisvuodesta.

”Olemme trimmanneet palveluita ja vähentäneet henkilöstöä. Samaan aikaan sote-menot asukasta kohti kasvavat, koska väki vähenee”, Kajander sanoo.


Hanko ei selviäisi ilman uudistusta. Länsi-Uudellamaalla luontevin suunta on Espooseen ja Helsinkiin. Sosiaalihuollon ja erikoissairaanhoidon takia olisi uudessa mallissa joka tapauksessa lähdettävä niemeltä.

Omillaan muu Uusimaa joutuisi olemaan tiukka taloudenpitäjä. Hankoon ei liikenisi kaikkia sote-palveluita. Kokonaan ilman vetoapua Hanko joutuisi mahdollisesti ulkoistamaan kaikki sote-palvelunsa.

”Hangolla ei ole Helsingin kaltaisia resursseja mutta on sama velvollisuus järjestää kaikki palvelut. Taistelemme koko ajan saadaksemme kulut alas, mutta se on vaikeaa, kun ei ole resursseja miettiä kehittämistä tai tutkimusta”, Kajander sanoo.

Ostolääkäreille on pakko maksaa, koska yli 50 kilometrin päässä yliopistosairaalasta on vaikea saada vakilääkäreitä. Tarjottavana on pieni terveyskeskus. Valinnanvapautta ei Kajanderin mukaan voi odottaa.

”Rahahan se on. Helsingin päättäjät kokevat häviävänsä tässä, mutta me kaikki olemme töissämme siksi, että järjestämme asukkaille hyvät palvelut. Yhdessä voimme tehdä sen paremmin”, Kajander sanoo.


Hyvinvoiva Hyvinkää

Jatketaan Hyvinkäälle. Matkaa on kaksi tuntia. Mutta mietitään ensin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriä (Hus).

Jakamaton Hus on pääperusteita sille, ettei Uuttamaata voisi jakaa. Hus vastaa vaativimmasta erikoissairaanhoidosta.

Hus voisi budjettijohtaja Syrjäsen mukaan kuitenkin toimia kahden maakunnankin mallissa. Se vaatisi valmistelua, joka ei onnistuisi nykyaikataulussa. Kyse on Syrjäsen mukaan siitä, miten asioita halutaan ratkoa.

”Vaativimmat leikkaukset tehtäisiin yhä Helsingissä, ja lasku lähtisi muuhun Uuteenmaahan”, muutosjohtaja Aronkytö sanoo.

Hyvinkääläisille muun Uudenmaan sote-maakunta voisi hyvinkin kelvata. Rahaa on niukemmin kuin pääkaupunkiseudulla, ja väki asuu harvemmassa. Samanlaista suuruuden tuomaa säästöä ei syntyisi kuin Helsingissä.

Mutta Hyvinkäällä, kuten Lohjalla ja Porvoossakin, on oma sairaala. Keskellä Uuttamaata sijaitseva Hyvinkää pitäisi muun maakunnan suurimpana poliittista valtaa ja turvaisi valtaosan erikoissairaanhoidosta.

Keskiuusmaalaisten ääni kuuluisi kovempana kuin yhden maakunnan mallissa. Vallassa Hyvinkää käytännössä vastaisi myös Hangon palveluista ja ehkä nipistäisi juuri niistä.

”Jos hankolainen tarvitsisi vaativaa leikkausta, henkinen matka Meilahteen Husiin kulkisi Hyvinkään kautta”, Aronkytö sanoo.

Omillaan porskuttava Helsinki

Helsingissä asuva tuskin huomaa eroa, tuli yksi tai kaksi maakuntaa. Sama pätee Espoossa ja Vantaalla, sillä niiden sote-menot ovat vain viisi prosenttia pienemmät kuin Helsingissä.

”Se on valtakeskittymä kaikin puolin. Pääkaupunkiseudulla sote-järjestelmä toimii sen varassa, että vain joka toinen asukas käy julkisessa perusterveydenhuollossa”, Aronkytö sanoo.

Väestön tarpeet ovat enemmän ääripäissä kuin muualla Uudellamaalla. Syrjäytymisriskissä olevien asukkaiden ja maahanmuuttajien menoja tasapainottavat keskituloiset asukkaat, jotka käyvät yksityislääkärillä.

On enemmän työterveyshuollon ja terveysvakuutuksen käyttäjiä.

”Rahalla saa, eivätkä nämä ihmiset ole olleet Helsingin kukkarolla. Työterveyshuolto on toistaiseksi päättäjien suojeluksessa, mutta pakko Helsingin on laittaa terveysasemansa vastaamaan asukkaiden odotuksia”, Aronkytö sanoo.

Alla olevasta HS:n laskurista voit katsoa, miten Uudenmaan kuntien asukasta kohti lasketut sote-menot ovat kasvaneet 2005–2017 ja miten menojen ennustetaan kasvavan vuoteen 2030 mennessä. Laskurin alla oleva grafiikka näyttää vuoden 2016 tilanteen.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Helsingissä vierailleen amerikkalaisen valokuvamallin puoliso edusti punaisessa solmiossa

    2. 2

      Kuvia Suomesta, osa 33: Jonne Heinonen kuvasi krapulaa

    3. 3

      ”Perusterveet aikuiset soittavat, kun ovat vihaisia luonnolle” – Helle­aalto lisää turhia hätä­puheluja

    4. 4

      Egyptin vanhan valta­kunnan romahduttanut kuivuus tallentui kiveen intialaisessa luolassa – siitä alkoi meghalaya-aika, jota nyt elämme

    5. 5

      Onko maaseudulla ollenkaan tulevaisuutta? HS:n Heikki Aittokoski lähti selvittämään asiaa Ylä-Savoon, joka on pienois­malli siitä, mitä Suomessa nyt tapahtuu

      Tilaajille
    6. 6

      Talousmahtien G20-kokous ajautui pattitilanteeseen – ”Emme neuvottele ase ohimollamme”, Ranskan talousministeri ilmoitti Yhdysvalloille

    7. 7

      Alanis Morissetten keskisormi miehille heiluu korkeammalla kuin koskaan – Porissa esiintyi hyväntuulinen tähti, joka kulki lavalla kuin nurmea leikkaava puistotyöntekijä

    8. 8

      Saksan GP:n tulokset pysyvät alkuperäisessä muodossaan – Lewis Hamilton voitti, Valtteri Bottas oli toinen: ”En päässyt ohi, ja sitten käskettiin minimoimaan riskit”

    9. 9

      ”Pohjoismaiden mustana lampaana” pidetyn Suomen tuomiot Euroopan ihmisoikeustuomio­istuimessa kääntyivät laskuun – vielä 2000-luvun alussa langettavia tuli roimasti enemmän

    10. 10

      Yksi ihminen kuoli henkilöauton ja moottoripyörän törmäyksessä Padasjoella

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kuvia Suomesta, osa 33: Jonne Heinonen kuvasi krapulaa

    2. 2

      Helsingissä vierailleen amerikkalaisen valokuvamallin puoliso edusti punaisessa solmiossa

    3. 3

      Suomalaistutkimus avaa uuden näkö­kulman syövän hoitoon – ”Kukaan muu ei ollut uskaltanut ajatella, että syöpä­lääkkeiden tehottomuuden taustalla voisi olla yhteinen tekijä”

    4. 4

      Kansainväliset toimittajat tulivat Suomeen väärällä hetkellä – ei täällä tällaista ole

    5. 5

      Onko maaseudulla ollenkaan tulevaisuutta? HS:n Heikki Aittokoski lähti selvittämään asiaa Ylä-Savoon, joka on pienois­malli siitä, mitä Suomessa nyt tapahtuu

      Tilaajille
    6. 6

      Helsingin keskustan 1800-luvun puutalot saatetaan purkaa tai siirtää muualle – Kampin ja Hietalahden alueella on käynnissä hurja kiinteistöruletti

    7. 7

      ”Perusterveet aikuiset soittavat, kun ovat vihaisia luonnolle” – Helle­aalto lisää turhia hätä­puheluja

    8. 8

      Jyväskylän Kalevan kisojen toimitsija totesi seitsenottelijoiden häiritsevän muita lajeja – hopeamitalisti Miia Sillman lataa täyslaidallisen: ”Huonoimmin järjestetyt Kalevan kisat ikinä”

    9. 9

      Saako vessan valoja räpsytellä vai tuleeko ne pitää päällä? Asian­tuntija kertoo, mikä on energia­tehokkain tapa käsitellä kodin valoja

    10. 10

      Saksan GP:n tulokset pysyvät alkuperäisessä muodossaan – Lewis Hamilton voitti, Valtteri Bottas oli toinen: ”En päässyt ohi, ja sitten käskettiin minimoimaan riskit”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Republikaani­senaattori John McCain: Helsingin huippu­kokous oli hirvittävä virhe – lue HS:n seuranta Trumpin ja Putinin tapaamisen käänteistä

    2. 2

      This is Finland: After Trump and Putin leave, the president heads across the street for a drink

    3. 3

      Tällainen on Suomi: Kun Trump ja Putin olivat poistuneet, presidentti Niinistö lähti terassille kuin kuka tahansa

    4. 4

      Trump tuhosi Helsingin huippukokouksen yhdellä iskulla – amerikkalaiset tyrmistyivät Trumpin ”antautumisesta” Venäjän presidentille

    5. 5

      Suomen hipsterein paikka on pieni kylä Nokian hylkäämässä Salossa – ”Elämäntilanteeni on niin hyvä, ettei siitä melkein kehtaa puhua”

    6. 6

      Donald ja Melania Trumpin saattue saapui Kalastaja­torpalle suuren väkijoukon saattelemana – lue HS:n seuranta sunnuntain tapahtumista

    7. 7

      Kuvia Suomesta, osa 33: Jonne Heinonen kuvasi krapulaa

    8. 8

      ”Ostin kaksi kuumemittaria ja söin elohopeat niistä” – tutkija selvittää laittoman abortin teettäneiden naisten kohtaloita

      Tilaajille
    9. 9

      Jäämies Ötzi kuoli täysin vatsoin, mutta nykyihmistä hänen viimeinen ateriansa voi hirvittää

    10. 10

      Näistä syistä Kalastajatorppa on ylivoimainen paikka Trumpin yöpaikaksi

    11. Näytä lisää
    Uusimmat