Kaupunki

Mitä jos Helsingistä, Espoosta ja Vantaasta tehtäisiin oma sote-maakunta? Rutiköyhä Hanko on jo nyt pulassa, terveys­keskuksen patja­varastosta oli tehtävä toimisto

Valtio puolustaa yhtä suurta Uudenmaan sote-maakuntaa sillä, ettei muu Uusimaa muuten saa samoja palveluita kuin helsinkiläiset. Ei se niin ole, sanoo sote-maakuntaa valmisteleva johtajakaksikko. HS:n laskurista voit katsoa, kuinka oman kuntasi sote-menot ovat kasvaneet ja miten niiden ennustetaan kasvavan.

Valtion poterosta katsoo Päivi Nerg, sosiaali- ja terveyspalveluiden (sote) uudistuksen ylin valmistelija valtiovarainministeriössä. Vastapuolella Helsingin pormestari Jan Vapaavuori (kok) virittää argumenttikranaattia.

Alkaa sanasota. Nergin suunnasta singahtaa, että Uudellemaalle on tehtävä vain yksi suuri maakunta. Jos Helsinki ja muu pääkaupunkiseutu saisivat omansa, muut kunnat olisivat ahdingossa. Sote-palvelut eivät voisi toteutua tasaveroisina kaikille uusmaalaisille.

Alkuvuonna Vapaavuori yritti sissihyökkäystä pyrkimällä pääministeri Juha Sipilän (kesk) suosioon ja esittämällä Uudenmaan kahtiajakoa.

Helsingistä seurasi julkinen tulitus, ettei valtio ymmärrä huonosti voivan väestönosan syrjäytymisvaarasta tai maahanmuutosta kumpuavia metropolivaikeuksia. Että Helsinki, Espoo ja Vantaa ovat tarpeeksi suuria sote-maakunniksi.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Mielikuvilla ampumista ei tarvita. Sote-uudistuksen muutosjohtaja Timo Aronkytö ja budjettijohtaja Markus Syrjänen osoittavat, että Uudenmaan jako olisi sote-palveluissa täysin mahdollista.

Helsinki ajattelee kaksikon mukaan toki omaa etuaan, mutta ei muiden kuntien kustannuksella. Pääkaupunkiseudulla on 1,1 miljoonaa ihmistä, muussa maakunnassa vajaat 700 000.


”Uusimaa olisi edelleen yksi suurimmista maakunnista. Rahoituksen muutos ei olisi dramaattinen. Se johtuu siitä, että pääkaupunkiseutu on sote-kustannuksissa hyvin lähellä koko maakunnan keskiarvoa”, Syrjänen sanoo.

Helsinki, Espoo ja Vantaa siis veisivät yhteispotista vain oman osuutensa.

On tosin muutakin kuin rahoitus. Palveluiden järjestämisen kannalta sote-uudistus ei ole yhtä yksioikoinen.

Koko Uudellamaalla väestö on suhteellisen nuorta ja tervettä, vain ahvenanmaalaiset päihittävät sen näillä mittareilla. Muutamille kunnille suurten kaupunkien vetoapu olisi silti tarpeen.

”Pääkaupunkiseutu olisi parempi palvelumaakunta, ja sen ulkopuolella olisi keskiverto palvelumaakunta”, Aronkytö sanoo.

Sote-maakunnan on määrä aloittaa vuonna 2020. Heti alussa maakunnan rahoituksessa on alustavan laskelman mukaan 300 miljoonan euron vaje. Vuoteen 2030 mennessä uusmaalaisten sote-palveluista olisi määrä säästää miljardi euroa.

Kolmen esimerkin avulla kirkastuu, mitä jako kahteen tarkoittaisi asukkaille.

Hätää kärsivä Hanko

Meren ympäröimällä niemellä tunnin ja 40 minuutin ajon päässä Helsingistä on Uudenmaalla heikoiten sote-velvoitteistaan selviävä Hanko. Maakunnan keskimääräiset sote-menot ovat 3 000 euroa vuodessa asukasta kohti. Hangossa 3 700 euroa.

Ainoan terveyskeskuksen toinen vuodeosasto on lakkautettu. Remontoimattomassa vastaanottosiivessä on sisäilmaongelmia. Siksi terveysyritys Attendolle ulkoistettu lääkärien vastaanotto toimii entisellä vuodeosastolla. Patjavarastosta on tehty toimisto.

Vanhusväestö on suurin koko Uudellamaalla. Osa vanhusten lääkäripalveluista on ulkoistettu Doctagonille. Muuttotappiokuntaan ei tule lisää veronmaksajia.

Hangon perusturvajohtaja Elisabeth Kajander kertoo terveyskeskuksessa, miltä Helsingin vaatimus maakunnan jakamisesta tuntuu noin 8 500 asukkaan kunnasta käsin.

Sote-kuluja on karsittu viime vuonna yli miljoona euroa edellisvuodesta.

”Olemme trimmanneet palveluita ja vähentäneet henkilöstöä. Samaan aikaan sote-menot asukasta kohti kasvavat, koska väki vähenee”, Kajander sanoo.


Hanko ei selviäisi ilman uudistusta. Länsi-Uudellamaalla luontevin suunta on Espooseen ja Helsinkiin. Sosiaalihuollon ja erikoissairaanhoidon takia olisi uudessa mallissa joka tapauksessa lähdettävä niemeltä.

Omillaan muu Uusimaa joutuisi olemaan tiukka taloudenpitäjä. Hankoon ei liikenisi kaikkia sote-palveluita. Kokonaan ilman vetoapua Hanko joutuisi mahdollisesti ulkoistamaan kaikki sote-palvelunsa.

”Hangolla ei ole Helsingin kaltaisia resursseja mutta on sama velvollisuus järjestää kaikki palvelut. Taistelemme koko ajan saadaksemme kulut alas, mutta se on vaikeaa, kun ei ole resursseja miettiä kehittämistä tai tutkimusta”, Kajander sanoo.

Ostolääkäreille on pakko maksaa, koska yli 50 kilometrin päässä yliopistosairaalasta on vaikea saada vakilääkäreitä. Tarjottavana on pieni terveyskeskus. Valinnanvapautta ei Kajanderin mukaan voi odottaa.

”Rahahan se on. Helsingin päättäjät kokevat häviävänsä tässä, mutta me kaikki olemme töissämme siksi, että järjestämme asukkaille hyvät palvelut. Yhdessä voimme tehdä sen paremmin”, Kajander sanoo.


Hyvinvoiva Hyvinkää

Jatketaan Hyvinkäälle. Matkaa on kaksi tuntia. Mutta mietitään ensin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriä (Hus).

Jakamaton Hus on pääperusteita sille, ettei Uuttamaata voisi jakaa. Hus vastaa vaativimmasta erikoissairaanhoidosta.

Hus voisi budjettijohtaja Syrjäsen mukaan kuitenkin toimia kahden maakunnankin mallissa. Se vaatisi valmistelua, joka ei onnistuisi nykyaikataulussa. Kyse on Syrjäsen mukaan siitä, miten asioita halutaan ratkoa.

”Vaativimmat leikkaukset tehtäisiin yhä Helsingissä, ja lasku lähtisi muuhun Uuteenmaahan”, muutosjohtaja Aronkytö sanoo.

Hyvinkääläisille muun Uudenmaan sote-maakunta voisi hyvinkin kelvata. Rahaa on niukemmin kuin pääkaupunkiseudulla, ja väki asuu harvemmassa. Samanlaista suuruuden tuomaa säästöä ei syntyisi kuin Helsingissä.

Mutta Hyvinkäällä, kuten Lohjalla ja Porvoossakin, on oma sairaala. Keskellä Uuttamaata sijaitseva Hyvinkää pitäisi muun maakunnan suurimpana poliittista valtaa ja turvaisi valtaosan erikoissairaanhoidosta.

Keskiuusmaalaisten ääni kuuluisi kovempana kuin yhden maakunnan mallissa. Vallassa Hyvinkää käytännössä vastaisi myös Hangon palveluista ja ehkä nipistäisi juuri niistä.

”Jos hankolainen tarvitsisi vaativaa leikkausta, henkinen matka Meilahteen Husiin kulkisi Hyvinkään kautta”, Aronkytö sanoo.

Omillaan porskuttava Helsinki

Helsingissä asuva tuskin huomaa eroa, tuli yksi tai kaksi maakuntaa. Sama pätee Espoossa ja Vantaalla, sillä niiden sote-menot ovat vain viisi prosenttia pienemmät kuin Helsingissä.

”Se on valtakeskittymä kaikin puolin. Pääkaupunkiseudulla sote-järjestelmä toimii sen varassa, että vain joka toinen asukas käy julkisessa perusterveydenhuollossa”, Aronkytö sanoo.

Väestön tarpeet ovat enemmän ääripäissä kuin muualla Uudellamaalla. Syrjäytymisriskissä olevien asukkaiden ja maahanmuuttajien menoja tasapainottavat keskituloiset asukkaat, jotka käyvät yksityislääkärillä.

On enemmän työterveyshuollon ja terveysvakuutuksen käyttäjiä.

”Rahalla saa, eivätkä nämä ihmiset ole olleet Helsingin kukkarolla. Työterveyshuolto on toistaiseksi päättäjien suojeluksessa, mutta pakko Helsingin on laittaa terveysasemansa vastaamaan asukkaiden odotuksia”, Aronkytö sanoo.

Alla olevasta HS:n laskurista voit katsoa, miten Uudenmaan kuntien asukasta kohti lasketut sote-menot ovat kasvaneet 2005–2017 ja miten menojen ennustetaan kasvavan vuoteen 2030 mennessä. Laskurin alla oleva grafiikka näyttää vuoden 2016 tilanteen.

Nyt voit järjestää kommentit myös suosituimmuuden mukaan.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Sveitsi ja Ruotsi huimassa jännitysnäytelmässä – HS seuraa MM-finaalia hetki hetkeltä, jatkoerä edessä

    2. 2

      Näyttelijät vastaavat Aku Louhimiehen väitteisiin –”Seisomme sanojemme takana”

    3. 3

      Kemikaaliyliherkät rakennuttivat itselleen vähäpäästöiset talot – perheen oireet katosivat, toiselle rakennuttajalle kävi köpelösti: ”Omaisuuteni on nyt pumpattava sänky”

      Tilaajille
    4. 4

      Kuka on piispa Curry, joka lähes varasti show’n intohimoisella saarnallaan Meghanin ja Harryn häissä? Kuninkaalliset vieraat kuuntelivat puhetta kikatellen ja suu auki

    5. 5

      Hillitön helle palaa maanantaina – lämmin sää piti poliisin kiireisenä viikonloppuna

    6. 6

      Vastahan Kalle syntyi ja kohta hän on ylioppilas – minulla on antaa hänelle yksi elämänohje, ja sen opin omissa lakkiaisissani

    7. 7

      Ruotsalaisiskijä löi kaikkea, mitä tielle osui – myös kehätuomaria, joka jatkoi verta vuotaen

    8. 8

      Enemmistö aseiden omistajista kannattaa monia aserajoituksia USA:ssa – miksi niitä on sitten niin vaikea saada läpi?

    9. 9

      Yleisradio vastaa Aku Louhimiehen uusiin syytöksiin asiavirheistä – ”Emme löytäneet mitään oikaistavaa”, sanoo Jouko Jokinen HS:lle

    10. 10

      Miksi Ruotsissa paljastuu enemmän oikeus­murhia kuin Suomessa, ihmettelee asianajaja Markku Fredman – ”Ero on silmiinpistävä”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Vastahan Kalle syntyi ja kohta hän on ylioppilas – minulla on antaa hänelle yksi elämänohje, ja sen opin omissa lakkiaisissani

    2. 2

      Kuka on piispa Curry, joka lähes varasti show’n intohimoisella saarnallaan Meghanin ja Harryn häissä? Kuninkaalliset vieraat kuuntelivat puhetta kikatellen ja suu auki

    3. 3

      Ihmisistä irtoava töhnä ja syövälle altistavat aineet veivät uima-altaan käyttökieltoon helsinkiläisessä hotellissa

    4. 4

      Harri Aho on nähnyt ihmisten kateuden ja poikansa nousun huipulle – kateellisuus loppui, kun Sebastian Aho ratkaisi mestaruuden

    5. 5

      Professori Piia Jallinoja tietää, millainen juhlapöytä ottaa kaikki huomioon – ja miksi voileipäkakku on moka

      Tilaajille
    6. 6

      Kemikaaliyliherkät rakennuttivat itselleen vähäpäästöiset talot – perheen oireet katosivat, toiselle rakennuttajalle kävi köpelösti: ”Omaisuuteni on nyt pumpattava sänky”

      Tilaajille
    7. 7

      Kirkon ei pitäisi enää vastustaa muutosta, sanoo eläkkeelle jäävä arkkipiispa Kari Mäkinen: ”Ei Jumalaa voi poimia hyllystä”

    8. 8

      Asuntoilmoitusten kuvissa huonekasveja säilytetään eteisen hattuhyllyllä ja jokaisessa keittiössä on söpö basilika – ”Nyt on muodissa eukalyptuksen oksa”

    9. 9

      Meghanin puku oli aikuisen naisen valinta – kuningatar lainasi tiaran ja Harry poimi kukat

    10. 10

      Yleisradio vastaa Aku Louhimiehen uusiin syytöksiin asiavirheistä – ”Emme löytäneet mitään oikaistavaa”, sanoo Jouko Jokinen HS:lle

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Sanna oli 16-vuotias, kun hän kertoi tulleensa raiskatuksi – Viisi vuotta myöhemmin hän paljasti, että vankilaan joutui syytön mies

      Tilaajille
    2. 2

      Haiseva hengitys vaivaa yhä useampaa suomalaista – Asian­tuntija kertoo, mistä se johtuu ja mitä sille voi tehdä

      Tilaajille
    3. 3

      Onko istuminen painanut hartiasi kyyryyn ja niskan kipeäksi? Nämä kolme liikettä paljastavat, kuinka jumissa oikeasti olet, ja treenaavat samalla yläselän kuntoon

    4. 4

      Miesten liikkuminen ryhmissä pitäisi kieltää

    5. 5

      Jasper Pääkkösellä on merkittävä rooli Spike Leen uutuuselokuvassa, josta tuli Cannesissa suuri tapaus – ”Iski tajuntaan, että olen oikeasti osa tällaista”

      Tilaajille
    6. 6

      Patikoimassa ollut turisti ryöstettiin Nuuksion kansallis­puistossa – taklattiin maahan takaapäin vaellus­reitillä

    7. 7

      Tee nämä yksinkertaiset asiat, niin näytät hyvältä selfiessä – HS:n palkittu kuvaaja Sami Kero kertoo 8 temppua, jotka jokainen osaa tehdä

    8. 8

      ”Kaikilla meillä on kuule rajoitteita!” sanoi Susanna Koski A-studiossa pitkäaikaistyöttömälle ja suututti ihmiset somessa – ja oli yhtä aikaa oikeassa sekä aivan väärässä

    9. 9

      Kysy nämä kaksi kysymystä, kun lapsi uhmaa ja raivoaa – kasvatuskouluttaja Liisa Ahosen mukaan ongelmalapsia käsitellään väärin

      Tilaajille
    10. 10

      Häkellyttävän moni kertoo joutuneensa avaruusolentojen sieppaamaksi – Ilmiölle on nimi, ja se selittää, miksi sieppaustarinat ovat nyt loppuneet

      Tilaajille
    11. Näytä lisää