Paperittomien terveydenhoidon laajentaminen ei ole aiheuttanut Helsinkiin terveysturismiryntäystä – poliitikkoja kuumentaneen päätöksen vaikutukset jäivät pieniksi, arvioi selvitys

Paperittomien henkilöiden terveydenhuollosta aiheutuvien kustannusten arvioidaan pysyvän maltillisina. Tämän johtopäätöksen voi tehdä Helsingin virkamiesten laatimasta tuoreesta selvityksestä.

Työryhmä arvioi, että paperittomien terveydenhuollon kokonaiskustannukset olisivat tänä vuonna Helsingissä enintään noin 400 000 euroa. Kaikkiaan paperittomien sosiaali- ja terveyspalveluiden arvioidaan nousevan 1,2 miljoonaan euroon. Laskelma perustuu lähtöoletukseen, jonka mukaan terveysasemilla asioisi korkeintaan 1 500 paperitonta vuodessa.

Helsingin sosiaali- ja terveystoimen budjetti on yli kaksi miljardia euroa.

Paperittomien terveydenhuoltoa koskevassa julkisessa keskustelussa paperittomiksi määritellään usein henkilöt, jotka oleilevat maassa laittomasti ilman oleskelulupaa tai joilla ei muusta syystä ole oikeutta terveyspalveluihin.

Paperittomien tarkan lukumäärän selvittäminen on vaikeaa. Helsingissä arvioidaan olevan tällä hetkellä noin 1 000 sellaista henkilöä, jolla ei ole oleskelulupaa. Lisäksi kaupungissa uskotaan oleilevan kesäisin noin 500 ja talvisin noin 300 Itä-Euroopan romania. Heillä on laillinen oikeus oleskella Suomessa, mutta ei vakuutusturvaa.

Työryhmän arvion mukaan paperittomien määrä voi jopa kaksin- tai kolminkertaistua vuoden 2018 aikana. Tämä johtuu siitä, että kuluvan vuoden aikana saadaan päätökseen noin 8 500 turvapaikanhakijan turvapaikkaprosessit.

Helsingin kaupunginvaltuusto kävi viime joulukuussahttps://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005469666.html ankaran väännön paperittomien terveyspalvelujen laajentamista vaatineen aloitteen kohtalosta.

Etenkin perussuomalaisissa ja kokoomuksessa pelättiin, että palveluiden laajentaminen voisi luoda tilanteen, jossa terveyspalvelut houkuttelisivat kalliita hoitoja vaativia henkilöitä joko saapumaan Suomeen tai jäämään maahan kielteisen oleskelulupapäätöksen jälkeen.

Keskustelussa oli kyse nimenomaan palveluiden laajentamisesta. Paperittomilla oli jo tässä vaiheessa oikeus kiireellisiin terveyspalveluihin, kuten ensiapuun. Aloitetta puolustaneet valtuutetut halusivat, että kaikilla paperittomilla olisi turvapaikanhakijoiden tavoin oikeus myös ”välttämättömiin” terveyspalveluihin.

Välttämättömillä palveluilla tarkoitetaan esimerkiksi kroonisten sairauksien, muun muassa diabeteksen, hoitoa. Aiemmin oikeus välttämättömiin palveluihin on ollut paperittomista vain raskaana olevilla ja lapsilla.

Valtuustossa oikeuksien laajentamista kannattaneet pääsivät lopulta voitolle. Palveluiden laajentamista puolustettiin ihmisoikeuskysymysten lisäksi muun muassa sillä, että varhainen hoito on kiireellistä hoitoa halvempaa.

Perussuomalaiset ovat pitäneet kysymystä esillä myös valtuuston päätöksen jälkeen. Puolueen puheenjohtaja, Helsingin valtuustossakin istuva Jussi Halla-Aho https://www.hs.fi/haku/?query=jussi+halla-ahokritisoi päätöstä https://www.perussuomalaiset.fi/news/halla-aho-laittomasti-maassa-olevien-terveys-sosiaalipalveluiden-kustannuksia-aliarvioidaan-johdonmukaisesti/huhtikuussa puolueensa verkkosivuilla.

”Laittomien palveluiden lisäämisessä on kyse moralistisesta politiikasta, jonka hintalappu tulee olemaan valtava”, Halla-aho kirjoitti.

Hän viittasi teemaan myös vappupuheessaan.

Helsingin terveysasemien johtajalääkäri Olli Huuskonenhttps://www.hs.fi/haku/?query=olli+huuskonen kertoo, että paperittomien määrän arvioidaan nousseen terveysasemilla ”aavistuksen”. Voimakkaasta kasvusta ei kuitenkaan ole merkkejä.

”Toimintamme on niin laajaa, etten usko tämän hirveän suureksi kysymykseksi nousevankaan”, Huuskonen sanoo.

Suuri osa terveydenhoitoa tarvitsevista paperittomista on saanut Helsingissä apua vapaaehtoisvoimin toimivasta Global clinicistä. Koska paperittomien terveysongelmia ei kirjata kattavasti mihinkään, varteenotettava vaihtoehto ongelmien mittakaavan selvittämiseen on tarkastella Global clinicin toimintaa.

Vaasan yliopistossa keväällä hyväksytyn pro gradu -työn https://www.tritonia.fi/fi/e-opinnaytteet/tiivistelma/7985/Paperittomien+terveyden+edist%C3%A4minen%3A+Rekisteritutkimus+Helsingiss%C3%A4+tavattujen+paperittomien+terveysongelmista%2C+k%C3%A4yntisyist%C3%A4%2C+perustason+hoidosta+ja+hoidon+kustannuksistamukaan Global clinicille hakeudutaan yleisimmin hampaisiin ja ikeniin liittyvien sairauksien vuoksi. Muita yleisiä ongelmia ovat esimerkiksi ylähengitystieinfektiot, virtsatietulehdukset, aikuistyypin diabetes ja raskauden seuranta.

Tutkielman aineisto koostuu Global clinicin kaikista vuoden 2016 potilaskäynneistä. Potilaskäyntejä oli yhteensä 556. Potilaista yksi lähetettiin HIV-testeihin ja kaksi raskaana olevaa HIV:tä sairastavaa potilasta julkisen terveydenhuollon jatkohoitoon. Tuberkuloosiepäilyjä aineistossa oli yksi.

Paperittomia koskevan raportin laatineen työryhmän asetti viime vuonna Helsingin silloinen kaupunginjohtaja Jussi Pajunenhttps://www.hs.fi/haku/?query=jussi+pajunen (kok). Työryhmä esittää kaupungille 30 toimenpide-ehdotusta, joilla paperittomien tilannetta voitaisiin parantaa.

Maahanmuuttojohtaja Ilkka Haahtelanhttps://www.hs.fi/haku/?query=ilkka+haahtelan mukaan kaupungin keinovalikoima on kuitenkin lähtökohtaisesti hyvin rajattu. Haahtela sanoo odottavansa tilanteeseen ratkaisua valtiotasolta. Monien paperittoman kannalta paras ratkaisu olisi, jos he pystyisivät palaamaan lähtömaahansa.

”Paperittomuus ei ole elämälle hyvä lähtökohta.”