Kaupunki

Hanne Valtari kulki nuorena lentopallo­treeneihin traktorilla, mutta omat lapsensa hän haluaa kasvattaa kaupungissa – eikä hän suinkaan ole ainoa

Lähiömutsi-blogia kirjoittava Hanne Valtari haluaa kasvattaa lapsensa kaupungissa. Äitienpäivänä kunniamitalin saa tyypillisimmin suurperheen äiti pieneltä paikkakunnalta, eikä pääkaupunkiseudun äitejä joukossa juuri näy.

Kun kirjailija ja perhebloggaaja Hanne Valtari oli lapsi, kavereiden luokse piti sotkea pyörällä kilometrikaupalla. Joskus vain saadakseen huomata, ettei kaveri olekaan kotona.

Lentopallotreeneihin matka taittui paapan kyydillä traktorilla. Lentopallo ei kuitenkaan lopulta ollut Valtarille erityisen mieleinen harrastus. Niin kuin ei ollut 4H, partio, paini, pesäpallo eikä edes kultamitaleita tuonut hiihto. Juuri muita vaihtoehtoja ei sitten pienessä pitäjässä ollutkaan tarjolla.

Vaikka Valtarin lapsuus nykyisin Vaasaan kuuluvassa Vähänkyrön Järvenkylässä oli monella tavalla idyllinen ja onnellinen, omille lapsilleen hän haluaa tarjota erilaisen lapsuuden.

Valtari perheineen asuu Herttoniemessä Helsingissä.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Koska Valtari puolisoineen oli ennen lapsia ehtinyt asettua Helsinkiin, hänestä oli luonnollista, että lapset tulivat siihen elämään, jota he elivät.

Eivätkä he suinkaan ole ainoita. Aikaisemmin monet lapsista haaveilevat kaupunkilaiset hakeutuivat vähintäänkin lähiöön rivitaloon tai sitten muuttivat kehyskuntaan omakotiunelman perässä. Nykyään yhä useampi perhe jää kaupunkiin ja vieläpä keskustaan.

Aalto-yliopiston tutkija Johanna Lilius kertoi vajaa pari vuotta sitten HS:n haastattelussa, että lapsiperheiden jääminen kaupunkien keskustoihin on yleiseurooppalainen ilmiö, joka koskee Helsingin lisäksi myös muita Suomen suuria kaupunkeja.

Ilmiö liittyy laajempaan kaupungistumisen megatrendiin.


Helppous. Siinä yksi avainsanoista, joka Valtarin mukaan kuvaa kaupunkivanhemmuutta. Kaikki palvelut ovat lähellä. Ja mikä tärkeintä, lähellä on aina ihmisiä.

”Esikoisen vauvavuonna oli tärkeää, että muu maailma oli aivan tuossa vieressä. Riitti, että saatiin vaatteet päälle ja päästiin ovesta ulos. Sitten oltiin jo ihmisten ilmoilla. Lähellä oli paljon samassa elämäntilanteessa olevia ystäviä ja tuttavia”, Valtari sanoo.

Perheen 3- ja 6-vuotiaat lapset voivat tulevaisuudessa kulkea itse harrastuksiin.

”Ja lapsilla asuu kavereita samassa rapussa. He menevät sukkasillaan kylään toisilleen. Olen niin maalainen, että minulle se on edelleen ihanan eksoottista”, Valtari sanoo.

Kura-aikaan kaupunkielämä on toki vähemmän autuasta, koska kerrostaloasunnoista harvemmin löytyy sellaista luksusta kuin kuraeteiset.

”Kahdeksan kuukautta vuodessa on hirveetä kikkailua kuravaatteiden pesun kanssa. Myös kesällä maalla on paljon helpompaa. Lapset voivat kulkea pihapiirissä ilman, että ihan joka paikkaan pitää mennä perässä”, Valtari sanoo.

Valtari näkee, että ahtaalla kaupunkiasumisella voi olla vaikutuksensa myös perhedynamiikkaan. Yhdessä ollaan tiiviisti välillä jopa pakon sanelemana.

”Se on asia, joka on ahdistanut minua äitiydessä. Jos mahdollisuuksia ottaa omaa tilaa olisi ollut enemmän, moni asia olisi voinut mennä helpommin”, Valtari sanoo.

Perhe asui kaksiossa vielä silloinkin, kun perheen toinen lapsi oli syntynyt. Nyt tilanne on parempi perheen muutettua isompaan asuntoon.

Myös rakennuttajat ovat jo heränneet kaupungissa lapsiperhearkea elävien tarpeisiin. Kantakaupunkiin rakennetaan pikkukämppien lisäksi isoja perheasuntoja. Joistakin uusista kerrostaloista löytyy jopa niitä kuraeteisiä.

Valtari sanoo, että heidän perheensä kohdalla kaupunkiperhe-elämän edut painavat vaakakupissa enemmän kuin pienet käytännön haasteet. Varsinkin kun käytännön asiat helpottuvat lasten kasvaessa.

Yksi Valtarille tärkeä asia on kaupungin tarjoama vaihtoehtojen ja mahdollisuuksien runsaus. Erilaisia harrastusmahdollisuuksia tuntuu Helsingissä olevan lähes loputtomasti. Vaihtoehtoja tulee olemaan myös lasten tehdessä tulevaisuudessa koulu- ja koulutusvalintojaan.

Kaupungissa näkee paremmin myös elämän kirjon.

”Tykkään, että lapset törmäävät erilaisiin ihmisiin ja näkevät erilaisia tapoja elää. Vaikka toki kaupungissakin tapahtuu kuplautumista”, Valtari sanoo.

Eikä kaupunkielämän tarvitse tarkoittaa luonnosta vieraantumista.

”Vasta täällä olemme alkaneet telttailla, retkeillä, marjastaa ja sienestää. Olemme lasten kanssa paljon enemmän luonnossa kuin olin omassa lapsuudessani maalla. Silloin en nähnyt metsää puilta”, Valtari sanoo.

Jotakin tärkeää monilta perheiltä kaupungissa kuitenkin puuttuu, nimittäin kunnon tukiverkostot. Kun Valtari oli lapsi, isovanhemmat asuivat samassa pihapiirissä ja auttoivat lastenhoidossa.

Valtarin omien lasten molemmat isovanhemmat asuvat satojen kilometrien päässä. Turvaverkon muodostavat ystävät, jotka tarjoavat ennen kaikkea henkistä tukea. Mahdollisuudet lastenhoitoapuun ovat rajalliset.


Kun Valtari odotti esikoistaan, hän lainasi kirjastosta joka ainoan äitiyttä käsittelevän kirjan. Esikoisen raskausaikana sai alkunsa myös Valtarin kirjoittama Lähiömutsi-blogi, jossa hän kertoo kaupunkilaisperheensä arjesta ja ruotii äitiyttä.

”Vuonna 2011 olin ison elämänmuutoksen edessä. Ajattelin, että tässä tulee riittämään pohdittavaa. Niinpä ajattelin, että saman tien voin kirjoittaa ajatuksiani blogiin”, Valtari muistelee.

Perheblogit ovat paitsi merkki sosiaalisen median noususta, myös osoitus vanhemmuuden muutoksesta. Nykyvanhemmuudessa on monenlaisia ismejä, erilaisia oppeja siitä, miten lapsia pitäisi kasvattaa ja perhe-elämää elää. Valtari näkee, että erilaisiin kasvatusfilosofioihin hurahtaminen on etenkin kaupunkilainen ilmiö.

”Maalaisäitejä saattavat jopa ärsyttää kaupunkilaisten loputtomat vanhemmuuspohdinnat”, Valtari arvelee.

Maalla asiat voivat olla mutkattomampia yksinkertaisesti siksi, että vaihtoehtoja on vähemmän.

Valtari uskoo, etteivät vanhemmuuden ydinasiat riipu siitä, missä asuu. Jokainen vanhempi haluaa varmasti antaa lapsilleen hyvän ja turvallisen lapsuuden.


Kaupunkilaisäitejä ei juuri näy presidentin kunniamitalin saajissa

Suurperheen äiti pienellä paikkakunnalla, aktiivinen järjestötoiminnassa ja takana raskaita menetyksiä. Äitejä, joille tasavallan presidentti antaa äitienpäiväkunniamerkin, yhdistää moni asia.

Tänä vuonna presidentti Sauli Niinistö palkitsee 30 äitiä Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan I luokan mitalilla. Presidentti on tehnyt niin vuodesta 1946 lähtien.

Näiden 30 äidin keskimääräinen lapsiluku on kuusi, ja yli puolet palkituista on syntynyt ennen vuotta 1950.

HS kävi läpi vuodesta 2006 alkaen mitalin saaneiden äitien pienoiselämäkerrat. Niistä paistaa läpi se, että monien äitien elämissä on ollut useita, erityisesti perheeseen liittyviä raskaita kokemuksia.

Traagisia kuolemia lapsuudenperheessä, oman lapsen tai miehen hautajaiset. Eräs palkittu äiti jäi miehensä kuoltua nuorena 11 lapsen yksinhuoltajaksi. Mitaleita ovat usein saaneet yhden tai usean kehitysvammaisen tai muuten paljon hoivaa vaativan erityislapsen äidit.

Tämän vuoden tiedotteessa luonnehditaankin, että palkittuja äitejä yhdistää se, että ”vastoinkäymisistä huolimatta he ovat säilyttäneet positiivisen elämänasenteensa”.

Moni on ollut äitinä myös muille kuin omille biologisille tai adoptiolapsilleen. Yhdellä äidillä on voinut olla puolisonsa kanssa kymmeniä kesä- ja sijoituslapsia.

Sosiaali- ja terveysministe­riön (STM) hallintoylijohtaja Jaana Koski kertoo sähköpostitse, että STM pyrkii palkitsemaan mahdollisimman monipuolisesti erilaisia äitejä, mutta on riippuvainen aluehallinto­virastoilta tulevista ehdotuksista.

”Tänä vuonna ei tullut yhtään vähemmistöryhmää edustavaa esitystä, joten myöskään palkittavien äitien joukossa ei ole heitä.”

Mitalin saajia voivat ehdottaa järjestöt ja lapset, mutta lasten ehdotukset tarvitsevat kaksi puoltavaa lausuntoa. Koska ehdotukset lähetetään aluehallintovirastoille, alueellinen edustavuus on pysynyt Kosken mukaan hyvänä.

Mitalit eivät kuitenkaan jakaudu väkiluvun perusteella tasaisesti, sillä joinain vuosina väkirikkaalle pääkaupunkiseudulle ei ole tullut yhtään mitalia.

Jaana Koski kertoo, että viimeksi Uudeltamaalta ei tehty esityksiä niin paljon, että Uudenmaan kiintiö olisi tullut täyteen. Ehdotusten kokonaismäärä on laskenut vuosittain.

Jaana Kosken mukaan monilla on edelleen mielikuva, että lapsiluku vaikuttaa palkinnon saantiin. Näin ei ole ollut vuoden 1997 jälkeen. Tänä vuonna palkitaan useita kahden ja kolmen lapsen äitejä, mutta myös liuta yli 10 lapsen äitejä.

Vaikka lapsiluvulla ei ole enää merkitystä, vuodesta 2006 eteenpäin palkittujen äitien keskimääräinen lapsiluku on silti ollut 5–7. Lapsiluku on ollut siis moninkertainen suomalaiseen keskiarvoon verrattuna. Vain muutamalla naisella ei ole ollut omia lapsia, vaan äitiys on tullut sijaisvanhemmuuden kautta.

Palkituissa painottuvat myös isoäidit ja moninkertaiset isoäidit, vaikka mitalin saajien alaikäraja on 40 vuotta.

”Kuten kuulemma eräs äiti oli todennut: eihän hänelle voi ehdottaa äitienpäivämerkkiä, koska hänen oma äitinsä on vielä hengissä. Kovin nuoria ei tietenkään voi olla, koska jos kaikki lapset ovat leikki-ikäisiä, olisi mahdotonta arvioida, millaisia he ovat äiteinä ja kasvattajina.”

Lapsiluvun ja iän lisäksi palkittuja yhdistää yhteiskunnallinen aktiivisuus.

Yksi perusteista onkin se, että äiti on paitsi ansioitunut kasvattaja, myös yhteiskunnallinen vaikuttaja ja paikallisaktiivi. Äitien elämäntarinoissa korostuu etenkin järjestötyö, Koski kertoo.

”Osallistuminen järjestötoimintaan tulee helposti siitä, että usein järjestöt tekevät ehdotuksia aluehallintovirastolle. Samoin jos lapset esittävät kun­niamerkkiä, vaaditaan kaksi puoltoa, jotka on tietysti helpoin saada yhteiskunnallisesti aktiivisen äidin osalta.”

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Äitienpäivä
  • Helsinki
  • Kaupungit
  • Äitiys
  • Marjaana Varmavuori

Nyt voit järjestää kommentit myös suosituimmuuden mukaan.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Käräjäoikeudessa käsitellään perätöntä raiskausilmoitusta – Mies istui yhdeksän kuukautta syyttömänä vankilassa

    2. 2

      Koulu on epäonnistunut perustaitojen opettamisessa koko ikäluokalle

    3. 3

      Muistan lakkiaisistani vain humalaisen äidin

    4. 4

      ”Ihan kamala ajatus, että oma tytär voisi harrastaa seksiä” – Vanhempi, näin suhtaudut fiksusti kun teini alkaa seurustella ensi kertaa

      Tilaajille
    5. 5

      Tällainen on suomenruotsalainen säätiökenttä, joka jakaa vuosittain noin 150 miljoonan euron verran tukia

    6. 6

      Tältä näytti maailman ensimmäinen kukka

    7. 7

      Juhana Vartiainen oli vuosikymmeniä demari, jonka suurin inhokkipuolue oli ”kypäräpappikokoomus” – sitten ajattelu alkoi vähä vähältä kääntyä

    8. 8

      Yksi taksikyyti maksoi 27,80, toinen viisi ja puoli euroa, vaikka matka oli sama – Vertasimme taksien hintoja Tallinnassa, jossa turisti on helppo saalis huijarille

      Tilaajille
    9. 9

      Asuntojen hinnat eriytyvät myös Helsingissä

    10. 10

      Pedofiilien mieltymyksiä yritetään saada kontrolliin Helsingissä – terapiaa tarjotaan usein vasta vankilassa, kun rikos on jo tehty

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Opettajat kertovat arvosana-arpajaisista: ”Armoviitonen niille, jotka hengittävät samaa ilmaa”, ”Ysin oppilas ei osaa mitään”

      Tilaajille
    2. 2

      Valtiolla oli varaa rakentaa kallis mökki Käsivarteen, mutta poliisit ja rajavartijat vietiin tuntien ajomatkan päähän – ”Mökkiä käytetään myös edustamiseen”

    3. 3

      Suomen peruskouluissa tapahtuu tuhansia pieniä oikeusmurhia – Miten on mahdollista, että samalla osaamisella arvosana voi olla seiska, kasi tai ysi?

      Tilaajille
    4. 4

      Vanhempien juominen varjostaa monen koulutietä – osa tuoreista ylioppilaista pelkää, joutuuko vielä omissa juhlissaankin häpeämään

    5. 5

      Koulu on epäonnistunut perustaitojen opettamisessa koko ikäluokalle

    6. 6

      Kaksi nuorta kuoli musiikki­festivaaleilla Britanniassa, tapahtuma keskeytettiin – järjestäjä varoitti aiemmin ”huonosta aine-erästä”

    7. 7

      Piilaakson harvinaiset pöllöt alkoivat yhtäkkiä kadota – syyksi paljastui Googlen työn­tekijöiden kissa­kerho, kertoo New York Times

    8. 8

      Muistan lakkiaisistani vain humalaisen äidin

    9. 9

      Suomen lippu täyttää tänään sata vuotta – siniristi on kompromissi, jonka värit otettiin Venäjän laivastolta

    10. 10

      Näytätkö johtajalta vai hoivaajalta? Nämä piirteet kasvoissasi määrittävät sen, millaisena muut ihmiset sinua pitävät

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Homomiesten tuoreesta ja pahimmillaan vaarallisesta seksitrendistä on kohistu maailmalla jo vuosia, mutta Suomessa se on noussut esille vasta nyt – tästä on kyse chemsexissä

    2. 2

      Parisuhteen julmuri on ulospäin mitä mainioin tyyppi – Näin henkinen väkivalta kasvaa pienistä moitteista tuhoisaksi kierteeksi

      Tilaajille
    3. 3

      Näytätkö johtajalta vai hoivaajalta? Nämä piirteet kasvoissasi määrittävät sen, millaisena muut ihmiset sinua pitävät

      Tilaajille
    4. 4

      Syöpää aiheuttava virus huolestuttaa maailmalla, ja nyt sitä löytyi Suomestakin – osa seksin välityksellä tarttuvan viruksen kantajista sairastuu leukemiaan

      Tilaajille
    5. 5

      Prinssi Harryn ex-tyttöystävän tympeä ilme, Amal Clooneyn aviomies ja nuori Meghan Markle palatsin edessä – internet sekosi kuninkaallisista häistä, tässä parhaat palat

    6. 6

      Juha Kärkkäisen tavaratalo on synnyttämässä Rovaniemellä poliittisen kiistan – ”En hyväksy tällaista ihmisvihamielisyyttä”

    7. 7

      Kalle sai puhelun, mietti vedessä pulikoivia lapsiaan ja vastasi kyllä – Se päätös teki hänestä hyvän isän aivan viime hetkellä

      Tilaajille
    8. 8

      Parisuhde paranee yhdellä pienellä teolla – Tämä kirjoitustehtävä auttaa todistetusti pitämään tyytyväisyyttä yllä, sanovat asiantuntijat

      Tilaajille
    9. 9

      Oletko miettinyt, miten vaivalloisia puolisot, vauvat ja lemmikit voivat olla? Mitään merkittävää ei voi saavuttaa yksin mukavuudesta käsin

    10. 10

      Miksi haluaisin elää pidempään, jos elämäni on pelkkää työtä varten?

    11. Näytä lisää
    Uusimmat