Kaupunki

Finlandia-talon kohuttu marmori­julkisivu kesti 20 vuotta – nyt on uuden remontin aika, ja koko perus­korjaus voi maksaa jopa 60 miljoonaa euroa

Viimeksi Finlandia-talon julkisivu uusittiin vuosina 1997–1999. HS:n aikajana kertoo edellisen julkisivuremontin farssinomaiset vaiheet. Finlandia-talo peruskorjataan ja sen vaurioitunut julkisivu uudistetaan vuosien 2021–2024 aikana.

Finlandia-talon tuleva julkisivun uudistaminen ja peruskorjaus maksavat alustavan arvion mukaan noin 60 miljoonaa euroa. Kustannusarvio on alustava, koska työt aloitetaan vasta vuonna 2021 eikä tulevasta julkisivumateriaalista ole vielä päätetty.

Julkisivun uudistamiseen liittyvä esiselvitys kustantaa Helsingin kaupungille noin 300 000 euroa. Siihen sisältyvät esimerkiksi julkisivumateriaalien tutkiminen, kivinäytteet, selvityksen koordinointi ja laadunvalvonta. Finlandia-talon julkisivu on pinta-alaltaan noin 6 800 neliötä.

Lue myös: Finlandia-talo peruskorjataan taas – seinien kupruilevat marmorilaatat eivät kestä 20 vuotta kauempaa, mutta niitä ei välttämättä saa vaihdettua kestävämpiin


Alvar Aallon suunnittelema, suojeltu Finlandia-talo peruskorjataan ja sen vaurioitunut julkisivu uudistetaan vuosien 2021–2024 aikana. Teknisen ja toiminnallisen perusparannuksen ja julkisivu-uudistuksen hankesuunnitelmat valmistuvat vuosien 2018 ja 2019 lopussa.

Projektinjohtaja Merja Ikonen Helsingin kaupungilta ei juuri halua kommentoida 60 miljoonan budjettiarviota. Hän tyytyy sanomaan, että kysymys on alustavasta arviosta ja summat tarkentuvat hankesuunnitelmien aikana.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Ikonen haluaa silti painottaa, että 60 miljoonaan sisältyvät kaikki perusparannuskustannukset, ei vain julkisivu.

HS:n tietojen mukaan julkisivun osuus kokonaiskustannuksista voi olla huomattava. Tähän vaikuttaa kuitenkin se, valitaanko julkisivumateriaaliksi alkuperäinen Carraran marmori vai jokin muu.


Finlandia-talon julkisivun materiaalivalinta ja siihen liittyvät kalliit remontit ovat vuosien varrella herättäneet paljon kritiikkiä. Edellinen julkisivuremontti valmistui vuonna 1999.

Tuolloisen remontin suunnitteluprosessi oli sanalla sanoen farssi. Sanan käyttö ei liene liioittelua.

”Kaiken maailman graniitit kävivät pöydällä ja puhuttiin jopa siitä, että vanhan marmorijulkisivun voisi murskata ja kiinnittää murskeen alumiinisilla uralevyillä Finlandia-talon seinään”, Alvar Aalto -säätiön toimitusjohtaja Tommi Lindh kertoo puhelimitse.

Kivirakentamisen konsulttitoimisto Stoneconin toimitusjohtaja Pekka Mesimäki ei osaa arvioida, kuinka paljon julkisivu-uudistuksen hintaan vaikuttaisi jos Carraran marmorin tilalle vaihdettaisiin esimerkiksi graniitti.

”Se on melko varmaa, että graniittinen julkisivu ei olisi marmorijulkisivua kalliimpi. Mutta kustannukset eivät ole tässä se olennainen kysymys, koska kyse on yhdestä Suomen ja ehkä koko maailman tunnetuimmista rakennuksista. Se ei ole vain vaalea talo”, Mesimäki sanoo.

”Olin ennen itse vahvasti graniitin kannattaja, mutta nyt ajattelen, että Alvar Aallon perintöä pitää kunnioittaa. Häntä palvotaan maailmalla, ja Finlandia-talon kohdalla on olennaista miettiä rakennuksen arkkitehtuurillista ja kaupunkikuvallista arvoa.”

Mesimäki lähtisi pohdintojensa perusteella siitä, että Finlandia-talon julkisivussa tulisi ehdottomasti käyttää luonnonkiveä ja mieluusti marmoria.

”Carraran marmori ei ole ainoa vaihtoehto, eikä Italian Carraran alueelta ole edes tiedossa varmasti kestävää kiveä. Alueella ei luokitella marmoria kestävyyden vaan ulkonäön mukaan.”

Ongelma on, että luotettavaa laboratoriotestiä tietyn marmorin kestävyyden arviointiin ei ole käytettävissä. Siksi kokemusperäinen tieto on Mesimäen mukaan erittäin arvokasta.


Mesimäki oli mukana myös Finlandia-talon aiemman julkisivuremontin suunnittelussa.

”Se oli pitkä, polveileva ja sekava prosessi. Urakkakilpailussa vuonna 1997 ei edes haettu marmoria, mutta lopulta Carraran marmori tuli kuitenkin valituksi kaupungin sisäisen päätöksenteon kautta. Oletan, että siellä on käyty melkoista keskustelua.”

Mesimäki muistaa, että Alvar Aallon leski Elissa Aalto päätyi edellisen suunnitteluprosessin aikana lopulta tukemaan Bethel White -graniitin valintaa.

”Hän lähti liikkeelle ajatuksesta, että mitä Alvar olisi tehnyt? Elissa taisi kuitenkin yllättyä arkkitehtikunnan erittäin voimakkaasta kritiikistä. Hänelle sanottiin, ettei hänen pitäisi sekaantua asiaan, ja Elissa vetäytyi aika pitkälti koko jutusta kritiikin seurauksena.”

Finlandia-talo suojeltiin vuonna 1993. Suojelumääräyksen mukaan ”rakennuksen julkisivuissa tulee säilyttää alkuperäistä vastaava arkkitehtoninen asu materiaalien, värien ja jäsentelyn osalta.”

Suojelupäätöksessä ei siis mainita marmoria, mutta viime remontin aikaan Museovirasto tulkitsi suojelupäätöstä niin, että marmori on ainut hyväksyttävä julkisivuvaihtoehto.

”Kaikki olivat valmistautuneet toteuttamaan graniittijulkisivun, ja yllätys oli suuri, kun marmorin valinnasta kerrottiin”, Mesimäki sanoo.

Hän huomauttaa, että marmori on toki ulkonäöltään aivan erilaista kuin graniitti.


”Kaikki eivät välttämättä ymmärrä näiden kahden kivilaadun suurta eroa. Ylipäätään uutta julkisivumateriaalia valittaessa olisi tärkeää ymmärtää, että kaikesta maailman luonnonkivestä vain murto-osa soveltuu rakentamiseen.”

Rakennuskiven pitää täyttää runsaasti erilaisia vaatimuksia jotka liittyvät esimerkiksi laatuun ja saatavuuteen. Vaatimuksia on sitä enemmän mitä merkittävämpi kohde on. Juuri kyseiseen seikkaan liittyy esimerkiksi se, miksi muinoin Finlandia-talon julkisivumateriaaliksi esitetty valkoinen apelliitti saa Mesimäen naureskelemaan.

”Se oli täyttä huuhaata. Tekniset ominaisuudet olivat huonot ja saatavuus olematon. Finlandia-talon kaltaisen kohteen kohdalla täytyy olla realistinen siinä, millaista luonnonkiveä on mahdollista käyttää.”

Mesimäki kertoo, että Carraran marmorin tultua viimeksi uudelleen valituksi Finlandia-talon julkisivuun hän ja moni muu ennusti sen kestävän noin 20 vuotta. Koska marmoria kuitenkin selvästi haluttiin käyttää Finlandia-talon julkisivumateriaalina, käynnistettiin vuonna 1999 laaja Mara-tutkimusprojekti.

Sen tavoitteena oli selvittää syyt marmorin käyristymiselle ja kehittää menetelmä marmorin laadun arviointiin.

”Tutkimusprojektin yhteydessä tutkittiin myös portugalilaista Estremozin alueen marmoria, joka osoittautui kestäväksi. Sen kiderakenne on erilainen kuin Carraran marmorilla. Estremozin marmoria käytettiin Katajanokan Stora-Enson pääkonttorin julkisivuremontissa, ja marmori on kestänyt moitteettomana 10 vuotta.”

Myös Alvar Aalto -säätiön toimitusjohtaja Tommi Lindh muistaa hyvin edelliseen remonttiin liittyneet värikkäät vaiheet. Tulevista suunnitelmista hän ei voi juuri puhua vaikka istuu siitä päättävässä työryhmässä jo toista vuotta. Kaupungilta ja Museovirastosta on samoin oltu haluttomia kommentoimaan mitään tulevaan remonttiin liittyvää HS:lle. Esimerkiksi edellisen remontin tarkkaa hintaa ei pyynnöstä huolimatta kerrottu.

”Ukaasit ovat todella kovat ja salassapitovelvollisuuden rikkominen tulee kalliiksi. Edelliset julkisivuun liittyneet keskustelut menivät niin överiksi, että nyt on päätetty, ettemme työryhmän jäseninä lauo omia mielipiteitä asiaan liittyen”, Lindh kertoo.

Yhden asian hän haluaa kuitenkin sanoa.

”Finlandia-talon suojelupäätös on ainut asia, jolla on merkitystä. Sitä pitää noudattaa. Eikä siinä puhuta marmorista mitään.”

Projektipäällikkö Merja Ikonen Helsingin kaupungilta kommentoi, että tulevaa remonttia ajatellen nyt selvitettäviä teemoja ovat uuden julkisivumateriaalin arkkitehtoniset ominaisuudet, säänkestävyys, elinkaarikustannukset, saatavuus, laadunvalvonta, ympäristötekijät ja sosiaalinen kestävyys.

”Erityisesti julkisivun materiaalivaihtoehtojen kestävyyden tutkimiseen varataan aikaa”, hän lupaa.

Finlandia-talon edellisen remontin suunnitteluprosessin vaiheet ja tuolloin ehdolla olleet julkisivumateriaalit on koottu alla olevaan aikajanaan. Aikajanassa esiintyvä Bethel White -graniitti on ollut esillä myös tulevan julkisivu-uudistuksen yhtenä tutkittavana materiaalivaihtoehtona:

Fakta

Finlandia-talo


 Valmistui vuonna 1971

 Arkkitehti Alvar Aalto

 Konsertti- ja kongressitalo, yksi Suomen merkittävimpiä moderneja rakennuksia

 Suojeltu rakennussuojelulain nojalla vuonna 1993

 Kokous- ja näyttelytilalaajennus Veranda valmistui vuonna 2011

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Finlandia-talo
  • Helsinki
  • Alvar Aalto
  • Arkkitehtuuri
  • Noona Bäckgren

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Söin 60 banaania kolmen päivän aikana, koska halusin testata netissä hehkutettua ”monodieettiä” – näin kävi

    2. 2

      Ruotsin mediavalvoja antoi langettavat päätökset lähes kaikille valituksen kohteeksi joutuneille – #metoo-uutisointi oli yliampuvaa

    3. 3

      Mikä on nolompaa kuin däppääminen? 46-vuotias setämies teki kylmiltään rap-videon, joka sai Cheekin kyykyttäneen suomenmestarinkin vapisemaan: ”Kyllä tästä joku suuttuu”

    4. 4

      Pentti Aaltonen, 92, ja Tellervo Aaltonen, 93, pitivät kahden viikon ajan kirjaa kotihoidosta: 14 päivää, 14 eri hoitajaa – ”Kyllä me yhdessä pärjäämme”

    5. 5

      Koko kesän kestävä lähijunamyllerrys vaikuttaa joka päivä yli 100 000 matkustajaan Helsingin seudulla – ”Nämä menevät ihan miten sattuu”, äimistelivät matkustajat Pasilassa

    6. 6

      Turussa puukotuksen uhria auttanut Hassan Zubier sai presidentti Niinistön myöntämän hengenpelastusmitalin

    7. 7

      Ilja Janitskin on maahanmuutto­vastainen ja Johan Bäckman ihmisoikeus­puolustaja, kertoo Venäjän media – keskiverto­venäläiselle he ovat ”hyviä ihmisiä”

    8. 8

      Ostitko kahden kilon jauhesammuttimen K-raudasta? Tarkista, onko se sama, josta Tukes löysi vakavia puutteita

    9. 9

      Korkea­kouluun voi päästä myös ilman pääsy­koetta tai todistus­valintaa – HS esittelee kaikki reitit

      Tilaajille
    10. 10

      Jatkaako Cristiano Ronaldo maalitehtailua, entä kukistaako Luis Suarezin Uruguay kisaisäntä Venäjän? – lue päivän otteluiden ennakot

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Söin 60 banaania kolmen päivän aikana, koska halusin testata netissä hehkutettua ”monodieettiä” – näin kävi

    2. 2

      Game of Thronesin suosikki­pariskunta meni oikeasti naimisiin, ja internet riemastui – kokosimme parhaat meemit seremoniasta

    3. 3

      Pentti Aaltonen, 92, ja Tellervo Aaltonen, 93, pitivät kahden viikon ajan kirjaa kotihoidosta: 14 päivää, 14 eri hoitajaa – ”Kyllä me yhdessä pärjäämme”

    4. 4

      Kuvat näyttävät, miten hääpukumuoti on muuttunut vuosien varrella – 1980-luvun puvut ovat hapantuneet pahimmin: ”Kankaatkin tuntuvat vähän noloilta”

      Tilaajille
    5. 5

      Kuva: Viiden maan presidentit eläytyivät tunteella Islanti-peliin, järkytys paistaa Sauli Niinistönkin kasvoilta – kuvaaja kertoo salamana levinneen otoksen tallennushetkestä

    6. 6

      Yhdysvalloissa valittiin maailman rumin koira – viisi vuotta pentu­tehtaassa viettänyt Zsa Zsa on esimerkki koirien vaarallisesta jalostamisesta

    7. 7

      Valkoisen talon työn­tekijät avautuvat elämästä Washingtonissa: kaduilla solvataan eikä kukaan halua lähteä treffeille – lauantaina ravintolasta poistettiin Trumpin tiedottaja

    8. 8

      Peräti joka kolmas uudis­kodin ostaja löysi asunnostaan valitettavaa – asiakas­tyytyväisyys­tutkimuksen ykkös­rakentaja ja hännän­huippu kertovat, miksi kävi näin

    9. 9

      Lomarahojen leikkaukset järkyttivät julkista sektoria – uuden laskelman mukaan veron­kevennykset paikkaavat loven

    10. 10

      HS:n selvitys paljastaa eduskunnan puurtajat ja poissaolijat – katso hakukoneesta, miten kukin edustaja osallistuu eduskunnan perustyöhön

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Keskellä Helsinkiä on 1800-luvulla rakennettu huvila ja siellä asuu 79-vuotias anarkisti

    2. 2

      Yli 7 000 suomalaisnaista vastasi HS:n orgasmikyselyyn – Tutkija löysi aineistosta mullistavan selityksen sille, miksi naiset eivät tule

      Tilaajille
    3. 3

      Kuuluuko astioista poistaa Iittala-tarra vai ei? Marjatta Sarpaneva vastaa – ja kertoo myös, millainen mies oli myyttinen sankari­muotoilija Timo Sarpaneva

    4. 4

      Vatsaonteloon kerääntynyt rasva paisuttaa vyötäröä ja on terveys­uhka – HS kokosi täsmä­ohjeet, joilla rasva alkaa häipyä viikoissa

      Tilaajille
    5. 5

      Vuosi, joka muutti kaiken – Näe ja koe historian hullu vuosi 1968 HS:n erikoisartikkelissa

    6. 6

      Lasikatto, joka oli liian paksu – HR-johtaja Mikala Larsen tarjosi lahjakkaalle naiselle huippu­pestiä ja järkyttyi kuultuaan vastauksen

      Tilaajille
    7. 7

      Helikopterivanhempien lapset pärjäävät muita huonommin koulussa ja sosiaalisissa taidoissa, paljasti tutkimus

    8. 8

      Suomen pienin kunta on katoamassa – ”Rahat loppuu, ihmiset loppuu, koulussa ei ole enää oppilaita”

    9. 9

      Juhana Vartiainen jakeli sosiaalisessa mediassa päättömältä kuulostavaa tarinaa siitä, ettei töitä oteta vastaan – Lauseesta ”Jos tämä on totta...” syntyi hassuttelun kultakaivos

    10. 10

      ”Miksi?” kysyi Ulla Donner romahdettuaan – Miksi parikymppisten sukupolvi uupuu ja masentuu kohtuuttomiin odotuksiin ja onnen tavoitteluun?

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    Uusimmat
    1. Juuri nyt
    2. HS:n miniristikossa on tänään auringonpaistetta ja draamasarjoista tuttuja paikkoja – Ratkaisetko ristikon?
    3. Etyj: Oppositi­opuolueet eivät saaneet reilua mahdollisuutta vaali­kampanjointiin Turkissa
    4. Ostitko kahden kilon jauhesammuttimen K-raudasta? Tarkista, onko se sama, josta Tukes löysi vakavia puutteita
    5. Koko kesän kestävä lähijunamyllerrys vaikuttaa joka päivä yli 100 000 matkustajaan Helsingin seudulla – ”Nämä menevät ihan miten sattuu”, äimistelivät matkustajat Pasilassa
    6. Amerikkalaisen mediajätin johtaja kertoo, miksi Facebook hänestä riistää laatulehtiä ja miksi Aki Riihilahdesta tuli The Timesin kolumnisti
    7. Mikä on nolompaa kuin däppääminen? 46-vuotias setämies teki kylmiltään rap-videon, joka sai Cheekin kyykyttäneen suomenmestarinkin vapisemaan: ”Kyllä tästä joku suuttuu”
    8. ”Jos haluat loppukiritaisteluja, mene katsomaan vaikka raveja” – Jukolan viestin ratamestari sai tunnetulta suunnistusmieheltä jyrkkää arvostelua
    9. Ruotsin mediavalvoja antoi langettavat päätökset lähes kaikille valituksen kohteeksi joutuneille – #metoo-uutisointi oli yliampuvaa
    10. Turkki haastaa länsimaat yhä aggressiivisemmin luisuessaan kohti diktatuuria
    11. Turussa puukotuksen uhria auttanut Hassan Zubier sai presidentti Niinistön myöntämän hengenpelastusmitalin
    12. Näytä lisää