Kaupunki
Ex-puolison konkurssi suisti kovapalkkaisen espoolaismiehen velkakurimukseen – ”Myin ihan kaiken, jopa ruoh
Talous- ja velkaneuvonta uudistuu ensi vuoden alusta. Velkaneuvonta siirtyy kunnilta ja aluehallintovirastoilta oikeusaputoimistoihin valtion toimesta järjestettäväksi.
”Toivon, että velkaneuvonnan käytännönläheinen ja inhimillinen ote säilyy”, kertoo Espoon talous- ja velkaneuvonnan avustamana velkajärjestelyyn viitisen vuotta sitten päässyt mies. Hän on nyt 41-vuotias.
Hän velkaantui yllättäen ja pahasti avioeron jälkeen, kun ex-puolison yritys meni konkurssiin.
Taloutta – ja mieltä – rasittivat myös huoltajuuskiistoihin liittyvät oikeudenkäynnit ja niitä seuranneet elatusmaksut.
Espoolaismies on nyt velkajärjestelyn loppusuoralla, eikä HS julkaise miehen nimeä hänen ja hänen läheistensä yksityiselämän suojaamiseksi.
”Ulosotto katsoi kaavojaan ja laski, että voi ottaa sata prosenttia nettopalkastani. Minulla oli tuolloin asuntoetu ja työsuhdeauto, mutta sain palkkaa tilille nolla euroa. Viranomaisilla olisi mahdollisuus poiketa kaavoista, mutta tällöin he ottaisivat riskin virkavirheestä, eikä niin yleensä tapahdu”, mies muistelee.
Hyvätuloisen miehen rahatilanne romahti. Hän joutui lainaamaan sukulaisiltaan ja ystäviltään rahaa, että joka toinen viikonloppu isänsä luo tulevalle lapselle olisi jotakin suuhunpantavaa.
”Myin ihan kaiken, jopa ruohonleikkurin.”
Arviolta joka kymmenennellä suomalaisella on vaikeuksia oman talouden kanssa jossain elämänvaiheessa. Noin 18 prosentilla velkaantuneista kotitalouksista velan määrä oli vuonna 2016 yli kolminkertainen vuosituloihin http://tilastokeskus.fi/til/vtutk/2016/vtutk_2016_2018-06-05_tie_001_fi.htmlverrattuna.
Talous- ja velkaneuvonnan jonotilanteessa on isoja alueellisia eroja, mikä on asettanut velkaantuneet keskenään eriarvoiseen asemaan.
Kun HS:n haastattelema espoolaismies otti ensimmäisen kerran yhteyttä velkaneuvontaan, oli kesä, ja hän joutui odottamaan pari kuukautta. Se tuntui todella pitkältä ajalta. Odotusaikana hän sai vinkin mennä hakemaan apua seurakunnalta. Kirkolta sai 50 euron lahjakortin kauppaan.
”Laskin, kuinka monta perunaa minulla on varaa ostaa.”
Nopeimmillaan talous- ja velkaneuvontaan pääsee tällä hetkellä muutamassa päivässä, mutta pahimmillaan velkaneuvontaan pitää jonottaa reilut neljä kuukautta.
Koko maan keskimääräinen jonotusaika oli vuodenvaihteessa Kilpailu- ja kuluttajaviraston tilaston mukaan 36 vuorokautta.
Espoon talous- ja velkaneuvonnan jonotusaika on noin kolme viikkoa, Vantaan neljästä viiteen viikkoa ja Helsingin noin 7–8 viikkoa, mutta lomista johtuen tällä hetkellä ajat voivat näistä venyä.
”Kun vihdoin pääsin velkaneuvontaan, asiat lähtivät nopeasti selviämään. Velkaneuvonnasta lähdettiin minun mukaani hakemaan toimeentulotukea ja pantiin vireille velkajärjestely. Sain ruokaa ja jopa ilmaisia uimahallikäyntejä minulle ja lapselleni”, mies kertoo.
Hänen mielestään yhteiskunnan pitäisi auttaa velkaantunutta mahdollisimman nopeasti, sillä yleensä velkatilanne monimutkaistuu pitkittyessään ja saatavien määrä suurenee.
Uudistuksen yksi tarkoitus on yhdenmukaistaa talous- ja velkaneuvonnan palveluja. Sillä pyritään myös parantamaan talous- ja velkaneuvonnan sähköisiä palveluja. Lakimuutos talous- ja velkaneuvonnastahttps://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170813 tuli voimaan viime joulukuussa.
Velkaneuvonnasta monenlaista apua saaneen miehen mielestä pitäisi pitää mielessä se, että jokaisen velkaantuneen tilanne on erilainen.
”Tilanteiden yksilöllisyys on automatisoinnista huolimatta huomioitava.”
Espoon kaupungin johtavan talous- ja velkaneuvojan Aulikki Pentikäisenhttps://www.hs.fi/haku/?query=aulikki+pentikaisen mielestä muutoksen tavoitteet ovat hyviä, mutta niiden jalkauttaminen käytäntöön varsinkin siirtymävaiheessa voi olla haasteellista.
Talous- ja velkaneuvojien työpaikat siirtyvät muutoksessa uuteen organisaatioon. Pentikäinen arvioi, että asiakkaiden jonotusajat kasvavat jonkin verran muutosvaiheessa.
Tällä hetkellä talous- ja velkaneuvontaa saa 52 eri pisteestä noin 150 velkaneuvojalta. Oikeusaputoimistoja on 23, mutta niillä on 165 toimipistettä. Se, missä kaikkialla talous- ja velkaneuvonnan henkilökohtaista neuvontaa jatkossa tarjotaan, selviää ensi syksynä, kun työntekijöiden virkaehtosopimusneuvottelut on ensin saatu käytyä läpi. Joidenkin asiakkaiden matkat neuvontapisteisiin pitenevät, joidenkin matkat voivat lyhentyä.
Alunperin talous- ja velkaneuvontaan oli budjetoitu 7,7 miljoonaa euroa vuodessa, mikä olisi tarkoittanut velkaneuvojien määrän vähenemistä. Viime huhtikuussa oikeusministeri Antti Häkkänenhttps://www.hs.fi/haku/?query=antti+hakkanen ilmoitti, että talous- ja velkaneuvonta saa vielä viiden miljoonan lisämäärärahanhttp://oikeusministerio.fi/artikkeli/-/asset_publisher/ministeri-hakkanen-ylivelkaantuneille-lisaa-apua-rangaistuspolitiikkaan-tiukennuksia-sakon-muuntorangaistus-palautetaan ja velkaneuvojien määrä tulee olemaan vähintään samaa suuruusluokkaa kuin nytkin.
Pentikäisen mukaan sähköisten palvelujen kehittäminen on tätä päivää, mutta hän korostaa, että läheskään kaikki heidän asiakkaansa eivät käytä saati omista tietokonetta.
”Älypuhelimilla ei ainakaan vielä kauhean paljon voi näissä monimutkaisissa velkatilanteissa tehdä”, Pentikäinen toteaa.
Pentikäisestä on hyvä, että sähköisiä palveluja kehitetään, mutta samalla pitää muistaa, että moni talous- ja velkaneuvonnan asiakas hyötyy eniten henkilökohtaisesta palvelusta.
Sähköiset yhteydenottopalvelut tyypillisesti lisäävät tämän henkilökohtaisen palvelun tarvetta.
”Mikä rooli tälle neuvontatyölle jää, jos yhteydenottoja tulee hurjasti sähköisten kanavien kautta. Täyttelemmekö ja tutkimmeko me vain sähköisiä lomakkeita asiakasta kohtaamatta?” pohtii Pentikäinen.
”Nyt pitää puhua neuvontatyön arvoista, tavoitteita ja päämääristä.”
Vantaan talous- ja velkaneuvontaan on voinut ottaa sähköisellä lomakkeella yhteyttä syksystä 2016 lähtien. Tämän jälkeen ihmisten yhteydenottokynnys on madaltunut ja velkaneuvojien työmäärä lisääntynyt. Vantaan talous- ja velkaneuvonnalla on nyt ollut noin 1 200 uutta asiakasta vuodessa, kun aiemmin uusia asiakkaita oli 600–700 vuodessa.
Osa velallisista kokee ensimmäisen yhteydenoton netin kautta helpommaksi kuin puhelinsoiton. Kolmesti viikossa kaksi tuntia kerrallaan vastaavan puhelinpalvelun ajat eivät myöskään sovi kaikille. velkaneuvontaan lähetetäänkin sähköisiä lomakkeita runsaasti iltaisin ja viikonloppuisin.
Sähköisen yhteydenottotavan lisäksi tällä hetkellä kehitetään lähinnä velkaneuvojien käyttöön tulevia järjestelmiä. Nykyiset ovat peräisin 1990-luvulta ja kankeita nykyajan monikanavaisessa ympäristössä.
”Kun tietojärjestelmiä kehitetään, on huomioitava, että ne eivät ole vain velkaneuvojan käytössä, vaan että asiakas voi osallistua oman velkatilanteensa selvittelyyn ja hakemuksen laatimiseen. Velkahan on asiakkaan, ja hänellä on niin velvollisuus kuin oikeus osallistua. Toivottavasti tulevaisuudessa tulee yhteinen alusta, jossa talous- ja velkaneuvojat ja asiakkaat voisivat työskennellä samanaikaisesti samalla alustalla samanlaisella näkymällä”, Pentikäinen toivoo.
Pentikäistä askarruttaa talous- ja velkaneuvonnan siirtyminen oikeusaputoimistoihin, koska velkaantuneet tarvitsevat usein muutakin tukea.
”Pääasiassa tämä työ ei ole juridista, vaikka sitäkin näkökulmaa tarvitaan. Yhteyden kunnan palveluihin tulee säilyä, koska velkaneuvonnan asiakkaat ovat hyvin vaikeissa tilanteissa. Heillä on asumisen ja mielenterveyden ongelmia sekä pelivelkoja. Nykyajan ylivelkaantumisesta selviytyminen vaatii laaja-alaista yhteistyötä ja neuvontatyön osaamista.”
Samantapaista kertoo velkaneuvonnan asiakas.
”Velkaneuvonnan ansiosta löysin henkilökohtaisen terapian, jota en olisi osannut hakea. Enkä usko, että juristi olisi sinne ohjannut. Tällä oli suuri merkitys henkisessä jaksamisessa. Karsastan sitä, että velkaneuvonnasta tulisi vain juridinen elin.”
Miehen velkajärjestely loppuu kohta. Hän maksaa taas hyvistä tuloistaan reilusti veroja ja eläkemaksut.
”On paljon sellaisia ihmisiä, joille velat tulevat yllätyksellisesti ilman heidän omaa leväperäisyyttään. Yhteiskunnan pitää auttaa heitä nopeasti kuntoutumaan takaisin veronmaksajiksi.”
”Toivon, että velkaneuvonnan käytännönläheinen ja inhimillinen ote säilyy”, kertoo Espoon talous- ja velkaneuvonnan avustamana velkajärjestelyyn viitisen vuotta sitten päässyt mies. Hän on nyt 41-vuotias.
Hän velkaantui yllättäen ja pahasti avioeron jälkeen, kun ex-puolison yritys meni konkurssiin.
Taloutta – ja mieltä – rasittivat myös huoltajuuskiistoihin liittyvät oikeudenkäynnit ja niitä seuranneet elatusmaksut.
Espoolaismies on nyt velkajärjestelyn loppusuoralla, eikä HS julkaise miehen nimeä hänen ja hänen läheistensä yksityiselämän suojaamiseksi.
”Ulosotto katsoi kaavojaan ja laski, että voi ottaa sata prosenttia nettopalkastani. Minulla oli tuolloin asuntoetu ja työsuhdeauto, mutta sain palkkaa tilille nolla euroa. Viranomaisilla olisi mahdollisuus poiketa kaavoista, mutta tällöin he ottaisivat riskin virkavirheestä, eikä niin yleensä tapahdu”, mies muistelee.
Hyvätuloisen miehen rahatilanne romahti. Hän joutui lainaamaan sukulaisiltaan ja ystäviltään rahaa, että joka toinen viikonloppu isänsä luo tulevalle lapselle olisi jotakin suuhunpantavaa.
”Myin ihan kaiken, jopa ruohonleikkurin.”
Arviolta joka kymmenennellä suomalaisella on vaikeuksia oman talouden kanssa jossain elämänvaiheessa. Noin 18 prosentilla velkaantuneista kotitalouksista velan määrä oli vuonna 2016 yli kolminkertainen vuosituloihin http://tilastokeskus.fi/til/vtutk/2016/vtutk_2016_2018-06-05_tie_001_fi.htmlverrattuna.
Talous- ja velkaneuvonnan jonotilanteessa on isoja alueellisia eroja, mikä on asettanut velkaantuneet keskenään eriarvoiseen asemaan.
Kun HS:n haastattelema espoolaismies otti ensimmäisen kerran yhteyttä velkaneuvontaan, oli kesä, ja hän joutui odottamaan pari kuukautta. Se tuntui todella pitkältä ajalta. Odotusaikana hän sai vinkin mennä hakemaan apua seurakunnalta. Kirkolta sai 50 euron lahjakortin kauppaan.
”Laskin, kuinka monta perunaa minulla on varaa ostaa.”
Nopeimmillaan talous- ja velkaneuvontaan pääsee tällä hetkellä muutamassa päivässä, mutta pahimmillaan velkaneuvontaan pitää jonottaa reilut neljä kuukautta.
Koko maan keskimääräinen jonotusaika oli vuodenvaihteessa Kilpailu- ja kuluttajaviraston tilaston mukaan 36 vuorokautta.
Espoon talous- ja velkaneuvonnan jonotusaika on noin kolme viikkoa, Vantaan neljästä viiteen viikkoa ja Helsingin noin 7–8 viikkoa, mutta lomista johtuen tällä hetkellä ajat voivat näistä venyä.
”Kun vihdoin pääsin velkaneuvontaan, asiat lähtivät nopeasti selviämään. Velkaneuvonnasta lähdettiin minun mukaani hakemaan toimeentulotukea ja pantiin vireille velkajärjestely. Sain ruokaa ja jopa ilmaisia uimahallikäyntejä minulle ja lapselleni”, mies kertoo.
Hänen mielestään yhteiskunnan pitäisi auttaa velkaantunutta mahdollisimman nopeasti, sillä yleensä velkatilanne monimutkaistuu pitkittyessään ja saatavien määrä suurenee.
Uudistuksen yksi tarkoitus on yhdenmukaistaa talous- ja velkaneuvonnan palveluja. Sillä pyritään myös parantamaan talous- ja velkaneuvonnan sähköisiä palveluja. Lakimuutos talous- ja velkaneuvonnastahttps://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170813 tuli voimaan viime joulukuussa.
Velkaneuvonnasta monenlaista apua saaneen miehen mielestä pitäisi pitää mielessä se, että jokaisen velkaantuneen tilanne on erilainen.
”Tilanteiden yksilöllisyys on automatisoinnista huolimatta huomioitava.”
Espoon kaupungin johtavan talous- ja velkaneuvojan Aulikki Pentikäisenhttps://www.hs.fi/haku/?query=aulikki+pentikaisen mielestä muutoksen tavoitteet ovat hyviä, mutta niiden jalkauttaminen käytäntöön varsinkin siirtymävaiheessa voi olla haasteellista.
Talous- ja velkaneuvojien työpaikat siirtyvät muutoksessa uuteen organisaatioon. Pentikäinen arvioi, että asiakkaiden jonotusajat kasvavat jonkin verran muutosvaiheessa.
Tällä hetkellä talous- ja velkaneuvontaa saa 52 eri pisteestä noin 150 velkaneuvojalta. Oikeusaputoimistoja on 23, mutta niillä on 165 toimipistettä. Se, missä kaikkialla talous- ja velkaneuvonnan henkilökohtaista neuvontaa jatkossa tarjotaan, selviää ensi syksynä, kun työntekijöiden virkaehtosopimusneuvottelut on ensin saatu käytyä läpi. Joidenkin asiakkaiden matkat neuvontapisteisiin pitenevät, joidenkin matkat voivat lyhentyä.
Alunperin talous- ja velkaneuvontaan oli budjetoitu 7,7 miljoonaa euroa vuodessa, mikä olisi tarkoittanut velkaneuvojien määrän vähenemistä. Viime huhtikuussa oikeusministeri Antti Häkkänenhttps://www.hs.fi/haku/?query=antti+hakkanen ilmoitti, että talous- ja velkaneuvonta saa vielä viiden miljoonan lisämäärärahanhttp://oikeusministerio.fi/artikkeli/-/asset_publisher/ministeri-hakkanen-ylivelkaantuneille-lisaa-apua-rangaistuspolitiikkaan-tiukennuksia-sakon-muuntorangaistus-palautetaan ja velkaneuvojien määrä tulee olemaan vähintään samaa suuruusluokkaa kuin nytkin.
Pentikäisen mukaan sähköisten palvelujen kehittäminen on tätä päivää, mutta hän korostaa, että läheskään kaikki heidän asiakkaansa eivät käytä saati omista tietokonetta.
”Älypuhelimilla ei ainakaan vielä kauhean paljon voi näissä monimutkaisissa velkatilanteissa tehdä”, Pentikäinen toteaa.
Pentikäisestä on hyvä, että sähköisiä palveluja kehitetään, mutta samalla pitää muistaa, että moni talous- ja velkaneuvonnan asiakas hyötyy eniten henkilökohtaisesta palvelusta.
Sähköiset yhteydenottopalvelut tyypillisesti lisäävät tämän henkilökohtaisen palvelun tarvetta.
”Mikä rooli tälle neuvontatyölle jää, jos yhteydenottoja tulee hurjasti sähköisten kanavien kautta. Täyttelemmekö ja tutkimmeko me vain sähköisiä lomakkeita asiakasta kohtaamatta?” pohtii Pentikäinen.
”Nyt pitää puhua neuvontatyön arvoista, tavoitteita ja päämääristä.”
Vantaan talous- ja velkaneuvontaan on voinut ottaa sähköisellä lomakkeella yhteyttä syksystä 2016 lähtien. Tämän jälkeen ihmisten yhteydenottokynnys on madaltunut ja velkaneuvojien työmäärä lisääntynyt. Vantaan talous- ja velkaneuvonnalla on nyt ollut noin 1 200 uutta asiakasta vuodessa, kun aiemmin uusia asiakkaita oli 600–700 vuodessa.
Osa velallisista kokee ensimmäisen yhteydenoton netin kautta helpommaksi kuin puhelinsoiton. Kolmesti viikossa kaksi tuntia kerrallaan vastaavan puhelinpalvelun ajat eivät myöskään sovi kaikille. velkaneuvontaan lähetetäänkin sähköisiä lomakkeita runsaasti iltaisin ja viikonloppuisin.
Sähköisen yhteydenottotavan lisäksi tällä hetkellä kehitetään lähinnä velkaneuvojien käyttöön tulevia järjestelmiä. Nykyiset ovat peräisin 1990-luvulta ja kankeita nykyajan monikanavaisessa ympäristössä.
”Kun tietojärjestelmiä kehitetään, on huomioitava, että ne eivät ole vain velkaneuvojan käytössä, vaan että asiakas voi osallistua oman velkatilanteensa selvittelyyn ja hakemuksen laatimiseen. Velkahan on asiakkaan, ja hänellä on niin velvollisuus kuin oikeus osallistua. Toivottavasti tulevaisuudessa tulee yhteinen alusta, jossa talous- ja velkaneuvojat ja asiakkaat voisivat työskennellä samanaikaisesti samalla alustalla samanlaisella näkymällä”, Pentikäinen toivoo.
Pentikäistä askarruttaa talous- ja velkaneuvonnan siirtyminen oikeusaputoimistoihin, koska velkaantuneet tarvitsevat usein muutakin tukea.
”Pääasiassa tämä työ ei ole juridista, vaikka sitäkin näkökulmaa tarvitaan. Yhteyden kunnan palveluihin tulee säilyä, koska velkaneuvonnan asiakkaat ovat hyvin vaikeissa tilanteissa. Heillä on asumisen ja mielenterveyden ongelmia sekä pelivelkoja. Nykyajan ylivelkaantumisesta selviytyminen vaatii laaja-alaista yhteistyötä ja neuvontatyön osaamista.”
Samantapaista kertoo velkaneuvonnan asiakas.
”Velkaneuvonnan ansiosta löysin henkilökohtaisen terapian, jota en olisi osannut hakea. Enkä usko, että juristi olisi sinne ohjannut. Tällä oli suuri merkitys henkisessä jaksamisessa. Karsastan sitä, että velkaneuvonnasta tulisi vain juridinen elin.”
Miehen velkajärjestely loppuu kohta. Hän maksaa taas hyvistä tuloistaan reilusti veroja ja eläkemaksut.
”On paljon sellaisia ihmisiä, joille velat tulevat yllätyksellisesti ilman heidän omaa leväperäisyyttään. Yhteiskunnan pitää auttaa heitä nopeasti kuntoutumaan takaisin veronmaksajiksi.”
HS Digi -tilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita
Fakta
Maksuvaikeuksia yhä useammalla
Maksuhäiriöistenhttps://www.asiakastieto.fi/web/fi/asiakastieto-media.html ihmisten lukumäärä on kasvanut vuodesta 2012 lähes 45 000 henkilöllä. Vuonna 2018 maksuhäiriöisiä on Suomen asiakastiedon mukaan 376 300.
Vuonna 2017 ulosottovelallisiahttps://findikaattori.fi/fi/35 ihmisiä oli 501 642. Ulosottovelallisten ihmisten määrä nousi edellisvuodesta 5 150 velallisella.
Kotitalouksien velkaantumisaste https://findikaattori.fi/fi/28?show=teema%20tai%20Tilastokeskus%20http://www.stat.fi/til/rtp/index.htmlon yli kaksinkertaistunut parissa kymmenessä vuodessa. Vuonna 1998 kotitalouksien velkaantumisaste oli 62 prosenttia, vuonna 2017 velkaantumisaste oli 128 prosenttia. Velkaantumisasteella tarkoitetaan lainojen suhdetta käytettävissä olevaan tuloon.
Korjaus: 18.6. kello 15.44: Faktassa luki aiemmin virheellisesti Suomen asukastiedon mukaan, oikea muoto on Suomen asiakastiedon mukaan.
- Velkaantuminen Seuraa
- Raha Seuraa
- Satu Pajuriutta Seuraa
Kommentit
Kommenttisi on moderoitavana. Viestejä julkaistaan sitä mukaa, kun toimitus ehtii niitä tarkistaa. Viestejä tarkistetaan arkisin kello 7–24 ja viikonloppuisin kello 8–24