Kaupunki

Onko Helsinki todella perustamassa köyhien rekisteriä? Huhumylly Helsingin leipäjonojen ympärillä pyörii hurjana

Poliittiset päättäjät keskustelivat tiistaina leipäjonouudistuksesta, josta liikkuu verkossa jos jonkinlaista tarinaa. Selvitimme, mistä oikeasti on kyse.

Helsinki haluaa kokonaan eroon ruokajonoista. Tilalle ollaan tuomassa Vantaalla kehiteltyä Yhteinen pöytä -hanketta. Espoossa valmistellaan samansuuntaista muutosta.

Varsinaiset poliittiset päätökset asiasta tehdään loppuvuodesta, mutta keskeneräiset suunnitelmat ovat ensimmäistä kertaa kunnolla esillä Helsingissä. Sosiaali- ja terveyslautakunta kävi suunnitelmia läpi ensimmäisen kerran tiistaina 19. kesäkuuta.

Verkko on täynnä vääriä huhuja aiheesta. Selvitimme siksi, mistä oikeasti on kyse.

1. Tarvitaan yhteinen valtava kylmävarasto

Vantaan Yhteinen pöytä on pohjimmiltaan tehokas logistiikkajärjestelmä. Kaupungin ylläpitämä hävikkiterminaali kerää ylijäämän kaupoilta, tukuilta ja elintarviketehtailta valtavaan kylmävarastoon ja jakaa sen sieltä ruoka-apua antaville yhdistyksille, seurakunnalle ja asukastiloille.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Helsingissä vastaavaa keskusjärjestelmää ei ole. Sen sijaan on 14 eri ruokajakelua, suurimmat näistä kirkon Myllypuron elintarvikeapu, Hurstit ja Pelastusarmeija. Halpaa tai ilmaista yhteisruokailua tarjoavia paikkoja on reilut kolmekymmentä, näistäkin iso osa on kirkon.

Ruokaa jakavat saavat ruokaa lahjoituksina. Ne tarvitsevat siis itse tiloja ruuan varastointiin ja kalustoa kuljettamiseen. Lahjoitusten määrä voi vaihdella isostikin. Kauppojen laajat aukioloajat ja punalaput elintarvikkeissa esimerkiksi näkyvät jo ruokajonoissa, jaettavaa annetaan niukemmin.

Uudessa mallissa Helsinki ja Espoo alkaisivat myös keskittää hävikkiruuan kuljetuksia Vantaan tapaan. Perustettaisiin siis yksi tai useita uusia isoja kylmävarastoja. Lisäksi kaupunki tarvitsisi autoja keräämään ruokaa keskukseen ja kuljettamaan sieltä edelleen maksutta oikeassa lämpötilassa jakelijoille.

Investointeihin ja työntekijöiden palkkoihin kuluisi Helsingiltä vuonna 2019 yhteensä 781 000 euroa, kahtena seuraavana vuonna noin puolet tästä. Myös seurakunta laittaisi rahaa kiinni keskukseen, mutta päävastuu olisi kaupungin.

Tämän ajatellaan tuovan ruokaa jakaville järjestöille vakautta toimintaansa. Jakopaikkoja voisi ehkä olla useammassa osoitteessa ja tasaisemmin pitkin kaupunkia, jos jaettavan hankkiminen vaatisi järjestöiltä vähemmän työtä. Ainakin järjestöjen olisi helpompi tehdä toistensa kanssa yhteistyötä.

Mallia valmistelleissa työpajoissa on mietitty myös, että kuljetuksia keskittämällä voitaisiin saada isojen laitoskeittiöiden hävikistä suurempi osa käyttöön. Nykyisin esimerkiksi kouluruuasta merkittävä osa päätyy biojätteeksi.

2. Mukaan saatavat ruokakassit säilyvät

Helsingin uudistuksen tärkein tavoite on kunnianhimoinen: vähentää köyhyyttä.

Tämä pitkän ajan toive ei tarkoita, että välitöntä hätäapua eli itse ruokakassien jakelua oltaisiin lopettamassa. Vaikka Vantaan mallin nimi on yhteinen pöytä, Vantaallakaan kaikki ruoka-apu ei ole yhteistä ruokailua.

Uudessakin mallissa olisi siis paikkoja, joista saa elintarvikkeita kotiin mukaan. Kadulla jonottamisesta sen sijaan pyritään eroon.

Keinoja voisi olla monenlaisia. Esimerkiksi Pelastusarmeijalla ei nykyisin ole juuri jonoja, koska ruokajakeluun varataan aikoja. Myllypuron aiemmin huikean pitkiä odotusaikoja taas on saatu 15–30 minuuttiin pidentämällä reilusti viikoittaisia aukioloaikoja. Virkamiehet esittävät myös mobiilipalvelua, jonka avulla näkisi esimerkiksi kaikkien kaupungin ruuanjakelupisteiden tilanteen yhdellä vilkaisulla.

Ruokakassien jakelun lisäksi tulisi myös lisää yhteisruokailuja niin kuin mallin nimikin antaa ymmärtää.

”Mutta ne eivät siis ole mitään köyhäinruokaloita, vaan kaikki saavat tulla syömään”, kuvailee diakonissalaitoksen diakoniajohtaja Matti Helin.

Ajatuksena siis on, että samassa pöydässä söisivät samaa ruokaa sekä maksusta että ilmaiseksi syövät. Kaupallisia hävikkiruokaa tarjoavia palveluitahan on jo Helsinkiin syntynyt, joten hävikkiruoka kyllä selvästi kiinnostaa myös maksukykyisiä kaupunkilaisia.

3. Oikeus ilmaisruokailuun pitää todistaa

Tällä hetkellä suurin poliittinen kysymys liittyykin tähän: ilmaiseen ruokaan oikeutetut pitäisi tunnistaa joukosta.

Pitäisi siis olla jonkinlainen asiakaskortti, paperinen tai sähköinen. Samalla syntyisi väistämättä uusi rekisteri köyhistä ihmisistä.

Isoimmilta toimijoilta on saanut tähän asti ruokaa kertomatta henkilöllisyyttään, tosin aiemmin esimerkiksi Hurstin jonossa on kyselty kela-korttia.

Pelastusarmeijalla apu halutaan kohdentaa vähävaraisille, siksi ihmisiltä on kerran vuodessa kysytty selvitystä tuloista. Joskus kriisitilanteessa apua on kerran voinut saada ilmankin, mutta yleensä tulotietoja on pyydetty esittelemään työntekijälle. Tuloja ei merkitä ylös vaan vain se, ketä, miten ja milloin on autettu.

Helsingin perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja Maarit Sulavuori sanoo, että uudessa mallissa ajatuksena olisi tunnistaa nykyistä paremmin ihmisten avuntarve. Nyt ruokajakelusta annetaan samaa määrä kaikille, tulevaisuudessa vaikka isolle perheelleen voisi saada enemmän mukaansa.

Rekisteröinnin avulla voitaisiin myös tavoittaa ne ihmiset, jotka eivät ole huomanneet hakea kaikkia sosiaali- ja terveyspalveluita, joihin heillä olisi oikeus.

”Mutta ei tämä tarkoita, että jos joku kieltäytyy, ruokaa ei sitten anneta. Ja se tunnistautuminen pitää järjestää niin, että se on ihmisille mahdollisimman helppoa”, Sulavuori sanoo.

Mahdollinen asiakaskortti pitäisi siis pystyä saamaan samasta paikasta kuin ruokakin, mutta myös muualta. Tarkempia yksityiskohtia vasta suunnitellaan. Esityslistalla on kehotettu miettimään erityisesti ihmisten tietoturvaa.

Rekisteröitymisestä riippumatta uudistuksen yksi ajatus olisi, että ruokaa jakavilla paikoilla olisi tavattavissa enemmän kaupungin sosiaalityöntekijöitä, kirkon diakoneja ja ehkä tulevaisuudessa myös Kelan työntekijöitä. Muutakin apua olisi siis mahdollisimman helppo pyytää, mutta ei pakko.

Sosiaali- ja terveystoimen apulaispormestarin Sanna Vesikansan mukaan rekisteröinti aiheutti paljon keskustelua ja mietitytti lautakuntaa, kun suunnitelmia käytiin läpi tiistaina.

”Tärkeintä on luoda sellainen toimintatapa, joka ei missään nimessä lannista ihmisiä, vaan päinvastoin. On ehdottoman olennaista, että kynnys pysyy matalana ja ruokaa saa sitä tarvitseva. Ylimääräistä kontrollia ei ole tarkoitus luoda”, Vesikansa sanoo.

4. Ruokaa saa yhä vastikkeetta

Ylen uutisessa kerrottiin aiemmin, että Espoossa olisi ehdotettu ruoka-avun muuttamista vastikkeelliseksi. Yle kuvaili tätä sanoilla ”leipäjonojen aktiivimalli”.

Mallin valmisteluun liittyneitä työpajoja sekä Espoossa että Helsingissä vetänyt Matti Helin kieltää, että tällaista olisi kukaan hänen kuultensa sanonut missään vaiheessa.

”Se on ajatuksena hölmö. Kyse on avusta”, hän sanoo. Ruokaa pitää siis nälkäisen saada, vaikka hän ei haluaisikaan syödä yhdessä tai osallistua johonkin hänelle ehdotettuun toimintaan.

Helsingin suunnitelmissa toistuu sen sijaan tiheään kaksi sanaa, yhteisöllisyys ja osallisuus. Helin sanoo, että tästä työpajoissa on keskusteltu paljon. Osalle nälkäisistä ruokailu on myös keino lievittää yksinäisyyttä. Jollekulle toiselle se voi olla keino löytää mielekästä tekemistä tai jopa työllistyä.

”Mutta siis niin, että osallistuminen on vapaaehtoista. Tekeminen nousee ihmisen omista kyvyistä ja taidoista ja mielenkiinnosta.”

Uuteen logistiikkakeskukseen luvataan myös syntyvän työmahdollisuuksia palkkatuen ja työkokeilujen kautta.

5. Päätökset tehdään loppuvuodesta

Helsingin sosiaali- ja terveyslautakunta keskusteli tiistaina 19.6. uudistuksen isoista linjoista. Varsinaisia investointipäätöksiä ei tehty, vaan keskusteltiin siitä, miltä pohjalta tarkempaa suunnittelua syksyllä jatketaan.

Sanna Vesikansan mukaan suunnitelmat olivat vielä hyvin varhaisessa vaiheessa ja niihin palataan uudestaan elokuun puolivälissä.

Tähän asti mallia kehitelleisiin työpajoihin on Helsingissä ja Espoossa osallistunut edustajia kaikilta nykyisiltä toimijoilta, paitsi Heikki Hursti on jättäytynyt ainakin toistaiseksi ulkopuolelle.

Työpajoja jatketaan syksyllä. Helsingissä halutaan mukaan nyt erityisesti kokemusasiantuntijoita, jotka ovat itse jonottaneet ruokaa. Espoossa heitä on jo ollutkin mukana keväällä.

Varsinaisia päätöksiä asiasta on odotettavissa loppuvuodesta. Uusi malli voisi alkaa vaiheittain aikaisintaan vuonna 2019.

Nykyisistä toimijoista moni tarvitsee kaupungin avustuksia pystyäkseen toimimaan. Avustuksia anotaan aina vuodeksi kerrallaan. Tämän vuoden avustukset on maksettu samoin perustein kuin ennenkin, ensi vuotta koskevalla hakukierroksella voi olla edessä muutoksia.

Käytännössä kaupungin avustusta saavilta järjestöiltä edellytetään, että ne sitoutuvat olemaan mukana kehittämistyössä ja pyrkivät jollain siirtymäajalla eroon jonottamisesta.

Pelastusarmeijan sosiaalisen työn esimies Marja-Liisa Mäkelä pitää köyhyyden poistamista turhan kunnianhimoisena tavoitteena, siihen kun tarvitaan sosiaalipolitiikkaa eikä pelkkää ruoka-apua. Leipäjakelulla ei vielä kumota esimerkiksi asumisen kallista hintaa.

Toisaalta köyhyyden lievittämistäkin tarvitaan. Mäkelä kannattaa ajatusta esimerkiksi sosiaalitoimen jalkautumisesta ruokajakeluun, kunhan jalkautuvia sosiaalialan ammattilaisilla on tarpeeksi. Toki järjestö itse tekee tätä jo nykyisin, mutta viranomaisen rooli on erilainen, kun autetaan esimerkiksi ihmisiä hakemaan heille kuuluvia palveluita.

”Se kuulostaa hyvältä, että tässä pyritään kohtaamaan ihmiset.”

Myllypuron jakelun voimanainen Sinikka Backman toivoo kaupungilta pitkää siirtymäaikaa ja sitä, että ruokajakelussa käyvät saavat äänensä kuuluviin uudistuksissa. Hän arvelee, että nykyistä parempaan on mahdollista päästä, mutta aikaa se vie. Uutta ja vanhaa olisi siksi hänestä järkevää pitää yllä rinnakkain muutamia vuosia.

”Mallissa on paljon hyvää, mutta tämä ihmisten rekisteröinti kuulostaa minun korviini pahalta. Ruokajakeluun täytyy tulevaisuudessakin olla matala kynnys tulla ja ketään ei saa tässä syrjiä.”

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Helena löysi verkosta naisen, joka tykkäsi kaikesta, mitä hänen miehensä teki – sitten hän urkki lisää, järjesteli eron ja ”räjäytti pommin”

      Tilaajille
    2. 2

      Ylikohteliaat autoilijat väistävät usein pyöräilijöitä, vaikka laki sanoo toista – Nämä neljä tärkeää sääntöä suomalaiset usein unohtavat

    3. 3

      Natsien leirinvartija eli puoli vuosisataa tavallisena amerikkalaisena, kunnes hänestä tuli kansainvälinen hylkiö – Nyt 95-vuotias Jakiw Palij saapui Saksaan ja pääsee vanhainkotiin

    4. 4

      Jamie Oliveria syytetään kulttuurisesta omimisesta uuden mikroateriansa takia

    5. 5

      Entinen ketjupolttaja Iina Puskala päätti juosta maratonin vuoden jokaisena päivänä, nyt takana on jo yli 280 maratonia – ”Ei ole helppoa eikä kivaa”

    6. 6

      Anttilan konkurssin jäljiltä saataviaan kaipaa edelleen 1 500 kuluttajaa, sadat jäämässä ilman rahojaan

    7. 7

      Lukittu mökkitie voi maksaa ihmishengen – pelastus­viranomaisten kulkua ei tule estää

    8. 8

      Kertotaulun tankkausta ja ruotsin epäsäännöllisiä verbejä 70 euron tuntihintaan – maailmalla miljardiluokkaan paisunut yksityisopetusbisnes on rantautumassa Suomeenkin

    9. 9

      Milloin on pakko erota? Eroajatukset voivat olla hätähuuto – asiantuntijat kertovat, milloin parisuhde on pelastettavissa

      Tilaajille
    10. 10

      Weekend-festivaalin järjestäminen Hietaniemessä ei ollut viisasta: Näin omin silmin, kun nuoret juoksivat hautojen yli turvamiehiä karkuun

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Jamie Oliveria syytetään kulttuurisesta omimisesta uuden mikroateriansa takia

    2. 2

      Milloin on pakko erota? Eroajatukset voivat olla hätähuuto – asiantuntijat kertovat, milloin parisuhde on pelastettavissa

      Tilaajille
    3. 3

      Annatko tilaa moottoritielle liittyvälle? Ohitus­kaistalle väistäjä voi saada jopa sakot

    4. 4

      Ylikohteliaat autoilijat väistävät usein pyöräilijöitä, vaikka laki sanoo toista – Nämä neljä tärkeää sääntöä suomalaiset usein unohtavat

    5. 5

      Entinen ketjupolttaja Iina Puskala päätti juosta maratonin vuoden jokaisena päivänä, nyt takana on jo yli 280 maratonia – ”Ei ole helppoa eikä kivaa”

    6. 6

      ”Menetin 25 Facebook-kaveria, kun sanoin sen” – Ruotsidemokraateille vyöryy ääniä Ruotsin ”ruostevyöhykkeeltä”, mutta kun Pär Åhrlin kertoi yhden niistä olevan hänen, kaverit kaikkosivat

      Tilaajille
    7. 7

      Suomalaiset sopimus­juristit olivat ovelampia kuin amerikkalainen jätti­yhtiö, ja se pelasti Uuden­kaupungin auto­tehtaan – Tällainen on Valmet Automotiven ihmeellinen tarina

    8. 8

      Syntyvyyden laskuun löytyi uusi selitys: Vanhempien uupumus vaikuttaa lapsitoiveisiin

    9. 9

      Miksi lääkärit kirjaavat potilaskertomuksiin jopa huomioita potilaiden ulkonäöstä ja vaatetuksesta?

    10. 10

      Festareiden silmiinpistävät: Weekendin Baywatch-asuiset naiset: “Olin hitain koulun uimatunnilla, mie en todellakaan pelasta ketään!”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kuplavolkkarin nimi oli Jenny, ja sen lokasuojassa kulki maailmalle jotain poikkeuksellista – Kolme suomalaista taltioi Tšekkoslovakian miehitystä 1968, ja nyt HS näyttää ainutlaatuisen materiaalin

      Tilaajille
    2. 2

      Solakka mies, joka myi huumeita, lakanoita ja seuraansa – Jari Sillanpään hovihankkija rakasti huippuhotelleja ja kärähti lapsipornosta

      Tilaajille
    3. 3

      ”Tule kotiin <3”, kirjoitti Eveliina Rimpeläinen – Sitä ennen hänen miehensä humalainen kaahailu oli katkennut piikkimattoon ja epäilyyn poliisin murhan yrityksestä

      Tilaajille
    4. 4

      Sikiön sydän löi, vaikka Susannan munanjohtimet oli poistettu – Lääkärit eivät ymmärrä, miten hän voi olla raskaana

      Tilaajille
    5. 5

      Hermostunut polkupyöräilijä pysäytti Onnibusin keskelle Mannerheimin­tietä, poliisi nuhteli osapuolet – ”Minusta oli täydellisen perusteltua jäädä kaistalle”

    6. 6

      Jamie Oliveria syytetään kulttuurisesta omimisesta uuden mikroateriansa takia

    7. 7

      Helsinkiläiskoulu jakoi oppilaat eri ryhmiin sukupuolen mukaan – Jenni Korkeaojan lapsi lähti tunnille, jonka nimi on lukujärjestyksessä ”Pojat”

    8. 8

      Annatko tilaa moottoritielle liittyvälle? Ohitus­kaistalle väistäjä voi saada jopa sakot

    9. 9

      Miksi lääkärit kirjaavat potilaskertomuksiin jopa huomioita potilaiden ulkonäöstä ja vaatetuksesta?

    10. 10

      ”Teen tyhjänpäiväistä mukatyötä” – Sari tekee viikon hommat päivässä, ja moni muukin kokee työnsä turhaksi

      Tilaajille
    11. Näytä lisää