Kaupunki

”Minut olisi kuulemma ollut kiva nähdä alasti” – Joka neljäs ase­palvelusta suorittava nainen kertoo kohdanneensa seksuaalista häirintää

Vapaaehtoiseen asepalvelukseen haki tänä vuonna ennätysmäärä naisia. Puolustusvoimilla on kuitenkin vielä paljon kehitettävää tasa-arvossa.

Naiset ovat ennennäkemättömän kiinnostuneita asepalveluksesta, mutta moni heistä kokee edelleen häirintää.

Vapaaehtoiseen asepalvelukseen haki tänä vuonna Puolustusvoimien mukaan ennätysmäärä naisia, yhteensä 1 516. Hakemuksia tuli noin 400 enemmän kuin vuonna 2017. Samalla joka toinen asepalvelusta suorittava nainen kokee syrjintää ja joka neljäs seksuaalista häirintää, kertoo Puolustusvoimien viime vuonna teettämä tutkimus Naisten ja miesten vuorovaikutus ja osallisuus asepalveluksessa tasa-arvon näkökulmasta.

Nuorten ääni -toimitus kävi juttelemassa tasa-arvosta ja sen toteutumisesta Kaartin jääkärirykmentissä Helsingin Santahaminassa. Lisäksi muista Puolustusvoimien sotilasyksiköistä haastateltiin kahta asepalveluksessa ollutta naista. Molemmat olivat kokeneet kiusaamista, syrjintää tai seksuaalista häirintää asepalveluksensa aikana.

Sähköpostitse haastateltu mediavarusmiehen erityistehtävissä oleva miehistön jäsen Taru Jalava kertoo joutuneensa kokemaan sanallista seksuaalista häirintää.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

”Olin Ilmasotakoulussa Tikkakoskella ainut nainen meistä erityistehtäviin valituista varusmiehistä. Minut valittiin silmätikuksi porukassa. Kiusaaminen oli päivittäistä.”

Jalavan mukaan kommentteja tuli joko ryhmän yhteisessä Whatsapp-keskustelussa tai kaikkien kuullen esimerkiksi ruokalassa.

”Minut olisi kuulemma ollut kiva nähdä alasti, tai minä muka halusin nähdä jonkun alasti. Kysyttiin, miksi meidän mediavarusmiehemme ei ole yhtä hyvännäköinen kuin Ruotuväki-lehden. Whatsapp-keskustelussa kysyttiin, enkö halunnutkaan kimppakivaa kaikkien kanssa.”

Lisäksi Jalava kertoo kuulleensa väitteitä, että häntä suosittaisiin sukupuolensa perusteella.

”Tutustuttuani kunnolla muihin naisiin kiusaamisesta ja syrjinnästä tuli ihan arkipäiväinen keskustelun aihe tuvassa.”

Rannikkoprikaatissa tykkimiehenä palvellut Lotta Harmanen taas kertoo sähköpostitse kokeneensa syrjintää palveluksensa aikana sairastellessaan.

”Vapautusteni määrään puututtiin enemmän kuin sivussa olleiden miesten. Palveluksen lopussa paljon sivussa ollut palvelustoverini yleni, vaikka sääntöjen noudattaminen oli hänelle välillä haastavaa. En itse ylentynyt, vaikka olinkin saanut paljon kehuja palveluksen puolenvälin jälkeen.”

Harmanen sanoo kokemuksen vähentäneen hänen luottamustaan ihmisiin.

”Naispuolisella armeijakaverillani oli samanlaisia kokemuksia. Asialle ei kumpikaan meistä tehnyt muuta kuin että suoritimme palveluksemme loppuun entistä tiukemmalla sisulla ja välittämättä muiden ajatuksista.”

Naisten vapaaehtoinen asepalvelus tuli Suomessa mahdolliseksi vuonna 1995.

”Alku­vuosi­na varus­miesten ja varmasti palkatun henkilö­kunnan­kin oli hieman vaikea suh­tau­tua tähän uuteen seikkaan. Nyt kun naiset ovat suorit­taneet palve­lusta täällä yli 20 vuotta, siihen on jo totuttu”, kertoo Kaartin jääkäri­rykmentin esi­kunta­päällikkö Mika Kavén.

Puolustusvoimien mukaan reserviin on koulutettu yli 8 100 naista. Viime vuosina noin 65–70 prosenttia heistä on saanut johtajakoulutuksen. Kaartin rykmentissä on useita naisupseereita eri tehtävissä, mutta rykmentin korkeimmissa tehtävissä heitä ei vielä ole.

”Korkein naisupseerin sotilasarvo Kaartin jääkärirykmentissä on majuri. Jossakin vaiheessa tulevaisuudessa on luonnollisesti todennäköistä, että rykmentin komentajana toimii naisupseeri. Toistaiseksi yhdenkään naisupseerin palvelusvuodet eivät tätä mahdollista”, Kavén kertoo.

Esikuntapäällikkö sanoo tietävänsä armeijassa esiintyvästä syrjinnästä. Santahaminassa ei kuitenkaan hänen mukaansa ole ilmennyt seksuaalista ahdistelua.

”Olen ollut vuoden tässä tehtävässä enkä muista, että mitään vastaavaa olisi ilmennyt. Jokin kiusaamistapaus on ollut, mutta siinä miehet kiusasivat miehiä.”

Santahaminan sotilasalueella on olemassa toimintasuunnitelma syrjintä- ja ahdistelutapauksia varten. Rykmentin komentaja ja perusyksikön päälliköt kertovat varusmiehille palveluksen alussa, miten pitää toimia, jos kokee syrjintää tai kiusaamista. Siitä pitää ilmoittaa heti esimiehelle.

Kun ilmoitus tulee, toimiin ryhdytään heti. Pahimmista tapauksista seuraa esitutkinta ja rangaistus.

”Joskus riittää pelkkä puhuttaminen. Kun puhutaan tästä #metoo-kampanjasta, täytyy pureutua siihen, mikä on se käyttäytymisen taso, joka sallitaan – mikä on epäasiallista ja mikä asiallista”, Kavén sanoo.

”Uskaltaisin väittää, että jos verrataan vaikka koulumaailmaan, meillä on huomattavasti tiukempi ohjeistus tässä asiassa ja häirintä pysyy siten aisoissa. Kun puhumme varusmiesten johtajakoulutuksesta, meillä on koulutuksen keskiössä se, miten ihmiset kohdataan ja kuinka käyttäydytään asiallisesti.”

Myös Taru Jalava kertoo esimiesten ottaneen häirinnän vakavasti ja tehneen kaiken voitavansa.

”Kiusaaja ei kuitenkaan lopettanut, ja asiaan jouduttiin palaamaan pariin kertaan. Tästä huolimatta asia hoidettiin kunnialla loppuun asti joka kerta.”

Tapaamme vapaaehtoista varusmiespalvelusta suorittavat Laura Pehkosen ja Enni Rossin 2. jääkärikomppanian taisteluharjoituksessa. Molemmat kertovat kokeneensa syrjintää palveluksensa aikana.

”Emme ole kokeneet mitään sellaista, että pitäisi itsensä iltaisin itkeä uneen. Sen kuitenkin huomaa, kun tekee jonkin virheen, että olet tehnyt sen, koska olet nainen.”

Alokkaat Pehkonen ja Rossi kertovat tulleensa armeijaan, koska katsoivat sen suorittamisen molempien sukupuolten velvollisuudeksi ja halusivat samalla haastaa itseään.

”Tupakaverit ja naisjohtajat ovat olleet täällä parasta. Juttelemme ongelmista tuvassa ja saamme purkaa mieltämme”, Rossi sanoo.

Kaartin jääkäri Janni Tanska ei ole kokenut Santahaminassa syrjintää tai seksuaalista ahdistelua.

”En ole nähnyt tai kuullut, että kenellekään olisi käynyt sellaista.”


Taisteluharjoitus jatkuu. Tarkoituksena on murtaa ovi ja laskeutua köyttä pitkin alempaan kerrokseen.

Alikersantit Jiro Tukiainen ja Roope Auvinen kertovat, etteivät he ole huomanneet syrjintää tai seksuaalista ahdistelua palveluksensa aikana.

”Täällä on ihmisiä eri uskonnoista ja etnisistä taustoista, miehiä ja naisia. Kaikki olemme täällä samanarvoisia, ainakin minun silmissäni ja muidenkin sellaisten ihmisten silmissä, joiden kanssa olen ollut tekemisissä”, Auvinen sanoo.

”On ollut semmoista pientä kränää ihmisten kesken, mutta siihen puututaan saman tien. Ei ole mitään väliä, oletko mies vai nainen, vaan täällä katsotaan lähinnä sitä motivaatiota, jolla tänne tullaan”, Tukiainen kommentoi.

Esikuntapäällikkö Kavénin mukaan kaikki varusmiehet lähtevät samalta viivalta ja näytöt ratkaisevat sen, mihin he etenevät palveluksen aikana tai sotilasurallaan.

”Naiset hakeutuvat vapaaehtoisesti palvelukseen, joten he pärjäävät keskimääräisesti paremmin”, Kavén toteaa.

Myös Roope Auvisen mielestä naisilla on parempi motivaatio armeijan suorittamiseen verrattuna keskimääräiseen mieheen.

”Mielestäni naiset tuovat muutenkin pelkkää positiivista armeijaan.”

Alokas Samuli Kukkonen kertoo arvostavansa vapaaehtoisesti asepalvelusta suorittavia naissotilaita.

”Jokaisen kannattaa kokea tämä kerran elämässään. Kaikki mukaan vaan! Täällä kuitenkin toimitaan joukkueena. Ei täällä yksinään kukaan pärjää.”

Voisivatko sekatuvat vähentää syrjintää?

Ruotsissa ja Norjassa on otettu kokeiluun malli, jossa naiset ja miehet asuvat samassa tuvassa. Ajatuksena on, että sekatuvat voisivat ehkäistä syrjintää ja seksuaalista häirintää armeijassa.

Viime vuosina samanlaista on kokeiltu Suomessakin muun muassa Rannikkoprikaatissa.

Esikuntapäällikkö Mika Kavén kertoo, että sekatuvista on käyty keskustelua myös Santahaminassa. Lopullinen päätös kokeilusta tehdään kuitenkin Pääesikunnassa.

”Tiedän, että osa naisista kokee jääneensä syrjään. Nämä naiset on ikään kuin pakotettu omaan tilaansa irralleen muista”, Kavén arvioi.

Rannikkoprikaatissa palvellut Lotta Harmanen tunsi sekatuvan pienentäneen kuilua naisten ja miesten välillä. Myös ryhmäytyminen ja hitsautuminen omaan joukkueeseen oli helpompaa.

”Minulla oli armeijan aikana syrjintäkokemuksia kantahenkilökunnan osalta. Sain mahtavan tuen ja ymmärryksen omilta tupalaisiltani, jotka olivat kaikki miehiä. Koen, että sekatupa saattaa jopa ehkäistä syrjintää.”

Santahaminassa asepalveluksessa oleva Roope Auvinen arvelee, että sekatupien käytössä voisi ilmetä päivittäisiä ongelmia, kuten vaatteiden vaihtaminen. Samoin ajattelee alokas Laura Pehkonen.

”Luulen, että osalle naisista ja miehistä se olisi epämiellyttävää. Silloin tulisi katseita joka suunnasta eikä olisi omaa yksityisyyttä.”

Taru Jalavan mielestä yhteistupien sijaan pitäisi lisätä yhteisiä vapaa-ajan tiloja ja joustavuutta sääntöihin.

”En koe yhteistupien vaikuttavan syrjintään. Tuvat ovat nukkumista varten, ja jokainen tar­vitsee oman yksityisyytensä ja mahdollisuuden oman intimiteettinsä suojelemiseksi.”

Kirjoittajat kuuluvat pääkaupunkiseudun Nuorten ääni -toimitukseen, joka tuo esille nuorten näkökulmia mediassa.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Suomen junat ovat kuin tieteiselokuvista Ruotsiin verrattuna – Yksityisille avattu junaliikenne tökkii, eikä aikatauluihin voi luottaa

    2. 2

      Ystäväni poika ei ole oppinut amiksessa juuri mitään – Onko ammattikoulutus todella näin surkealla tolalla?

    3. 3

      USA:n pörssikurssit uusiin ennätyksiin – Trumpin kauppasodasta huolimatta sijoittajat ”bailaavat railakkaasti”

    4. 4

      Aftonbladet: Oppilas vangittiin Ruotsissa epäiltynä opettajan raiskauksesta

    5. 5

      Vuoden vastenmielisin elokuva on tässä – Peppermint on järjetön ja tavattoman väkivaltainen, mutta pahinta siinä on asenne

    6. 6

      Miehet ovat usein tajuamattaan henkisen väkivallan uhreja – ”Miehillä voi olla parinkymmenen vuoden kokemus alistamisesta”

    7. 7

      Ketogeeninen ruokavalio on trendi, jossa paino voi pudota nopeastikin – Ravitsemus­terapeutti: ”En kannusta, koska dieetti voi johtaa aineenvaihdunnallisiin ongelmiin”

    8. 8

      Eppu Normaalin Pantse Syrjää syytetään vaimonsa rajuista pahoinpitelyistä – Syrjä kiistää syytteet

    9. 9

      Tätä on Suomi: Pekka Sario, 18, sai ajokortin tiistaiaamuna, jo illalla hän joutui toistuvan tieraivon kohteeksi

    10. 10

      Tämä määrä proteiinia on tarpeeksi, liika voi olla vaaraksi ja kasviproteiinilla pärjää, kunhan tietää mitä tekee – Nämä kahdeksan faktaa sinun täytyy tietää proteiineista

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Miehet ovat usein tajuamattaan henkisen väkivallan uhreja – ”Miehillä voi olla parinkymmenen vuoden kokemus alistamisesta”

    2. 2

      Tätä on Suomi: Pekka Sario, 18, sai ajokortin tiistaiaamuna, jo illalla hän joutui toistuvan tieraivon kohteeksi

    3. 3

      Ystäväni poika ei ole oppinut amiksessa juuri mitään – Onko ammattikoulutus todella näin surkealla tolalla?

    4. 4

      Tämä määrä proteiinia on tarpeeksi, liika voi olla vaaraksi ja kasviproteiinilla pärjää, kunhan tietää mitä tekee – Nämä kahdeksan faktaa sinun täytyy tietää proteiineista

      Tilaajille
    5. 5

      Mikä Helsingin OP:ssa on vialla? Laina­neuvotteluihin ei pääse, viesteihin ei vastata

    6. 6

      Puolella miljoonalla suomalaisella on riittämätön lukutaito – Testaa, kuinka hyvin itse ymmärrät lukemaasi

    7. 7

      Kokoomuksen ja keskustan ryhmät vakuuttavat luottamusta Soinille – Jaana Pelkonen aikoo olla paikalla äänestyksessä, mutta ei lupaa tukeaan: ”Minullakin on omatunto”

    8. 8

      Arki-ilta raitiovaunussa kääntyi tappeluksi: Ohjaaja Jari Halonen löi humalaista koiranomistajaa nyrkillä naamaan ja sai siitä tuomion

    9. 9

      Suolistomikrobeja uhkaa sukupuutto jos jatkamme syömistä nykyiseen tapaan – Tuhojen korjaaminen saattaa vaatia järeitä toimenpiteitä

    10. 10

      Suomen junat ovat kuin tieteiselokuvista Ruotsiin verrattuna – Yksityisille avattu junaliikenne tökkii, eikä aikatauluihin voi luottaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Ihmisroskana” esitetty asunnoton alkoholisti Markku Korhonen ahdistui ja suuttui niin, että teki rikos­ilmoituksen – entinen yrittäjä auttoi pitkään muita, mutta päätyi itse sillan alle

    2. 2

      Auschwitziin matkanneet Kallion lukiolaiset kokivat Suomi-häpeää krakovalaisessa juutalaisravintolassa: ”Minun oli pakko mennä kysymään heiltä, että ymmärrättekö te yhtään, mitä teette”

    3. 3

      Virpi oli luokan priimus ja lääkäriperheen kultahippu – Hänestä tuli kirurgi, joka leikkasi potilaita lääkehuuruissa ja joutui lopulta vankilaan

      Tilaajille
    4. 4

      Puolella miljoonalla suomalaisella on riittämätön lukutaito – Testaa, kuinka hyvin itse ymmärrät lukemaasi

    5. 5

      Äiti riehui, ryyppäsi ja teki lopulta itsemurhan – Kun Sari Järn halusi ymmärtää miksi, hän löysi suvun synkän historian

      Tilaajille
    6. 6

      Helsinkiläisnaisen auto saarrettiin traktorilla Nuuksiossa – ”Espoon sumputtaja” Lucas Heimsch perheineen kertoo nyt, mikä kaupunkilaisten käytöksessä mättää

    7. 7

      Espoolainen oppilas kuoli saatuaan sairaus­kohtauksen liikunta­tunnilla, jolla tehtiin piip-testiä – Testistä on annettu tarkat ohjeet kouluille, sanoo sivistys­toimen johtaja

    8. 8

      ”Ongelmista ykkönen on viina, kakkonen on viina ja kolmonen on viina” – Ensihoidon eläköityvä vastuulääkäri Teuvo Määttä on nähnyt Helsingin pimeän puolen

    9. 9

      Miehet ovat usein tajuamattaan henkisen väkivallan uhreja – ”Miehillä voi olla parinkymmenen vuoden kokemus alistamisesta”

    10. 10

      Siirtämäänsä autoa tuhonnut hinaus­auton kuljettaja herätti hämmennystä Vantaan Koivu­haassa – auto oli tarkoituskin viedä romutettavaksi, kertoo kuljettaja

    11. Näytä lisää