Kaupunki

VR:n makasiinien rippeet kaatuvat tänään rytinällä

Punainen tiili uhmasi aikaa ja tulta yli sata vuotta, kunnes siitä tuli ongelmajätettä. Elokuun puolivälin jälkeen VR:n makasiinit ovat kadonneet Kansalaistorilta viimeistä murua myöten.

Arkkitehti Bruno Ferdinand Granholm (1857–1930) ehti Rautatiehallituksen leivissä vuosina 1892–1926 suunnitella lukuisia puisia rautatierakennuksia ympäri Suomen. Helsingin Töölönlahden tavara-aseman makasiinien materiaaliksi Granholm valitsi kuitenkin punaista tiiltä.

Torstaista alkaen noista yli satavuotiaista tiilistä viimeiset kerätään pois Kansalaistorilta. VR:n makasiinien rippeet ovat poissa elokuun puoliväliin mennessä.

Makasiinitiilien matka päättyy jollekin pääkaupunkiseudun jätteenkäsittelylaitokselle, missä ne tuhotaan lopullisesti.

”Ne ovat ongelmajätettä”, kertoo Helsingin kaupunkiympäristön toimialan vastaava projektipäällikkö Timo Immonen.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Ongelmajätettä tiilistä tekee osan niistä sisältämä kreosootti. Terveydelle haitallisia ja jopa syöpää aiheuttavia PAH-yhdisteitä sisältävää kreosoottia on käytetty pitkään puunkyllästysaineena suojaamaan esimerkiksi sähkö- ja puhelinpylväitä sekä ratapölkkyjä.

Jo ensi vuonna makasiinien raunioiden paikalle tuodaan uusia tiiliä. Ennakkotietojen mukaan taiteilija Akseli Leinosen lähes 200 neliömetrin laajuinen Massa-niminen teos koostetaan kovaa kulutusta kestävistä uusista maatiilistä. Taideteos sijoittuu samaan paikkaan, jossa rautatiemakasiinien eteläinen pääty sijaitsi.


Valmistuttuaan alue muodostaa Helsingin keskuspuiston alkupisteen ja tarjoaa paikan muun muassa yleisötapahtumille. Pian on valmis myös keskustakirjasto Oodi, jonka työmaan kupeeseen jäivät makasiinien viimeiset, vuoden 2006 tulipalosta selvinneet rauniot.

Vuonna 1898 valmistuneet makasiinit olivat muisto ajasta, jolloin Helsingin rautatieaseman tavaravarastot sijaitsivat nykyisin Kansalaistorina tunnetulla Kiasman, Musiikkitalon ja Sanomatalon rajaamalla alueella.

Makasiinien ympärille keskittyi Helsinkiin saapuvan ja kaupungista lähtevän tavaraliikenteen hyörinä ennen kuin VR päätti 1960-luvulla siirtää varastonsa Pasilaan. Makasiinien vierestä kulki Pohjoisen ja Eteläisen Rautatiekadun välissä Helsingin satamarata, joka valmistui Ruoholahteen vuonna 1894.

Makasiinien pihalla liikkui 1800-luvun lopulla monenlaista tavaraa. Oli guttaperkkaa, hamppua ja hautakiviä, kaljatynnyreitä, kanuunoita, lumppuja ja ostereita sekä eläviä eläimiä. Lopullisesti VR siirsi tavaraliikenteensä Pasilaan vuonna 1988.


Makasiinit eivät kuitenkaan hiljentyneet. Seuraavien parin vuosikymmenen aikana ne päätyivät kulttuuriväen ja kansalaisten käyttöön.

Vuonna 1989 taiteilijayhdistys Muu ja taiteilijaosuuskunta Vapauden aukio perustivat makasiinialueelle Vapaa taidealue -nimisen näyttelytilan, ja 1990-luvulla alue tunnettiin yhtenä Helsingin vilkkaimmista kirpputorialueista.

Makasiinien pihalla pidettiin myös monenlaisia teatteri-, musiikki- ja kulttuuritapahtumia, kuten keskiaikafestivaaleja, lumilautakilpailuja, televisiokanavan palkintogaala ja Tuska-festivaali. Lisäksi siellä pelattiin yökoripalloa.

Rippeiden purkamisesta vastaava Immonenkin kertoo käyneensä makasiinien kirpputorilla useasti.

”Siellähän oli ihan mahtavaa aina. Kahvit vetäisin monesti ja kiertelin katselemassa.”


Muuta henkilökohtaista suhdetta hänellä ei makasiinialueeseen ollut.

”Nasta mesta se oli aikoinaan, mutta ajat muuttuvat ja nyt sen on aika mennä lopullisesti.”

Oli makasiinien alueella paljon muutakin toimintaa, josta riitti kirjoitettavaa medialle. Rapistuvat makasiinit vetivät puoleensa myös laitapuolen väkeä ja asunnottomia. Aluetta nimitettiin jätekasaksi ja ihmeteltiin, kuinka pääkaupungin keskeisimmällä paikalla Eduskuntatalon ja Kiasman kaltaisten turistinähtävyyksien keskellä saattoi sijaita niin epäsiisti rötiskö.


2000-luvulle tultaessa makasiinit haluttiin poistaa katukuvasta. Kuntapäättäjät saivat vastaansa suuren makasiinien suojelua vaativan kansanliikkeen.

Makasiinien purkamista vastustaneet tahot puhuivat ”kansalaisten olohuoneesta”, ”jokamiessarjan kulttuuritalosta” ja ”aidosta kansalaistorista pääkaupungin sydämessä”. Alueen sellaisenaan säilyttämistä vaatineiden tuhansien kansalaisten ihmisketju kiersi makasiineja syyskuussa 2000 ennen kuntavaaleja.

Lopulta uusi asemakaava ja moderni arkkitehtuuri voittivat makasiiniväen. Mielenosoituksista, tukikonserteista ja kansalaisryhmien vastustuksesta huolimatta Helsingin kaupunginvaltuusto päätti helmikuun 27. päivänä 2002 Töölönlahden uudesta asemakaavasta, joka merkitsisi makasiinien purkamista Musiikkitalon tieltä. Kaava hyväksyttiin valtuustossa äänin 49–36.

”Demokratia on puhunut ja pulinat pois”, tokaisi valtuuston puheenjohtajana toiminut vihreiden Pekka Sauri.

Asemakaavan vastustaminen jatkui senkin jälkeen. Lopulta korkein hallinto-oikeus hylkäsi marraskuussa 2003 kaikki asemakaavasta tehdyt valitukset ja päätti keskustelun makasiinien suojelemisesta.


Toukokuun 5. päivänä 2006 Helsingin pelastuslaitos sai kello 19.52 hälytyksen Mannerheimintie 13:ssa havaitusta tulipalosta. Makasiinien eteläpääty oli sammutusyksikköjen saapuessa ilmiliekeissä. Valtava tulipatsas roihusi leppymättä keväisessä perjantai-illassa, ja musta savupilvi levittäytyi laajalle.

Makasiinien palo oli yksi suurimmista Helsingin keskustan historiassa. Sammutustyöt kestivät lähes vuorokauden.

Makasiinien eteläsiipi tuhoutui tuhopoltoksi epäillyssä palossa lähes kokonaan. Tulipalon jälkeen rakennus purettiin paikalta lähes kokonaan. Vain pieni osa vanhaa seinää jäi pystyyn.

Makasiinipihan vierestä kulkeneen satamaradan viimeiset rippeet purettiin muutama vuosi tulipalon jälkeen. Nykyisin radan paikalla kulkee jalankulku- ja pyöräilyväylä Baana. Vuonna 2011 alueelle rakennettiin Musiikkitalo.


Nyt, yli vuosikymmen tuhoisan tulipalon jälkeen, viimeisetkin makasiinien rippeet murskataan maan tasalle ja siivotaan pois. Purkutyöt alkoivat viime viikolla. Immosen mukaan raunioissa on tehty viime päivinä niin sanottua haitta-ainepurkua suojaavien eristeiden takana.

”Torstaina jatketaan muurien kaadoilla ja kerätään ja lajitellaan erilaisia materiaaleja, kuten tiiltä, puuta ja metallia”, projektipäällikkö kertoo.

”Myös pohjalaatan betonit hakataan kappaleiksi. Saa nähdä, murskataanko ne paikan päällä kaivinkoneen erikoiskouralla vai viedäänkö muualle murskattavaksi.”

Seuraavan runsaan kuukauden aikana paikalla pyörivät kaivinkoneet ja kuorma-autot. Purkutöiden ohessa makasiinien paikalta kerätään maanäytteitä, jotka tutkitaan mahdollisen pilaantuneen maa-aineksen tunnistamiseksi. Makasiinien alueesta tulee puisto, joten maata ei tarvitse puhdistaa niin perusteellisesti kuin asuinrakennusten tapauksessa.

Immosen mukaan makasiinien purkaminen on ”pieni keikka” siihen nähden, kuinka paljon se on saanut osakseen huomiota.

”Turvallisuuskysymyksiin on kuitenkin kiinnitetty erityishuomiota, kuten kaupungin tämänkaltaisissa projekteissa on viime vuosina alettu tehdä.”

Näin purkua aloiteltiin 21. kesäkuuta:




    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • VR:n makasiinit
  • Helsinki
  • Elisa Rimaila

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Miehet ovat usein tajuamattaan henkisen väkivallan uhreja – ”Miehillä voi olla parinkymmenen vuoden kokemus alistamisesta”

    2. 2

      Mikä Helsingin OP:ssa on vialla? Laina­neuvotteluihin ei pääse, viesteihin ei vastata

    3. 3

      Tämä määrä proteiinia on tarpeeksi, liika voi olla vaaraksi ja kasviproteiinilla pärjää, kunhan tietää mitä tekee – Nämä kahdeksan faktaa sinun täytyy tietää proteiineista

      Tilaajille
    4. 4

      Uusi lastensairaala on niin tolkuttoman hieno, että toivottavasti samaa ei tehdä enää ikinä

    5. 5

      Suolistomikrobeja uhkaa sukupuutto jos jatkamme syömistä nykyiseen tapaan – Tuhojen korjaaminen saattaa vaatia järeitä toimenpiteitä

    6. 6

      Espanjan ulkoministeri: Trump esitti muurin rakentamista Afrikkaan – ”Saharan raja ei voi olla suurempi kuin meidän ja Meksikon raja”

    7. 7

      Pienelläkin palkalla pitäisi voida elää

    8. 8

      Tutkijoille selvisi vihdoin, miksi talidomidi tuhosi tuhansien lapsien elämän

    9. 9

      Puolella miljoonalla suomalaisella on riittämätön lukutaito – Testaa, kuinka hyvin itse ymmärrät lukemaasi

    10. 10

      Jono jo kello seitsemän, kauppakeskus Redi aukeaa tänään – HS:n suora lähetys Kalasataman kauppakeskuksesta alkaa noin 8.45

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Puolella miljoonalla suomalaisella on riittämätön lukutaito – Testaa, kuinka hyvin itse ymmärrät lukemaasi

    2. 2

      Äiti riehui, ryyppäsi ja teki lopulta itsemurhan – Kun Sari Järn halusi ymmärtää miksi, hän löysi suvun synkän historian

      Tilaajille
    3. 3

      Toimitusjohtajan epäillään ampuneen naisen oven läpi Lohjan Sammatissa – useat ihmiset hakeneet miehelle lähestymiskiellon, taustalla väkivaltaa ja uhkailua

    4. 4

      ”Ongelmista ykkönen on viina, kakkonen on viina ja kolmonen on viina” – Ensihoidon eläköityvä vastuulääkäri Teuvo Määttä on nähnyt Helsingin pimeän puolen

    5. 5

      Tutkijoille selvisi vihdoin, miksi talidomidi tuhosi tuhansien lapsien elämän

    6. 6

      Keskiviikkoilta oli poikkeuksellista junakaaosta henkilövahingon, sähkövian ja myöhästymisten vuoksi – torstaiaamun liikenne sujuu normaalisti

    7. 7

      Miehet ovat usein tajuamattaan henkisen väkivallan uhreja – ”Miehillä voi olla parinkymmenen vuoden kokemus alistamisesta”

    8. 8

      Espoo myöntää: Opetusjohtaja ei suostunut irtisanomaan Saunalahden rehtoria – Potkut antoi lopulta alempi virkamies

    9. 9

      Eduskunta ratkaisee Timo Soinin kohtalon todennäköisesti perjantaina – Moni aborttikantoja arvostellut joutuu tukemaan häntä

    10. 10

      ”Te ette saa tuhota sitä” – Helsingin Hermannissa syttyi sota ja poliisikin saapui paikalle, kun kaivinkone alkoi repiä puistoa maan tasalle

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Ihmisroskana” esitetty asunnoton alkoholisti Markku Korhonen ahdistui ja suuttui niin, että teki rikos­ilmoituksen – entinen yrittäjä auttoi pitkään muita, mutta päätyi itse sillan alle

    2. 2

      Auschwitziin matkanneet Kallion lukiolaiset kokivat Suomi-häpeää krakovalaisessa juutalaisravintolassa: ”Minun oli pakko mennä kysymään heiltä, että ymmärrättekö te yhtään, mitä teette”

    3. 3

      Mies havahtui hetkeksi hereille vesipuisto Serenassa, mutta jatkoi juhlintaa vielä viikon ympäri Etelä-Suomea – Lopulta mies tajusi rahoittaneensa 10–15 hengen elostelua 12 000 eurolla

    4. 4

      Tytti Peltosen palkka on niin pieni, että se on käytetty kaksi viikkoa ennen tilipäivää – Suomessa on kymmeniätuhansia työssäkäyviä köyhiä

      Tilaajille
    5. 5

      Virpi oli luokan priimus ja lääkäriperheen kultahippu – Hänestä tuli kirurgi, joka leikkasi potilaita lääkehuuruissa ja joutui lopulta vankilaan

      Tilaajille
    6. 6

      Helsinkiläisnaisen auto saarrettiin traktorilla Nuuksiossa – ”Espoon sumputtaja” Lucas Heimsch perheineen kertoo nyt, mikä kaupunkilaisten käytöksessä mättää

    7. 7

      Espoolainen oppilas kuoli saatuaan sairaus­kohtauksen liikunta­tunnilla, jolla tehtiin piip-testiä – Testistä on annettu tarkat ohjeet kouluille, sanoo sivistys­toimen johtaja

    8. 8

      Äiti riehui, ryyppäsi ja teki lopulta itsemurhan – Kun Sari Järn halusi ymmärtää miksi, hän löysi suvun synkän historian

      Tilaajille
    9. 9

      Puolella miljoonalla suomalaisella on riittämätön lukutaito – Testaa, kuinka hyvin itse ymmärrät lukemaasi

    10. 10

      ”Ongelmista ykkönen on viina, kakkonen on viina ja kolmonen on viina” – Ensihoidon eläköityvä vastuulääkäri Teuvo Määttä on nähnyt Helsingin pimeän puolen

    11. Näytä lisää