Alkupaukku tapahtui vuonna 2006, kun Helsingin valtuusto päätti hakea elintilaa Lounais-Sipoosta. Elettiin Nurmijärvi-ilmiön kulta-aikaa ja lapsiperheet muuttivat kehyskuntiin väljien omakotitonttien perässä.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy
Helsingissä haluttiin pitkä ja kapea rantakaistale, jossa kaupungilla oli jo melko paljon maanomistusta. Saatiin lyhyehkö ja leveä maakaistale ja tukuittain ongelmia.
Östersundomin kaappaus – kuten sipoolaiset sitä kutsuivat – poiki useita valituksia eri oikeusasteisiin.
Osakuntaliitoksen varmistuttua vuonna 2009 Harry Harkimo alkoi Suomen Diili-ohjelman toisella tuotantokaudella etsiä Sipoonrannan asuinalueelle myyntijohtajaa. Ohjelma oli käytännössä jättimäinen markkinointivideo, jolla vauhditettiin uusien asuntojen myyntiä Helsingin Östersundomin kupeessa.
Sillä kaikkihan tiesivät, että Helsinki rakentaisi yhtä määrätietoisesti ja vauhdikkaasti Östersundomin kaupungiksi kuin se oli operoinut liitoshankkeenkin. Yhdeksän vuotta myöhemmin Östersundomissa ei ole edes valmista yleiskaavaa.
Jo alkuvaiheessa oli selvää, että Sipoonranta nojautuisi Helsingin kaupunkikehityksen hedelmiin: kauppoihin, työpaikkoihin ja joukkoliikenteeseen. ”Kerman kuorintaa”, kuten vihreiden Osmo Soininvaarahttps://www.hs.fi/haku/?query=osmo+soininvaara hanketta edelleen luonnehtii.
Kotikunta Sipoon lähimpään taajamaan Söderkullaan oli uusilla asukkailla pitempi matka, ja sen palvelut olivat rajalliset.
Itämetron itäisimmän aseman eli Sipoon Majvikin piti tuota pikaa olla aivan sipoonrantalaisten ulottuvilla. Vaikka tuskin kukaan kuvitteli heidän kulkevan muulla kuin omalla autolla. Metron piti taata rakentamisen tahti.
Mutta sitten talouslama lannisti asuntomarkkinat, Helsinki törmäsi Östersundomin suunnittelussa Natura-alueisiin, eivätkä nuoret kaupunkilaiset halunneet muuttaa kehyskuntiin enää entiseen malliin. Lopulta oltiin tilanteessa, jossa Sipoonrannan ensimmäiset kerrostalot seisoivat valmiina, vaikka mikään muu niiden ympärillä ei ollutkaan.
Tuuli humisee rakennusaikaisilla sorakentillä.
Sipoonrannan keskeneräisyys tuottaa aivan samanlaisia ongelmia, kuin 1960-70-lukujen lähiöiden keskeneräisyys niiden asukkaille. Jälkipolvet joutuvat käyttämään paljon aikaa, rahaa ja energiaa miettiessään, miten täydentää puuttellisia palveluita ja kytketään lähiö muuhun asutukseen.
Sipoon kunnan mahdollisuudet edistää Sipoonrannan valmistumista ovat pienet. Maankäyttösopimuksilla alueen kehitysvastuu on niitattu Sipoonranta oy:lle, jossa isoina omistajina ovat rakennusyhtiö Skanska ja vakuutusyhtiö Ilmarinen. Ne tarkkailevat markkinoita ja laskevat jatkorakentamisen kannattavuutta.
Julkisuudessa hanke elää yhä Harkimon nimissä, vaikka mies myi osakepottinsa Skanskalle jo vuonna 2010. Harkimo saakin maistaa näkyvän brändäyksen kääntöpuolta: myöhemmätkin vastoinkäymiset henkilöityvät häneen.
Merellinen lähiö 25 kilometrin päässä Helsingin keskustasta kuulostaisi yhä houkuttelevalta, jos tulevaisuudessa siintäisi nopea joukkoliikenneyhteys Helsingin asiointi- ja työpaikka-alueille. Mutta metro maksaa ainakin 700 miljoonaa euroa, ja sen matka-ajat ovat pitkiä.
Alustavasti on laskettu, että Majvikistä Helsingin päärautatieasemalle metrojuna kulkisi 30 minuutissa.
Helsingin seudun liikenteen (HSL) osastonjohtaja Tero Anttila https://www.hs.fi/haku/?query=tero+anttilapitää metron tiheää asemaväliä hyvänä kaupunkiliikenteessä, mutta toistuvat pysähdykset hidastavat matkantekoa seutuliikenteessä.
”Yli 20 kilometrin matkoilla moni työmatkalainen alkaa jo kaivata lähijunaa, jonka asemat ovat metroa harvemmat”, sanoo Anttila.
Mahdollinen jatko Majvikista Söderkullan liepeille Sibbesborgiin ulottuu vielä kauemmaksi. Esiselvityksen perusteella Sibbesborgista metromatka Helsingin keskustaan kestäisi 40 minuuttia ja Itäkeskukseenkin 25 minuuttia.
Sipoonrannan keskeneräisyys ei ole samanlaista keskeneräisyyttä kuin esimerkiksi Jätkäsaaressa tai Kalasatamassa. Niiden asukaspioneerit purevat hammasta ja kestävät vuosien tilapäisjärjestelyitä, koska he tietävät, että alue tehdään valmiiksi.
Sipoonrantalaisilla tätä varmuutta ei ole.
Sipoolla on suunnitelmia ja maankäyttösopimuksia rakentamisesta kunnan eteläosissa, etenkin Söderkullan kupeessa. Gumbostrand Sipoonrannasta itään sekä Västerskog Porvoonväylän pohjoispuolella säilyttäisivät kylämäisen ilmeensä. Massby taas on leimallisesti hevosharrastajien aluetta.
Asutuksen tiivistämistä on luvassa etenkin Talman ja Nikkilän akselilla, jos kunnan monivuotinen toive junaliikenteestä Keravalle toteutuisi.
Oikaisu kello 9.15: Korjattu kuvatekstissä Helsingin Sipoonranta. Alue on Sipoota.
Kommenttisi on moderoitavana.
Viestejä julkaistaan sitä mukaa, kun toimitus ehtii niitä tarkistaa.
Viestejä tarkistetaan arkisin kello 7–24 ja viikonloppuisin kello 8–24
Kommentit
Kommenttisi on moderoitavana. Viestejä julkaistaan sitä mukaa, kun toimitus ehtii niitä tarkistaa. Viestejä tarkistetaan arkisin kello 7–24 ja viikonloppuisin kello 8–24