Kaupunki

Helsinki haluaa pyöräbaanan Meilahteen ja uudistaa valtavaa huvila-aluetta presidentin virka-asunnon kupeessa – kaupunkilaiset nousivat puolustamaan pientä saunaa

Helsingin Meilahden huvila-alueen kaavasta tehtiin kymmeniä muistutuksia, joista valtaosassa toivottiin Kaurilan saunan jatkamista.

Meilahden huvila-alueella Helsingissä kuohuu. Se johtuu siitä, että maisemaltaan arvokkaan alueen asemakaavaa ollaan uudistamassa. Asukkaiden ja kaavoittajan eli kaupungin toiveet ovat osittain ristiriitaisia.

Keväällä nähtävillä olleesta asemakaavaehdotuksesta jätettiin noin 90 muistutusta. Niissä toivottiin muun muassa lievennyksiä päärakennusten suojelulle, ulkoiluteiden tai uusien rakennuspaikkojen siirtoja, muutoksia muiden kuin asuinrakennusten eli niin sanottujen talousrakennusten kokoihin.

Alueella sijaitsevat myös Suomen tasavallan presidentin virka-asunto Mäntyniemi ja pääministerin virka-asunto Kesäranta.

Alueen kaavoittaminen on haastavaa, sillä se on sekä kaupungin virkistys- ja puistoaluetta että valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Lisäksi alueella on koteja kaupungin mailla olevissa huviloissa, jotka ovat yksityisten hallinnassa. Uudessa kaavassa suojelumerkinnät ajanmukaistetaan ja huviloiden käyttötarkoitus määritellään.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

HS tutustui kaavaehdotuksesta tehtyihin muistutuksiin kirjaamossa kaupungintalolla. Muistutuksissa oli kolme pääteemaa: täydennysrakentamisen periaatteet huvila-alueella, Kaurilan sauna ja pyöräbaanan linjaus Humallahden kallioiden alla.

Kaksi kolmasosaa muistutuksista koski Kaurilan saunaa, mikä on poikkeuksellisen paljon. Valtaosa saunaa koskevista muistutuksista puolusti Heikinniementiellä sijaitsevan Kaurilan saunan jatkamista, jolta puuttui esillä olleessa kaavaehdotuksessa yritystoiminnan salliva merkintä.

”Aika monet liikutuksen kyyneleet tuli, kun monet meidän saunasta muistutuksen jättäneet laittoivat kopion kirjoituksestaan tiedoksi myös minulle. Viimeistään niitä lukiessa ymmärsi, miten tärkeä paikka tämä monelle on”, Kaurilan saunan yrittäjä Saara Lehtonen kertoo.


Asemakaavan muutosehdotusta valmisteleva Helsingin kaupungin arkkitehti Marina Fogdell vakuuttaa, että sekä helsinkiläisten että turistien suosiossa oleva Kaurilan sauna saa jatkaa toimintaansa, mutta kaavoittajan on ratkaistava merkintätapa.

”Tarkoitus on mahdollistaa saunan toiminnan jatkuminen, mutta kaupungin on mietittävä merkinnässä tasavertaisuuden periaatetta”, Fogdell sanoo ja viittaa siihen, että joku muukin asukas haluaisi harjoittaa yritystoimintaa.

”Toistaiseksi yhtään uutta konkreettista liikeideaa ei ole esitetty.”

Täydennysrakentaminen ja rakennusten suojelu huvila-alueella puhuttavat myös. Huviloiden maapohja on kaupungin omistuksessa, mutta niiden pihapiirit ovat yksityisten hallinnassa.

Kaavaehdotuksessa on esitetty 40 neliömetrin talousrakennusmahdollisuutta niille vuokra-aloille, joilla ei ennestään ole suojeltuja ja säilytettäviä talousrakennuksia.


Alueella on tällä hetkellä vuoden 1985 asemakaava, joka nytkin suojelee olemassa olevia huviloita ja ympäristöä. Siihen on kuitenkin poikkeamismenettelyin haettu lupia rakentaa esimerkiksi uusia rakennuksia vanhojen talousrakennusten tilalle. Jotkut ovat saaneet poikkeusluvilla enemmän kuin mitä uusi kaavaehdotus ehdottaa, eivätkä kaikki tätä mukisematta niele.

”Kaupungin näkökulmasta pidemmän päälle tapauskohtainen harkinta yksi kerrallaan ei ole kestävää tällaisella valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön alueella”, toteaa Fogdell.

Pyöräbaanan linjaus ei miellytä osaa muistutuksen jättäneistä. Ehdotuksessa pyöräbaana kulkee Humallahden kallioiden alapuolella.

”Luontoarvoja koskien asemakaavan muutosehdotukseen tulee tarkennuksia, mutta ei suuria muutoksia”, kertoo arkkitehti Fogdell.


Muistutuksissa Baanaa on ehdotettu muun muassa kulkevaksi kallioiden yläpuolella esimerkiksi Paciuksenkadun varrella. Humallahden kalliot haluttaisiin jättää koskemattomaksi ja luonnontilaisina virkistyskäyttöön.

”Tämä ei ole mahdollista, koska linjaus olisi liian jyrkkä, eikä tällöin saavutettaisi baanan vaatimuksia. Baanan tavoitteena on sujuva pyöräreitti osana laajaa verkostoa”, Fogdell perustelee.


Arkkitehdin mukaan baanasta on tehty kaavasuunnittelun yhteydessä selvitystyö ja siinä yhteydessä kiinnitetty huomiota pyöräilyn lisäksi myös maisemallisiin arvoihin ja virkistyskäyttöön.

”Korkeimmat näyttävät kalliot jäävät vapaaksi ja siihen kohtaan on suunniteltu siltaosuutta.”

Arkkitehti kertoo, että Humallahden alueella on aikaisemminkin ollut virkistystoimintaa.

Humallahdessa toimi uimala vuosina 1898–1959.

”Ajatuksena on, että baanaan liitettäisiin myös virkistyskäyttöä ja siihen tulisi istuskeluterasseja ja laitureita”, kuvailee Fogdell suunnitelmaa.


Pysäköintipaikkoihin on tulossa muutoksia uuden kaavan myötä. Seurasaaren sillan edustalle jää vain muutama liikkumisesteisten pysäköintipaikka, mutta pysäköintipaikkoja on tulossa lisää Seurasaarentien ja Heikinniementien risteykseen.

”Heikinniementien linjausta on säädetty ja pysäköintialuetta on siirretty asukkaiden palautteiden johdosta.”

Meilahdentiellä pidempiaikaisen pysäköinnin tilalle on suunnitteilla neljän tunnin kiekkopaikkoja.


”Tarkoituksena on myös parantaa olemassa olevia paikoitusalueita Seurasaarentien alussa urheilu- ja liikuntapuiston lähellä.”

Joissain muistutuksissa on verrattu aluetta toiseen suojeltuun alueeseen Käpylään.

Arkkitehdin mielestä se on kuitenkin ihan erityyppinen alue.

”Käpylä on kerralla rakennettu ja pysyvään asumiseen, hyvin yhtenäisenä toteutettu asuinalue. Tämä alue on taas rakennuttu huvila-alueeksi siten, että jokainen vuokra-ala on täysin omanlaisensa ja huviloiden kootkin vaihtelevat 60 neliöstä tuhanteen neliöön.”

Kaupunki on sopinut asukkaiden kanssa, että asukkaat esittävät vielä näkemyksiään kaavamuutoksen täydennysrakentamisperiaatteeseen liittyen.

Täydennysrakentamisperiaatteesta riippuu paljon se, että ehtiikö kaavaehdotus alkusyksystä kaupunkiympäristölautakuntaan.

Jos kaavaehdotukseen tulee vain pienempää säätöä, lautakunta saanee sen käsiteltäväkseen lokakuussa.

Jos muokattu versio tulee poikkeamaan huomattavasti keväällä nähtävillä olleesta kaavaehdotuksesta, ehdotus on pantava uudelleen nähtäville, ja tällöin lautakuntakäsittely siirtyy.


Fakta

Huvila-alue sai alkunsa 1870-luvulla


 Asemakaavan muutos koskee Meilahden huvila-aluetta, joka sijaitsee Paciuksenkadun ja meren väliin jäävällä alueella. Alueelta on yhteys Seurasaareen.

 Huvila-alueen synty sijoittuu 1870-luvulle, aikaan jolloin kaupunki osti Meilahden tilan maat ja palstoitti sen vaiheittain huvila-alueeksi.

 Luonnonympäristön ja maiseman arvot ovat huomattavat. Lisäksi alue on yksi kantakaupungin merkittävimmistä lähivirkistysalueista ja vapaa-ajanviettokohteista.

 Kaava-alueella sijaitsee myös Suomen valtion hallintoon ja historiaan liittyviä rakennuksia kuten tasavallan presidentin virka-asunto Mäntyniemi, pääministerin virka-asunto Kesäranta sekä Urho Kekkosen museo.

 Kaava-alue on kooltaan noin 89 hehtaaria.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Meilahti
  • Kaavoitus
  • Helsinki
  • Satu Pajuriutta

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Ystäväni poika ei ole oppinut amiksessa juuri mitään – Onko ammattikoulutus todella näin surkealla tolalla?

    2. 2

      Suomen junat ovat kuin tieteiselokuvista Ruotsiin verrattuna – Yksityisille avattu junaliikenne tökkii, eikä aikatauluihin voi luottaa

    3. 3

      Superautojen kauppa käy Suomessa kuumempana kuin koskaan – ”Nykyään kallis auto on osa lifestyleä siinä missä kallis laukkukin”

    4. 4

      Perjantaina on paljon pelissä – Miksi äänestys Soinin luottamuksesta on monessa puolueessa hankala?

    5. 5

      Itä-Ukrainan sodasta tuli asukkaiden arkea – kymmenet­tuhannet ylittävät tulitauko­linjan päivittäin

    6. 6

      ”Jokainen oppilas saa kirjan kerran yölainaan” – Helsinki säästää, ja alakoululaisten vanhempia on hätistetty ostamaan itse lapsilleen kirjoja

      Tilaajille
    7. 7

      Miehet ovat usein tajuamattaan henkisen väkivallan uhreja – ”Miehillä voi olla parinkymmenen vuoden kokemus alistamisesta”

    8. 8

      Rakennusala tarvitsee kulttuurin muutoksen, jotta sen maine paranisi

    9. 9

      Matematiikan arvosanan korottaminen ei enää onnistu, vaikka lapseni kirjoitti ylioppilaaksi kaksi vuotta sitten

    10. 10

      Mittaamisen kulttuuri ei sovi koululiikuntaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Miehet ovat usein tajuamattaan henkisen väkivallan uhreja – ”Miehillä voi olla parinkymmenen vuoden kokemus alistamisesta”

    2. 2

      Tätä on Suomi: Pekka Sario, 18, sai ajokortin tiistaiaamuna, jo illalla hän joutui toistuvan tieraivon kohteeksi

    3. 3

      Ystäväni poika ei ole oppinut amiksessa juuri mitään – Onko ammattikoulutus todella näin surkealla tolalla?

    4. 4

      Tämä määrä proteiinia on tarpeeksi, liika voi olla vaaraksi ja kasviproteiinilla pärjää, kunhan tietää mitä tekee – Nämä kahdeksan faktaa sinun täytyy tietää proteiineista

      Tilaajille
    5. 5

      Mikä Helsingin OP:ssa on vialla? Laina­neuvotteluihin ei pääse, viesteihin ei vastata

    6. 6

      Puolella miljoonalla suomalaisella on riittämätön lukutaito – Testaa, kuinka hyvin itse ymmärrät lukemaasi

    7. 7

      Kokoomuksen ja keskustan ryhmät vakuuttavat luottamusta Soinille – Jaana Pelkonen aikoo olla paikalla äänestyksessä, mutta ei lupaa tukeaan: ”Minullakin on omatunto”

    8. 8

      Arki-ilta raitiovaunussa kääntyi tappeluksi: Ohjaaja Jari Halonen löi humalaista koiranomistajaa nyrkillä naamaan ja sai siitä tuomion

    9. 9

      Suolistomikrobeja uhkaa sukupuutto jos jatkamme syömistä nykyiseen tapaan – Tuhojen korjaaminen saattaa vaatia järeitä toimenpiteitä

    10. 10

      Suomen junat ovat kuin tieteiselokuvista Ruotsiin verrattuna – Yksityisille avattu junaliikenne tökkii, eikä aikatauluihin voi luottaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Ihmisroskana” esitetty asunnoton alkoholisti Markku Korhonen ahdistui ja suuttui niin, että teki rikos­ilmoituksen – entinen yrittäjä auttoi pitkään muita, mutta päätyi itse sillan alle

    2. 2

      Auschwitziin matkanneet Kallion lukiolaiset kokivat Suomi-häpeää krakovalaisessa juutalaisravintolassa: ”Minun oli pakko mennä kysymään heiltä, että ymmärrättekö te yhtään, mitä teette”

    3. 3

      Virpi oli luokan priimus ja lääkäriperheen kultahippu – Hänestä tuli kirurgi, joka leikkasi potilaita lääkehuuruissa ja joutui lopulta vankilaan

      Tilaajille
    4. 4

      Puolella miljoonalla suomalaisella on riittämätön lukutaito – Testaa, kuinka hyvin itse ymmärrät lukemaasi

    5. 5

      Äiti riehui, ryyppäsi ja teki lopulta itsemurhan – Kun Sari Järn halusi ymmärtää miksi, hän löysi suvun synkän historian

      Tilaajille
    6. 6

      Helsinkiläisnaisen auto saarrettiin traktorilla Nuuksiossa – ”Espoon sumputtaja” Lucas Heimsch perheineen kertoo nyt, mikä kaupunkilaisten käytöksessä mättää

    7. 7

      Espoolainen oppilas kuoli saatuaan sairaus­kohtauksen liikunta­tunnilla, jolla tehtiin piip-testiä – Testistä on annettu tarkat ohjeet kouluille, sanoo sivistys­toimen johtaja

    8. 8

      ”Ongelmista ykkönen on viina, kakkonen on viina ja kolmonen on viina” – Ensihoidon eläköityvä vastuulääkäri Teuvo Määttä on nähnyt Helsingin pimeän puolen

    9. 9

      Miehet ovat usein tajuamattaan henkisen väkivallan uhreja – ”Miehillä voi olla parinkymmenen vuoden kokemus alistamisesta”

    10. 10

      Siirtämäänsä autoa tuhonnut hinaus­auton kuljettaja herätti hämmennystä Vantaan Koivu­haassa – auto oli tarkoituskin viedä romutettavaksi, kertoo kuljettaja

    11. Näytä lisää