Kaupunki

Jos Sörnäisten Kurvissa eksyi kapakasta lähdettyään väärälle syrjäkujalle, saattoi päästä hengestään – rettelöivät teinihuligaanit pitivät Kallion seutua pelon vallassa 1900-luvun alussa

Sakilaisuudeksikin Suomessa kutsutun huliganismin tielle johti yleisimmin lehdenmyyjän tai juoksupojan toimi eli huonosti palkattu ja epäsäännöllinen työ, mutta joukossa oli myös rikollisin toimin itsensä elättäviä.

”Herra kulkee Unioninkatua ja, kun herra saa katukiven kalloonsa tai puukon vatsaansa, herra on tullut Sörnäisiin.”

Näin neuvoo poliisi Helsinkiin saapunutta turistia ruotsinkielisen Fyren-satiirilehden pilakuvassa vuonna 1911. Mustan huumorin taustalla oli aito varoitus. Pitkänsillan pohjoispuoliset kaupunginosat Sörnäinen ja Kallio henkivät elämää, mutta loivat samanaikaisesti tilaa uudenlaisille alakulttuureille työläisväestön kasvun myötä.

Työläisväestön kasvu toi mukanaan uudenlaisen vaatimuksen myös kaupunginosan muille palveluille. Sörnäisten ja Kallion alueelle muodostui jo 1900-luvun alussa tiheä kapakkakeskittymä, jossa työn raskaan raatajat saattoivat käydä rentoutumassa kuka mitenkin.


Historiantutkija Laura Kolben mukaan Sörnäisten ja Kallion vetovoimatekijöitä oli erityisesti työllä maaseudun köyhimpiä väestönosia, tilattomia ja irtolaisia houkutellut Sörnäisten satama sekä niiden keskeinen sijainti.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

”Hämeentie oli jo aikoinaan yksi Helsingin valtaväylistä, sisäänheittoväylä, jonka äärelle oli helppo jäädä”, Kolbe sanoo.

Sörnäisistä aina Pitkänsillan rantaan asti ulottuvasta kaupungin silloisesta pohjoislaidasta kehittyi alue, jossa kannatti etenkin 1900-luvun alussa katsoa tarkasti, kenen kanssa kapakkareissulle lähti tai mille syrjäkujalle eksyi. Kolben mukaan työläiskaupunginosista tuli jonkinlainen vastapari ylioppilaiden, professorien ja senaattorien, siis luokkayhteiskunnan kerman, eteläisille kaupunginosille.

Helsingissä alkoivat näkyä samat ilmiöt kuin Euroopan suurissa kaupungeissa. Huliganismi isompana ilmiönä rantautui noin 1900-luvun alussa. Siitä on kirjoittanut Kari Koskela kirjassaan Huligaanit (2018). Kirja keskittyy erityisesti Sörnäisten alueen tapahtumiin vuosina 1905–1918.

Järjestyshäiriöiden aiheuttajiksi leimattujen huligaanien taustoissa näkyi vahvasti sekatyöläistaustan aiheuttama epävarmuus ja siihen kytkeytyvät taloudelliset ja sosiaaliset ongelmat. Joukossa oli toki elantonsa enemmän tai vähemmän rikollisesta toiminnasta saavia henkilöitä.

Sörnäisten ja sen naapurikaupunginosan Kallion levottomuuteen vaikutti epäilemättä myös se, että Hakaniemen torilla trokattiin viinaa. Juopuneet tappelivat keskenään, mutta usein väkivallan ja ryöstelyn kohteiksi joutuivat myös täysin sivulliset.

Huligaanit olivat pääosin nuoria, hanttihommissa ja niiden välissä toimettomana aikaansa kuluttavia miehiä. Koskelan mukaan huliganismin tielle johti yleisimmin lehdenmyyjän tai juoksupojan toimi eli huonosti palkattu ja epäsäännöllinen työ. Joukossa oli myös ”maskuliinisten ja fyysisten töiden” edustajia kuten ajurinrenkejä ja kurinalaisesta arjestaan hetkeksi maissa irti päässeitä merimiehiä, joita satamakaupunginosassa riitti.

Tuore työväenliike ja kirkko yrittivät houkutella nuoria sekatyöläisperheiden vesoja oman toimintansa pariin ja estää heitä ajautumasta huonoihin elämäntapoihin. Oli kirjakerhoja, Jumalan sanaa ja ammattiyhdistystoimintaa, mutta kaikkia uuteen urbaaniin ympäristöön tulleita politiikka ja uskonto eivät jaksaneet kiinnostaa.

Kaupungissa työläisperheidenkin nuorille avautui 1900-luvun alussa mahdollisuus päättää itse omasta identiteetistään. Se oli jotakin uutta aikana, jolloin luokka-ajattelu vallitsi vahvana erityisesti maaseudulla.

”Luokkien väliin jäi tilaa rakentaa uudenlaisia kaupunki-identiteettejä, jotka eivät oikein osuneet mihinkään vahvaan luokkakategoriaan, joka vielä sata vuotta sitten määritteli vahvasti elämää”, kertoo Kolbe.

Vapaus Sörnäisten ja Kallion kaltaisissa ympäristöissä saattoi johtaa traagisiin lopputuloksiin. Niistä Koskela kertoo kirjassaan.

Valtionrautateiden kiinteistön talonmiehen poika Karl Hjalmar ”Kalle” Peltonen (1891–1918) sai ensimmäisen työpaikkansa Arabian tehtaan juoksupoikana 13-vuotiaana ja pääsi seuraavana vuonna opiskelemaan viilarin ammattiin. Hän oli käynyt kansakoulun ja sen lisäksi opiskellut kaksi vuotta Ateneumin kirjoituskoulussa. Peltonen muutti kotoa 17-vuotiaana tulevaisuuden näyttäessä lupaavalta.

18-vuotiaana Peltonen päätyi juovuspäissään puukottamaan heinäkuisena iltana veturinpuhdistajana työskentelevää toveriaan käteen. Pian Peltonen jo tunnettiin Työmies-lehdessä ”ilkivaltaisena” ja ”sakin kundien” kanssa häiriköivänä nuorukaisena, joka ”koetti mielipuolisuuden raivolla hyökätä vastoin kieltoa” tupakkatehtaalaisten järjestämiin iltamiin. Tammikuussa 1911 Peltonen yritti Pasilaan vievällä tiellä tarttua ohi ratsastaneen kasakan miekantuppeen ja lopulta ampui tätä kohti. Kesäkuussa hänet tuomittiin useista varkauksista ja varastetun tavaran kätkemisistä.

Vankeuden jälkeen Peltonen jatkoi tappelemista ja varastelua. Keväällä 1914 Peltoselle määrättiin kuritushuonetta hänen tapeltuaan Sörnäisissä venäläisten merisotilaiden kanssa. Hän kuoli keväällä 1918 ilmeisesti valkoisten teloittamana.

Toinen tunnetuista ”Sörkan kundeista” oli Koskelan mukaan kirvesmiehen poika Arvid Asula (1889–1918), joka hetken maalarin töitä tehtyään jäi huhtikuussa 1906 kiinni uusikaupunkilaisen merikapteenin päällystakin varastamisesta Kansallisteatterin aulasta. Asula oli vielä alaikäinen ja sai sen vuoksi lievemmän tuomion.

Seuraavan vuosikymmenen hän käytti lähinnä juovuspäissään tapellen Hakaniemen torilla, nykyisen Kurvin maisemissa ja Esplanadilla. Kesällä 1909 hänet pahoinpideltiin niin huonoon kuntoon, että hän makasi tajuttomana ja verissä päin Sörnäisten rautatiesillan alla. Samana vuonna tuli Vaasankadulla puukosta niskaan. Joulukuussa 1915 Asula oli viskiä juotuaan vähällä tappaa tuttavansa alivuokralaisen.

Asula sai surmansa Helsingissä huhtikuun 13. päivänä 1918 taistellessaan punakaartissa saksalaisia vastaan.

Monesti huligaanit muodostivat jengejä ja tappelivat toisia samanlaisia jengejä vastaan. Jengiläisistä moni oli alaikäisiä poikia, nuorimmat vasta 10–14-vuotiaita. Poikaporukoiden yllyttäjinä toimivat yleensä jo täysi-ikäisiksi varttuneet nuorukaiset.

Koskelan mukaan taustalla vaikuttivat sosiaaliset ongelmat, työttömyys ja alkoholismi sekä erityisesti työväenluokkaisia ensimmäisen polven helsinkiläisiä nuoria miehiä vaivannut määränpään puuttuminen. Helsingin satamakaupunginosan varjoisilla kaduilla nuorukaiset kohtasivat vertaisiaan. Nämä tutun ympäristönsä jättäneet hanttihommissa ajelehtivat nuoret muodostivat omia yhteisöjään, jotka toimivat omilla säännöillään ja vahvimman oikeuden varassa.

Jengiytyminen kohtalotovereiden kanssa toi turvaa ja kuuluvuutta. Syntyi Koskelan sanoin väkivaltaisten vetelehtijöiden joukkoja.

Poliisi pyrki näkymään Sörnäisissä ja Kallion kaduilla. Monesti poliisi sai kirjata järjestyshäiriön yhteyteen myös merkinnän virkavallan väkivaltaisesta vastustamisesta. Työmies-lehden mukaan tällaisessa tilanteessa henkensä menetti vuonna 1908 ainakin yksi poliisihevonen, joka puukotettiin kuoliaaksi.

Sörnäinen ja Kallio ovat edelleen vilkkaita kaupunginosia, joissa näkyy myös urbaanin elämän kääntöpuoli.

”Jotkut menestyvät ja toiset jäävät väliinputoajiksi”, Kolbe sanoo.

Kalliossa ja Sörnäisissä liikkuva voi edelleen todistaa tietynlaista levottomuutta samoilla seuduilla kuin sata vuotta sitten. Nykyisin kuoppaisen tien paikalla vaan on asfalttia ja metron sisäänkäyntejä. Vielä nykyisinkin Kallio ja Sörnäinen toimivat läpikulkureittinä paitsi Pitkänsillan eteläpuolelle, mutta myös elämänvaiheesta toiseen.

”Kallio tarjoaa peilin ihmisen omasta halusta olla monikulttuurillinen, tolerantti ja rosoinen ja kaikkea sitä, mitä Kallioon liitetään. Se oli kaupunginosan vetovoimatekijä sata vuotta sitten ja se on sitä edelleen”, Kolbe sanoo.

Nykyisin nuoret kaupunkilaiset ovat tosin Kolben mukaan itse osa eliittiä. Vaihtoehtojen kirjo on paljon laajempi kuin työväenliikkeen ja huliganismin välinen alue sata vuotta sitten.

Jutussa käytetty lähteenä Kari Koskelan kirjaa Huligaanit. Katuelämää Sörkassa suurlakosta sisällissotaan. 2. painos (2018). Suomalaisen kirjallisuuden seura.

Sakilaisuus

Lehdistö alkoi vuonna 1909 kutsua huligaaneja sakilaisiksi. Sakilaiseksi saatettiin tosin yleisesti kutsua myös kaikkia Sörnäisissä asuvia, niin vahva oli kaupunginosan huono maine.

Sakilaiset olivat pääosin nuoria, alle 25-vuotiaita, miehiä, joten tavallaan sakilaisuus oli jonkinlaista nuorison alakulttuuria. Sakilaisille tunnusomaista oli paitsi paheellisena pidetty elämäntapa mutta lisäksi heidät tunnettiin tietynlaisesta pukeutumisesta ja musiikista.

Väljät, alaspäin levenevät samettihousut, leveäkärkiset kengät, knallihattu, liina kaulan ympärillä ja tietty kampaus tulkittiin ”sakin kundien” tunnusmerkeiksi. Myöhemmin tulivat lätsämalliset hatut ja raitapaidat. Taskusta löytyi usein myös puukko. Sakilaisten mukana liikkuvat naiset pukeutuivat usein vekkihameisiin ja hattuihin.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Helsinki
  • Historia
  • Elisa Rimaila

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Nytkö jätti-irtisanomiset alkoivat? OP käynnistää kuuttatuhatta työntekijää koskevat yt-neuvottelut

    2. 2

      Kadulla kävelleiden miesten toisiinsa osuminen johti täydelliseen hermojen menetykseen Aleksis Kiven kadulla – Kovemman kolhun saanut seurasi toista osapuolta rappukäytävään ja yritti tappaa

    3. 3

      Poliisioperaatio Lauttasaaressa: Pitkäpiippuisen aseen ja kookkaan Ruotsin lipun kanssa liikkunut mies otettiin kiinni metroasemalla

    4. 4

      Kyllä, Lily Allen tilasi naisprostituoidun ja harrasti seksiä Liam Gallagherin kanssa – mutta hänen muistelmissaan on kyse paljon isommista asioista

    5. 5

      Työttömät kantavat metsässä puita ilman palkkaa, mutta onko siitä ihmelääkkeeksi Suomen ongelmiin? ”Hyödyllisiä töitä, joita kukaan ei muuten tekisi”

      Tilaajille
    6. 6

      Harvinainen geneettinen ”lottovoitto” venytti Shawn Bradleyn 229-senttiseksi – sen pidemmäksi ei terve ihminen juuri kasva

    7. 7

      Keskustan kansanedustajat kutsuttiin ”erittäin tärkeään” kokoukseen Kesärantaan – Myös siniset pitää oman kokouksen

    8. 8

      Kun Tepa Lundgren, 72, kuolee, kaikki on valmiina – Punaisesta mapista löytyy tarvittava tieto omaisille sekä punamustat villasukat arkkua varten

    9. 9

      Isä jää varjoon, kun lapsi valitsee äidin – Suosikki­asetelmalle on luonnolliset syynsä, ja näin se puretaan

      Tilaajille
    10. 10

      Turun talousrikoksista epäillyt miehet esiintyvät etäyhteyden kautta oikeudelle – Tämä tiedetään nyt saariston laajasta poliisioperaatiosta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Köyhien lasten hätä alkoi näkyä, kun toimeentulotuki siirtyi Kelan hoitoon – ”Tapaan lapsia, jotka ovat silmät pyöreinä, kun vien heille juustoa tai jogurttia”

    2. 2

      Amerikkalaisnäyttelijä nosti täysin puskista suomalaissarja Sorjosen tämän hetken parhaimmistoon – tuntemattomat näyttelijät mahtavia, ”visuaalinen näyttävyys tyrmäävä”

    3. 3

      Työelämä on ajautunut aivot turruttavaksi silpuksi, mikä ajaa kolmekymppiset työkyvyttömyyteen – Aivotutkijoiden ratkaisu on uusi työaika, ja näin se toimii

      Tilaajille
    4. 4

      Näinkin voi käydä: Täysiä kaahaava ”sukkahousupyöräilijä” ja kaksi koiranulkoiluttajaa kohtasivat kevyen liikenteen väylällä Espoossa – Sitten kaikki alkoivat kiitellä toisiaan vuolaasti

    5. 5

      Harvinainen geneettinen ”lottovoitto” venytti Shawn Bradleyn 229-senttiseksi – sen pidemmäksi ei terve ihminen juuri kasva

    6. 6

      Sydämen jäykistyminen aiheuttaa nuorten äkkikuolemia – lihakseen kasvava sidekudos voi tuottaa kohtalokkaan rytmihäiriön

      Tilaajille
    7. 7

      Krp:n rikostarkastaja Turun talousrikostutkinnasta HS:lle: Muovipusseihin sullottu puoli miljoonaa käteistä tukee rahanpesuepäilyä – Rikoksesta epäillään nyt kahta yritystä

    8. 8

      23-vuotias nainen tapettiin Kannelmäessä – Yksi mies otettu kiinni, toista etsitään

    9. 9

      Ruotsidemokraatit ratkaisivat Ruotsin hallituspelin ensimmäisen erän oikeiston eduksi ja kokivat sitten nöyryyttävän tappion – Ryhmänjohtaja: ”Nyt raja on tullut vastaan”

    10. 10

      Aftonbladet: Pitkän uran tehnyttä ruotsalaisnäyttelijää epäillään 28-vuotiaan naisen murhasta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Ihmisroskana” esitetty asunnoton alkoholisti Markku Korhonen ahdistui ja suuttui niin, että teki rikos­ilmoituksen – entinen yrittäjä auttoi pitkään muita, mutta päätyi itse sillan alle

    2. 2

      Köyhien lasten hätä alkoi näkyä, kun toimeentulotuki siirtyi Kelan hoitoon – ”Tapaan lapsia, jotka ovat silmät pyöreinä, kun vien heille juustoa tai jogurttia”

    3. 3

      Puolella miljoonalla suomalaisella on riittämätön lukutaito – Testaa, kuinka hyvin itse ymmärrät lukemaasi

    4. 4

      Äiti riehui, ryyppäsi ja teki lopulta itsemurhan – Kun Sari Järn halusi ymmärtää miksi, hän löysi suvun synkän historian

      Tilaajille
    5. 5

      Krp ottanut kiinni kolmannen henkilön Turun seudun laajoissa kotietsinnöissä – ”Etsinnät sujuneet suunnitelmien mukaan”

    6. 6

      Sotilaslähde HS:lle: Airiston Helmi ollut vuosia Puolustus­voimien ja Supon tarkkailussa – ”Ne hankkivat strategisia kohteita ja me olemme hölmöjä, kun olemme myyneet”

    7. 7

      Markku hakee Viipurista bensaa, seksiä ja puolisolle kukkia – Yhä useampi itärajan mies tuo myös hiv:n, mutta testeihin Markku ei mene

      Tilaajille
    8. 8

      Työelämä on ajautunut aivot turruttavaksi silpuksi, mikä ajaa kolmekymppiset työkyvyttömyyteen – Aivotutkijoiden ratkaisu on uusi työaika, ja näin se toimii

      Tilaajille
    9. 9

      Miehet ovat usein tajuamattaan henkisen väkivallan uhreja – ”Miehillä voi olla parinkymmenen vuoden kokemus alistamisesta”

    10. 10

      ”Ongelmista ykkönen on viina, kakkonen on viina ja kolmonen on viina” – Ensihoidon eläköityvä vastuulääkäri Teuvo Määttä on nähnyt Helsingin pimeän puolen

    11. Näytä lisää