Kaupunki

Helsingin keskustan 1800-luvun puutalot saatetaan purkaa tai siirtää muualle – Kampin ja Hietalahden alueella on käynnissä hurja kiinteistöruletti

Arvokkaat rakennukset vaihtavat omistajaa, kun alue on muuttunut osaksi Helsingin ydinkeskustaa.

Huomaa, ettei täällä ole oltu pitkään aikaan. Punaisen arvokivitalon pääsisäänkäynnin edustalla Kalevankatu 48:ssa Helsingin Kampissa ruoho tunkee läpi kiveyksen. Kun huoltomies Mika Koikkalainen taloa huolehtivasta ISS-palveluista avaa oven, kuivuneet puunlehdet kahisevat ilmavirrasta sisään käytävään.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) muutti talosta lopullisesti vuonna 2010. Siitä lähtien vuonna 1884 valmistunut entinen varuskuntasairaala on seisonut tyhjillään, kuten lähes kaikki korttelin kuusi kiinteistöä. Vain Hietalahdenkadun ja Lönnrotinkadun kulmauksen pienehkössä kivitalossa toimii päiväkoti.

Koikkalainen on kierrättänyt taloissa mahdollisia ostajia vuosien ajan: ”Kolmen käden sormin laskettavissa”, mies sanoo kiinnostuneiden määrästä. Se tarkoittanee noin viittätoista.

Kauppoja ei ole syntynyt, ei ainakaan vielä. Korttelin taloineen omistava valtion Senaatti-kiinteistöt kilpailutti kiinteistöt viimeksi vuonna 2016, ja se on hakenut Helsingin kaupungilta kaavanmuutosta. Mahdollinen ostaja on ollut mukana suunnittelussa. Ostajaehdokasta Senaatti ei kerro.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

”Kun uusi kaava vahvistuu, kortteli siirtyy uudelle omistajalle”, sanoo myyntipäällikkö Marjaana Berger Senaatti-kiinteistöistä.

Asemakaava on määräys siitä, mitä millekin alueelle saa rakentaa. Lasaretin on saanut kaavassa merkinnän YH, joka tarkoittaa hallinto- ja virastorakennusten korttelialuetta. Senaatti-kiinteistöt on hakenut kaavaan käyttötarkoituksen muutosta.

”Kohde on ollut vaikea. Kun ne ovat osin suojeltuja rakennuksia, se edellyttää, että kehitetään ja korjataan paljon, mutta myytävää on vähän. Yhtäältä vanhat rakennukset ovat tehottomia verrattuna uudisrakentamiseen, toisaalta rakennuksilla on aivan eri tavalla luonnetta”, Marjaana Berger sanoo.

Taloihin on soviteltu muun muassa hotellia. Pienehköjä alkuperäisiä sairaala- ja myöhempiä konttorihuoneita on paljon. Helsingin kaupungilla on tosin ollut vuodesta 2017 periaate, ettei se suosi asuntorakentamista keskustan vanhoihin arvokiinteistöihin.

Kaupunki vaatii kiinteistöjen jalostajilta kaupunkikuvan elävöittämistä ja liiketilojen sijoittamista rakennusten katutasoon. Se näyttäisi olevan vaikeaa korttelissa, jossa kadunpuoleisia sisäänkäyntejä ei ole ollenkaan. Sen sijaan on – kuten jo todettua – hieno ja harvinainen sisäpiha puineen ja pensaineen korttelin keskellä.

Mika Koikkalaisen mukaan viimeksi siellä istuskeli puistonpenkillä muusikko Andy McCoy.

”Se on lähiseudun salainen puutarha”, Berger toteaa.

Entäs ne puutalot siinä Hietalahdenkadun varressa?

”Nykyisen kaavan mukaan ne on mahdollista purkaa. Vaihtoehtoja mietitään, suunnitellaan sisäpihan elävöittämistä.”


Senaatti-kiinteistöt yrittää myydä, mutta Kojamo (entinen VVO) ostaa. Kesäkuussa pörssiin listautunut Kojamo on vastikään ostanut Kampin–Hietalahden alueelta lukuisia kiinteistöjä. HS kertoi toukokuussa, kuinka Teknillisen korkeakoulun entinen päärakennus Hietalahdentorin laidalla on siirtynyt Kojamon omistukseen.

Talon on piirtänyt arkkitehti F. A. Sjöström, ja se valmistui Polyteknilliseksi kouluksi vuonna 1876.

Kojamo on ilmoittanut, että se tutkii kiinteistön jalostamista asumis- tai hotellikäyttöön. Hakemusta kaavanmuutoksesta Helsingin kaupunkiympäristön toimialalle valmistellaan paraikaa.

Ei tässä kaikki. Kojamo osti myös Eerikinkatu 36:ssa sijaitsevan arvokiinteistön Helsingin kaupungilta, kun Metropolia-ammattikorkeakoulu muutti siitä pois. Metropolian vuokrasopimus pääosaan tiloista päättyy elokuussa.

Vuonna 1933 valmistuneen punatiilisen arvorakennuksen on suunnitellut arkkitehti Onni Tarjanne.

HS kertoi viime maanantaina, kuinka taloon muuttavat väliaikaisesti Jätkäsaaren L3-makasiinista häädön saaneet galleriat Huuto ja Rankka. Samalla Kojamo hankki omistukseensa samaisen Metropolian korttelin Kalevankadun-puoleiset puurakennukset. Niissä toimii väliaikaisesti muun muassa arkkitehtejä sekä Into Kustannus.

Mitä Kojamo aikoo tehdä alueella?

”Bisneksemme on tarjota vapaarahoitteista vuokra-asumista. Kun nähdään, että vuokra-asumisen kysyntä tulee olemaan suurta, totta kai näin hyvällä paikalla oleva alue kiinnostaa meitä”, sanoo kiinteistökehitysjohtaja Kim Jolkkonen Kojamolta.

Empiretyyliset puutalot Kalevankadun varressa ovat suojeltuja. Mitä niille tapahtuu, kun ei niitä voi purkaa?

”Toiveemme on, että ne voisi siirtää pois, puutalojahan on siirretty muun muassa Kaisaniemeen, ja rakentaa niiden tilalle uusi asuinkerrostalo. Intressimme ei ole omistaa vanhoja puutaloja”, Jolkkonen sanoo.

Kojamo etsii yhdessä kaavoittajan eli Helsingin kaupungin kanssa koko Metropolia-kokonaisuuden kiinteistöjen tulevaa käyttötarkoitusta kokonaisuutena, ”ei yksi kohde kerrallaan”, kuten Jolkkonen ilmaisee.

Myös Kojamon korttelia koskee vaatimus kaupunkitilan elävöittämisestä.

”Olemme sopineet reunaehdot ensin. Kohteeseen toteutetaan liiketilaa silloin, kun kiinteistö mahdollistaa sen. Kun ollaan näin ydinkeskustassa, ei katutaso asumiseen välttämättä edes sovi.”

Metropolia-kokonaisuuden kiinteistökauppaan on asetettu ehto, että jos Kojamon kiinteistönjalostus ei onnistu, Helsinki on velvoitettu ostamaan kiinteistöt Kojamolta takaisin.

”Valtuustohan on päättänyt myydä nämä kiinteistöt käyttöön, joka on poissa niiden nykyisestä käyttötarkoituksesta”, Jolkkonen sanoo.

”Pyrkimyksemme on saada kaavamuutos mahdollisimman nopeasti. Siinä menee ehkä vielä vuodesta puoleentoista. Suunnittelu vie toiset kaksi vuotta, sitten voisi päästä rakentamaan. Mahdolliset valitukset tuovat siihen tietysti vielä lisää vähintään vuoden.”

”Neuvottelut ovat käynnissä, mutta aivan kesken. Siinä kaikki”, toppuuttelee tiimipäällikkö Hanna Pikkarainen kaupunkiympäristön toimialalta Helsingistä suunnitelmia Kaartin lasaretin kiinteistön myynnistä ja kehittämisestä.

Pikkaraisen vastuualueeseen kuuluvat juuri Kojamon ja Senaatti-kiinteistöjen omistuksessa olevien kiinteistöjen kaavoitus ja kehittäminen kampissa. Hän muistuttaa, että läheisyydessä sijaitsevat myös muutoksen kourissa olevat Marian sairaalan startup-keskittymä sekä Hietalahden–Hernesaaren telakka-alue.

Pikkarainen muistuttaa myös voimassa olevan yleiskaavan, kaupunkistrategian sekä Helsingin vuonna 2017 päättämästä periaatteesta toimitilojen ja työpaikkojen säilyttämiseksi ja lisäämiseksi kantakaupungissa.

”Omistajien mielestä ne ovat asuinaluetta. Mutta kaupungin näkökulmasta katsoen on erittäin tärkeää, että kantakaupunkiin kehitetään toimitiloja ja työpaikkoja.”

Hietalahdessa liikkuu raha – arvokortteli on silti seisonut tyhjillään jo 10 vuotta

Kalevankadun, Hietalahdenkadun, Lönnrotinkadun ja Abrahaminkadun rajaamassa korttelissa sijaitsee neljä kivi- ja kaksi puutaloa. Ne ovat olleet tyhjinä kymmenen vuotta.

Senaatti-kiinteistöt on koettanut myydä kiinteistöjä, mutta kauppa ei ole käynyt. Taannoin entinen puinen sairaalan eristysrakennus Hietalahdenkadun varressa vallattiinkin. Korttelin keskellä on puisto.

Lasarettikorttelin Kalevankadun puolella sijaitsevan punaisen varuskuntasairaalan on suunnitellut Evert Lagerspetz (ja Theodor Höijer), ja se on valmistunut vuonna 1884. Portaikko on hieno, ja vaikka sen kiven päälle liimatut seinämateriaalit roikkuvat paikoin hiirenkorvalla, käytävät henkivät arvokkuutta.

Samaa voi tietysti sanoa korttelin toisella puolella, Hietalahden hallin puolella sijaitsevasta Kaartin lasaretista. Sen on suunnitellut C. L. Engel, ja talo valmistui vuonna 1827.

Päiväkotina toimiva kivinen kulmarakennus oli alun perin leivintupa. Se valmistui vuonna 1835.

Abrahaminkadun varren funkistyylisen rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Jussi Paatela. Rakennus valmistui vuonna 1943, ja se oli Valtion teknillisen tutkimuslaitoksen (VTT) ensimmäinen oma laboratoriorakennus. Myöhemmin tässäkin talossa majaili Tukes.

Aivan viimeksi talossa on kuvattu Aki Kaurismäen ohjaamaa, vuonna 2017 ensiesityksensä saanutta elokuvaa Toivon tuolla puolen.

Lasaretin kortteli ei ole ainoa kohde Kampin ja Hietalahden alueella, jossa ”nyt tuntuu, että sielläkin suunnalla tapahtuu”, kuten myyntipäällikkö Marjaana Berger Senaatti-kiinteistöistä asian ilmaisee.

Lasaretin korttelin myymisvaikeudet ovat johtuneet myös siitä, ettei aluetta ydinkeskustan laitamilla ole pidetty kovin kiinnostavana. Kuitenkin viime vuosina on nähty kaksikin taistelua, jotka osoittavat, että kiinnostus Hietalahtea kohtaan on kiihtynyt.

Pari vuotta sitten käytiin ankaraksi äitynyt kamppailu Hietalahden hallin omistuksesta. Samoihin aikoihin kaksi isoa ravintolaketjua kävi verisen taistelun melko vaatimattomasta, tosin perinteikkäästä ravintola Salvesta. Miksi?

Siksi, ettei Hietalahden alue ole enää laitakaupunkia vaan se on siirtynyt lähemmäs Helsingin ydintä – tai toisin päin ydin on siirtynyt lähemmäs Hietalahtea. Ruoholahden lisäksi Jätkäsaari alkaa olla rakennettu asunnoiksi. Perässä seuraavat Hernesaari sekä Telakkakadun merenpuoleiset korttelit, joissa nyt sijaitsee muun muassa Elmu ry:n Nosturi.

Liikennevirrat Länsisatamasta ja Espoosta alueen halki ovat kasvaneet valtaviksi, ja kun uusi raitiolinja Telakkakatua pitkin Hernesaareen aloittaa, Hietalahdentori on asumisen ja joukkoliikenteen ytimessä.

Siellä liikkuu raha.

Fakta

Kojamon ja Senaatin kiinteistöjä Kampissa


 Eerikinkatu 36 (väliaikaisesti galleriat Huuto ja Rankka)

 Kalevankatu 37, 39, 41, 43 (empirepuutalot, väliaikaisia vuokralaisia)

 Kalevankatu 38 (varuskuntasairaala, tyhjä)

 Abrahaminkatu 2 (VTT:n/Tukesin entinen talo, tyhjä)

 Lönnrotinkatu 37 (Kaartin lasaretti, tyhjä)

 Lönnrotinkatu 37 (leivintupa, päiväkoti Pakari)

 Hietalahdenkatu 1 (kaksi puutaloa, eristysrakennus ja kuormastovaja, tyhjät)

 Bulevardi 23–27 (Aleksanterin teatteri, myynnissä)

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Miljardööri Mark Cuban pohtii Trumpin haastamista, fanittaa Lauri Markkasta, istuu valtavan käteiskasan päällä – ja vastaa nopeasti sähköposteihin

    2. 2

      Mika lähti Finnairilta, ja siitä alkoi tie huume­kauppiaaksi – Jari Sillanpään hovi­hankkija rakasti huippu­hotelleja ja kärähti lapsi­pornosta

      Tilaajille
    3. 3

      Vesi on seuraava öljy, väitetään, mutta rikastuuko Suomi järvillään? Tutkija: ”Vettä ei voi jättää vapaiden markkinoiden varaan”

    4. 4

      Joona Sotala, 20, on e-urheilun maailman kärkeä – Armeija on silti suoritettava, vaikka se voisi keskeyttää lupaavan uran

    5. 5

      Finnairin lentokapteeni puhalsi 1,5 promillen lukeman Helsinki-Vantaalla

    6. 6

      Luottotiedot menivät, enkä saa asuntoa enää mistään

    7. 7

      Poliisipomojen tietolähdetoimintajutun esitutkintapöytäkirja on noloa luettavaa – vastuunkantajia on vaikeaa löytää

    8. 8

      SVT: Ruotsalainen musliminainen ei suostunut kättelemään miestä työhaastattelussa, eikä saanut työtä – yritykselle sakot työsyrjinnästä

    9. 9

      Lehti: Trumpin neuvonantajan mies toivoo, ettei olisi ikinä esitellyt vaimoaan Trumpille

    10. 10

      Egyptistä löytyi maailman vanhin juusto – ja samalla vanhin bakteeri, joka aiheuttaa vaarallista luomistautia

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Hermostunut polkupyöräilijä pysäytti Onnibusin keskelle Mannerheimin­tietä, poliisi nuhteli osapuolet – ”Minusta oli täydellisen perusteltua jäädä kaistalle”

    2. 2

      Finnairin lentokapteeni puhalsi 1,5 promillen lukeman Helsinki-Vantaalla

    3. 3

      Lehti: Trumpin neuvonantajan mies toivoo, ettei olisi ikinä esitellyt vaimoaan Trumpille

    4. 4

      Halpa kuukausierä, korko nolla – autoja myydään nyt kuin kännykkäliittymiä, mutta se ei tarkoita, että kauppa olisi ostajalle edullinen

    5. 5

      SVT: Ruotsalainen musliminainen ei suostunut kättelemään miestä työhaastattelussa, eikä saanut työtä – yritykselle sakot työsyrjinnästä

    6. 6

      ”Moraali ei ole sellainen kiva juttu, josta tulee hyvä olo” – Filosofi kirjoitti Negatiivisen ajattelijan oppaan vastalauseena self helpin yltiö­positiiviselle pöhinälle

      Tilaajille
    7. 7

      ”Onhan se mies iso kävelevä paradoksi” – Kari Hotakainen kirjoitti Kimi Räikkösestä kirjan, jonka kokonainen luku on omistettu 16 päivän ryyppy­putkelle

    8. 8

      Jussi Luomasen työpaikan nimi venyi niin pitkäksi, ettei hän käytä sitä juuri itsekään – Kielen­huoltaja moittii titteli­hirviöitä

    9. 9

      Yli 40 ihmistä tuupertui yli­annostuksen takia huippu­yliopiston viereisessä puistossa Yhdysvalloissa

    10. 10

      ”Kaava oli tämä: hyväksikäytä, kiistä, salaa” – Yhdysvalloissa julkaistu raportti kertoo järkyttäviä tietoja 301 pedofiilipapista, joiden uhriksi joutui yli tuhat lasta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Toimittaja ja kirjailija Perttu Häkkinen on kuollut – Flow-festivaalilla pidettiin hiljainen hetki

    2. 2

      Yali Liu hämmästyi, kun suomalaiskollegat ottivat lounaspuheet tosissaan – Kolme Suomessa työskentelevää ulkomaalaista kertoo, miten me teemme töitä

      Tilaajille
    3. 3

      Tutkijat selvittivät liikunnan vaikutuksia mielen­terveyteen ja yllättyivät runsaasti liikkuvien tuloksista

    4. 4

      ”Tule kotiin <3”, kirjoitti Eveliina Rimpeläinen – Sitä ennen hänen miehensä humalainen kaahailu oli katkennut piikkimattoon ja epäilyyn poliisin murhan yrityksestä

      Tilaajille
    5. 5

      Hermostunut polkupyöräilijä pysäytti Onnibusin keskelle Mannerheimin­tietä, poliisi nuhteli osapuolet – ”Minusta oli täydellisen perusteltua jäädä kaistalle”

    6. 6

      Festareiden silmiinpistävät: Flow’hun kultaisiin legginseihin pukeutuneet miehet: “Missään muualla kuin Mummotunnelissa mua ei ole kähmitty näin paljon”

    7. 7

      Genovan alueelle julistettiin vuoden hätätila tiistain siltaromahduksen vuoksi – Video näyttää täpärän pelastumisen

    8. 8

      Helsinkiläiskoulu jakoi oppilaat eri ryhmiin sukupuolen mukaan – Jenni Korkeaojan lapsi lähti tunnille, jonka nimi on lukujärjestyksessä ”Pojat”

    9. 9

      Flow’n perjantain pääesiintyjät olivat surkuhupaisia – Lauryn Hill tuhosi klassikkolevynsä ja Patti Smithin aikuisrock olisi sopinut paremmin olutfestivaalin oheisohjelmaksi

    10. 10

      Niklas nosti 2 000 euron pikavipin, hyppäsi bussiin ja pelasi rahat loppuun työmatkalla – ”Unelmien toimiala” takoo satumaisia tuottoja mutta jättää jälkeensä rumia tarinoita

      Tilaajille
    11. Näytä lisää