Kaupunki

Sijoitetuista lapsista alle puolet suorittaa toisen asteen tutkinnon – ”Syrjäytymisen riski on ilmeinen”

Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset jäävät todennäköisemmin ilman koulutusta, tuore tutkimus kertoo.

Helsingin yliopistossa tehdyn tuoreen tutkimuksen mukaan sijoitetusta lapsista vain alle puolet suorittaa joko ylioppilastutkinnon tai ammattikoulun.

Tutkimuksessa seurattiin kaikkia vuonna 1987 syntyneitä suomalaisia. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten kouluttautumista seurattiin aina 23 ikävuoteen saakka.

Tulokset yllättivät tutkijat.

”Erityisesti ne nuoret, jotka sijoitettiin ensimmäisen kerran teini-iässä jäivät useammin ilman koulutusta”, tutkimushanketta johtanut professori Heikki Hiilamo sanoo.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Tutkimuksessa selvisi, että peräti 66 prosenttia teini-ikäisenä sijoitetuista jää ilman toisen asteen tutkintoa. He ovat usein käyneet vain peruskoulun.

”Määrä on poikkeuksellisen suuri”, väitöskirjatutkija Antti Kääriälä Helsingin yliopistolta sanoo.

Ne nuoret, jotka oli sijoitettu kodin ulkopuolelle ennen 13. ikävuotta kouluttautuivat hieman varmemmin. Alle vuoden sijoitettuina olleista lapsista 60 prosenttia suoritti ylioppilas- tai ammattikoulututkinnon.

Yli vuoden sijoitettuna olleista nuorista noin puolet kouluttautui.

”Se, että lapsena kodin ulkopuolelle sijoitetut nuoret kouluttautuivat hieman varmemmin saattaa selittyä sillä, että heidät on usein sijoitettu esimerkiksi vanhempien päihdeongelman takia. Teininä tehdyt sijoitukset puolestaan johtuvat esimerkiksi nuoren omasta päihdeongelmasta”, Hiilamo sanoo.

Erot ovat suuria, sillä niistä nuorista, jotka asuvat lapsuutensa ja nuoruutensa kotonaan, 86 prosenttia suorittaa toisen asteen tutkinnon.

Helsingin Sanomat kertoi tiistaina nuorista, jotka sijoitettiin laitokseen teini-ikäisinä. Sijoitus johtui nuorten vakavista päihdeongelmista, joiden takia heidän asumisensa kotona oli mahdotonta.

Molemmat nuoret ovat käyneet vain peruskoulun, eikä jatkokouluttautuminen ole ollut vanhempien mukaan mahdollista.

Nuoret ovat esimerkki kodin ulkopuolelle sijoitetuista lapsista, joiden elämä joutuu sivuraiteille, eikä heillä ole koulutusta turvanaan myöhemminkään.

Kääriälän mukaan teini-ikäisinä sijoitettujen lasten kouluttamattomuutta saattaa selittää osittain juuri se, että heillä on monenlaisia ongelmia elämässään. Lapsi on saatettu sijoittaa esimerkiksi mielenterveysongelmien, päihteidenkäytön tai muiden ongelmien takia, jotka vaikuttavat suoraan koulunkäyntiin.

”Ongelmat ovat moninaisia ja kouluttamattomuus on vain yksi ongelma, jonka voisi ratkaista napin painalluksella. Pitäisi puuttua myös niihin asioihin, jotka estävät koulunkäynnin”, Kääriälä sanoo.

Tutkijat pohtivat mahdollisia syitä sijoituksen vaikutuksista koulunkäyntiin.

Lapsen sijoittaminen kodin ulkopuolelle on aina äärimmäinen vaihtoehto, jolloin esimerkiksi perheellä saattaa olla jo valmiiksi monenlaisia ongelmia. Silloin koulunkäynti ei aina ole prioriteettilistan kärjessä.

Myös järjestelmässä saattaa olla syitä, jotka vaikuttavat koulunkäyntiin, tutkijat sanovat.

”Jos lapsen sijoitushistoria on hyvin pirstaleinen ja hän on sijoitettuna vaikkapa eri puolille maata, voi koulunkäynti katketa aina uudestaan”, Kääriälä sanoo.

Sijoitettuna olleiden lasten kouluttautumisen tutkiminen on tärkeää, sillä kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä on kohonnut viimeisten vuosikymmenien aikana, tutkijat sanovat.

Kodin ulkopuolelle oli vuoden 2017 aikana sijoitettuna 17 956 lasta ja nuorta. Lukumäärä kasvoi muutamia prosentteja edellisvuodesta.

”Kouluttautuminen ehkäisee syrjäytymistä, jonka riski voi olla ilmeinen”, Kääriälä sanoo.

Kodin ulkopuolelle sijoitettu nuori kuuluu täysi-ikäistyttyään lastensuojelun jälkihuollon piiriin. Jälkihuolto kestää 21. ikävuoteen saakka. Tutkijoiden mukaan nykyinen lastensuojelun jälkihuolto ei pysty tukemaan sijoitettujen nuorten kouluttautumista, sillä tuki loppuu liian nopeasti.

Omassa kodissaan asuvat nuoret saavat usein tukea ja neuvoja vanhemmiltaan vielä pitkään sen jälkeen, kun he täysi-ikäistyvät. Se tukee kouluttautumista ja elämässä pärjäämistä, Hiilamo muistuttaa.

”Sijoitettuna olleilla nuorilla ei välttämättä ole tällaista tukea lainkaan”, Hiilamo toteaa.

”Tukijärjestelmät laahaavat perässä, eivätkä ota huomioon erityisiä haasteita tai olosuhteita, joita sijoitetuilla nuorilla saattaa olla. Usein kuvitellaan, että kaikki nuoret pärjäävät tai ovat tasavertaisia täytettyään 18 vuotta. Mutta eihän se ole niin”, Hiilamo sanoo.

Myös Kääriälä vetoaa lastensuojelun jälkihuollon ikärajan nostamisen puolesta.

”Kun ottaa huomioon kuinka moni nuori on ilman koulutusta vielä 23-vuotiaana, olisi perusteltua, ettei tuki loppuisi 21-vuotiaana. Nämä nuoret tarvitsisivat apua ja tukea vielä myöhemminkin, jotta he saisivat koulutuksen”, Kääriälä sanoo.

Kääriälä muistuttaa, ettei pelkkä peruskoulupohja useinkaan takaa riittävän vankkaa pohjaa elämälle ja esimerkiksi työllistyminen voi olla hyvin vaikeaa.

”Miten nämä nuoret pääsevät elämässä eteenpäin ja työnsyrjästä kiinni? Olisi tärkeää panostaa sijoitettujen lasten koulunkäyntiin”, Kääriälä sanoo.

Samanlainen tutkimus tehtiin myös Ruotsissa ja Tanskassa. Tutkijoiden mukaan Suomi ja Ruotsi saivat hyvin samansuuntaisia tuloksia. Tanskassa sijoitettuna olleet lapset kouluttautuivat vielä Suomea ja Ruotsiakin heikommin.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Ystäväni poika ei ole oppinut amiksessa juuri mitään – Onko ammattikoulutus todella näin surkealla tolalla?

    2. 2

      Suomen junat ovat kuin tieteiselokuvista Ruotsiin verrattuna – Yksityisille avattu junaliikenne tökkii, eikä aikatauluihin voi luottaa

    3. 3

      Aftonbladet: Oppilas vangittiin Ruotsissa epäiltynä opettajan raiskauksesta

    4. 4

      Miehet ovat usein tajuamattaan henkisen väkivallan uhreja – ”Miehillä voi olla parinkymmenen vuoden kokemus alistamisesta”

    5. 5

      Eppu Normaalin Pantse Syrjää syytetään vaimonsa rajuista pahoinpitelyistä – Syrjä kiistää syytteet

    6. 6

      USA:n pörssikurssit uusiin ennätyksiin – Trumpin kauppasodasta huolimatta sijoittajat ”bailaavat railakkaasti”

    7. 7

      Vuoden vastenmielisin elokuva on tässä – Peppermint on järjetön ja tavattoman väkivaltainen, mutta pahinta siinä on asenne

    8. 8

      Ketogeeninen ruokavalio on trendi, jossa paino voi pudota nopeastikin – Ravitsemus­terapeutti: ”En kannusta, koska dieetti voi johtaa aineenvaihdunnallisiin ongelmiin”

    9. 9

      Tätä on Suomi: Pekka Sario, 18, sai ajokortin tiistaiaamuna, jo illalla hän joutui toistuvan tieraivon kohteeksi

    10. 10

      Tämä määrä proteiinia on tarpeeksi, liika voi olla vaaraksi ja kasviproteiinilla pärjää, kunhan tietää mitä tekee – Nämä kahdeksan faktaa sinun täytyy tietää proteiineista

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Miehet ovat usein tajuamattaan henkisen väkivallan uhreja – ”Miehillä voi olla parinkymmenen vuoden kokemus alistamisesta”

    2. 2

      Tätä on Suomi: Pekka Sario, 18, sai ajokortin tiistaiaamuna, jo illalla hän joutui toistuvan tieraivon kohteeksi

    3. 3

      Ystäväni poika ei ole oppinut amiksessa juuri mitään – Onko ammattikoulutus todella näin surkealla tolalla?

    4. 4

      Tämä määrä proteiinia on tarpeeksi, liika voi olla vaaraksi ja kasviproteiinilla pärjää, kunhan tietää mitä tekee – Nämä kahdeksan faktaa sinun täytyy tietää proteiineista

      Tilaajille
    5. 5

      Mikä Helsingin OP:ssa on vialla? Laina­neuvotteluihin ei pääse, viesteihin ei vastata

    6. 6

      Puolella miljoonalla suomalaisella on riittämätön lukutaito – Testaa, kuinka hyvin itse ymmärrät lukemaasi

    7. 7

      Kokoomuksen ja keskustan ryhmät vakuuttavat luottamusta Soinille – Jaana Pelkonen aikoo olla paikalla äänestyksessä, mutta ei lupaa tukeaan: ”Minullakin on omatunto”

    8. 8

      Arki-ilta raitiovaunussa kääntyi tappeluksi: Ohjaaja Jari Halonen löi humalaista koiranomistajaa nyrkillä naamaan ja sai siitä tuomion

    9. 9

      Suolistomikrobeja uhkaa sukupuutto jos jatkamme syömistä nykyiseen tapaan – Tuhojen korjaaminen saattaa vaatia järeitä toimenpiteitä

    10. 10

      Suomen junat ovat kuin tieteiselokuvista Ruotsiin verrattuna – Yksityisille avattu junaliikenne tökkii, eikä aikatauluihin voi luottaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Ihmisroskana” esitetty asunnoton alkoholisti Markku Korhonen ahdistui ja suuttui niin, että teki rikos­ilmoituksen – entinen yrittäjä auttoi pitkään muita, mutta päätyi itse sillan alle

    2. 2

      Auschwitziin matkanneet Kallion lukiolaiset kokivat Suomi-häpeää krakovalaisessa juutalaisravintolassa: ”Minun oli pakko mennä kysymään heiltä, että ymmärrättekö te yhtään, mitä teette”

    3. 3

      Virpi oli luokan priimus ja lääkäriperheen kultahippu – Hänestä tuli kirurgi, joka leikkasi potilaita lääkehuuruissa ja joutui lopulta vankilaan

      Tilaajille
    4. 4

      Puolella miljoonalla suomalaisella on riittämätön lukutaito – Testaa, kuinka hyvin itse ymmärrät lukemaasi

    5. 5

      Äiti riehui, ryyppäsi ja teki lopulta itsemurhan – Kun Sari Järn halusi ymmärtää miksi, hän löysi suvun synkän historian

      Tilaajille
    6. 6

      Helsinkiläisnaisen auto saarrettiin traktorilla Nuuksiossa – ”Espoon sumputtaja” Lucas Heimsch perheineen kertoo nyt, mikä kaupunkilaisten käytöksessä mättää

    7. 7

      Espoolainen oppilas kuoli saatuaan sairaus­kohtauksen liikunta­tunnilla, jolla tehtiin piip-testiä – Testistä on annettu tarkat ohjeet kouluille, sanoo sivistys­toimen johtaja

    8. 8

      ”Ongelmista ykkönen on viina, kakkonen on viina ja kolmonen on viina” – Ensihoidon eläköityvä vastuulääkäri Teuvo Määttä on nähnyt Helsingin pimeän puolen

    9. 9

      Miehet ovat usein tajuamattaan henkisen väkivallan uhreja – ”Miehillä voi olla parinkymmenen vuoden kokemus alistamisesta”

    10. 10

      Siirtämäänsä autoa tuhonnut hinaus­auton kuljettaja herätti hämmennystä Vantaan Koivu­haassa – auto oli tarkoituskin viedä romutettavaksi, kertoo kuljettaja

    11. Näytä lisää